Mielialahäiriöihin liittyy aistijärjestelmien muutoksia – aistimodulaatiosta tukea hoitoon ja kuntoutumiseen
Juuri julkaistussa opinnäytetyössä ”Aistimodulaation hyödyntäminen mielialahäiriöosastolla – Suunnitelma aistimodulaatiohuoneesta Tyksin psykiatrisen sairaalan mielialahäiriöosastolle” käsitellään aistimodulaatiota, mielialahäiriöitä ja niiden aisteihin liittyviä erityispiirteitä ja tarpeita sekä aistimodulaatiohuonetta. Monissa psyykkisissä sairauksissa, kuten mielialahäiriöissä, esiintyy poikkeavaa aistitiedon käsittelyä. Aistitiedon käsittelyn ja säätelyn haasteet voivat vaikuttaa negatiivisesti yksilöiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Aistimodulaatiolla voidaan tukea tehokasta toimintaa sekä osallistumista merkityksellisiin toimintoihin.
Mielialahäiriöt jaetaan kahteen alaryhmään: masennusoireyhtymiin ja kaksisuuntaisiin mielialahäiriöihin (THL 2022). Masennukselle tyypillisiä oireita ovat muun muassa masentunut mieliala, kiinnostuksen tai mielihyvän ja itsearvostuksen menetys sekä toistuvat itsetuhoiset ajatukset ja/tai itsetuhoinen käytös (Isometsä 2021a). Vakavaa masennusta Suomessa sairastaa noin viisi prosenttia väestöstä (THL 2022).
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy depressiivisten eli masennusjaksojen lisäksi maanisia jaksoja. Kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan jakaa tyyppeihin I ja II. Tyypissä I voi esiintyä masennusjaksoja, maanisia jaksoja ja sekamuotoisia jaksoja. Tyypissä II esiintyy masennusjaksoja ja hypomaanisia jaksoja. Manian oireet ovat hypomanian oireita voimakkaampia. (Isometsä 2021b.) Kaksisuuntainen mielialahäiriö on esiintyvyydeltään masennusta harvinaisempi (THL 2022).
Masennuksessa esiintyy muutoksia aistitiedon käsittelyssä ja aistijärjestelmien toiminnassa
Opinnäytetyössä toteutetun kirjallisuuskatsauksen perusteella masennukseen liittyy erityisesti aliherkkyyttä ja/tai yliherkkyyttä tietyille aistimuksille, ja aistimusten välttelyä. Myös aistijärjestelmien toiminnassa on havaittu poikkeavuuksia henkilöillä, jotka sairastavat masennusta. Monissa lähteissä kuitenkin painotettiin sitä, että aistitiedon käsittely on yksilöllistä ja voi vaihdella paljonkin saman diagnoosin sisällä.
Yksi merkittävimmistä poikkeavuuksista kirjallisuuskatsauksen perusteella liittyy hajuaistiin. Hajukäämi voi olla tutkimusten perusteella masentuneilla 13,5 prosenttia pienempi kuin terveillä verrokeilla (Rottstaedt ym. 2018, 197). Hajukäämin koon muutos aiheuttaa häiriöitä hajuaistin toiminnassa, kuten heikentynyttä hajuherkkyyttä ja vaikeutta erottaa hajuaistimukset toisistaan (Kohli ym. 2016, 481). Hajukäämi on aivojen osa, johon aistireseptoreista tuleva hajutieto kulkeutuu, ja josta tieto siirtyy edelleen muualle aivoihin (Carlson 2021, 14; Tieteen termipankki 2021).
Interoseptiiviset aistimukset voivat jäädä masentuneilla helposti huomiotta (Fitzgibbon & O’Sullivan 2018, 26). Interoseptio (viskeraalinen aistijärjestelmä) kertoo kehon sisäisistä tapahtumista, esimerkiksi sydämen lyöntitiheydestä (Ayres 2021, 81–82). Interoseption häiriöt voivat näkyä muun muassa lisääntyneenä tai vähentyneenä ruokahalua, uneliaisuutena ja uupumuksena. Ulospäin edellä mainitut oireet voivat näyttäytyä painonnousuna tai -laskuna sekä psykomotorisena hitautena. (Khalsa ym. 2018, 504.)
Interoseptiolla on merkitystä myös tunteiden tunnistamisen ja kokemisen näkökulmasta, sillä tietoinen kehon sisäisten reaktioiden havainnointi mahdollistaa koettujen tunteiden tunnistamisen. Interoseptiolla on näin rooli myös itsesäätelyssä, eli sisäisen tasapainon ylläpitoon pyrkimisessä. (Mahler 2017, 13-14.) Kirjallisuuskatsauksen perusteella myös itsetuhoisuuteen liittyy vahvasti muutoksia interoseptiivisen aistitiedon käsittelyssä.
Hypomaniaan voi liittyä aistimusten terävöitymistä
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy yliherkkyyttä tietyille aistimuksille, aistimusten välttelyä sekä vähäistä aistihakuisuutta ja pidempään sairasjakson pituuteen yliherkkyyttä ja/tai aliherkkyyttä aistimuksille sekä aistimusten välttelyä.
Hypomanian tai manian aikaista aistimusten terävöitymistä voi tapahtua näköaistissa, kuuloaistissa, hajuaistissa ja tuntoaistissa. Aistien terävöityminen voi näyttäytyä niin, että ympäristö näyttää värikkäämmältä ja tarkemmalta, äänet kuulostavat kirkkaammilta ja voimakkaammilta, maut koetaan voimakkaampina ja kosketus tuntuu kutinalta tai miellyttävältä (Parker ym. 2017.)
Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi liittyä vaikeuksia suodattaa ylimääräisiä ja epäolennaisia kuuloaistimuksia (Atagun ym. 2020, 7; Cheng ym. 2016, 201; Wang ym. 2014, 135). Vaikeus voi korostua sairauden vaikeimmissa vaiheissa ja sitä esiintyy sekä masennus- että maniajaksossa (Atagun ym. 2020, 7). On kuitenkin mahdollista, että aistitiedon suodattamisen vaikeudet liittyvät erityisesti kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottisiin oireisiin (Cheng ym. 2016, 199).
Aistit on tärkeä huomioida terveydenhuollossa
Edellä mainittuja aistitiedon käsittelyyn liittyviä haasteita ja poikkeavuuksia aistijärjestelmien toiminnassa ei pidä jättää terveydenhuollossa huomiotta, sillä ne voivat merkittävästi vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun (Engel-Yeger ym. 2016, 213). Aistit ovat ihmiselle keino olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, ja ne mahdollistavat tarkoituksenmukaisen toiminnan omassa ympäristössä (Ayres 2021, 29,74).
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan päätellä, että haasteet aistimusten käsittelyssä ja poikkeavuudet aistijärjestelmissä voivat vaikuttaa negatiivisesti mielialahäiriöpotilaiden toimintoihin osallistumiseen sekä elämänlaatuun.
Aistien ja aistimusten avulla hermosto toimii tarkoituksenmukaisesti, joka mahdollistaa tehokkaan toimimisen arjessa. Kun aistitietoa ei pystytä jäsentämään tehokkaasti, on kyse sensorisen integraation häiriöstä. (Ayres 2021, 87-88.) Sensorisen integraation häiriöön kuuluvat aistisäätelyn ja aistitiedon erottelun häiriöt, joista voi seurata esimerkiksi vaikeuksia kehonhahmotuksessa, tarkkaavuudessa ja itsetunnossa, sekä haasteita toimintoihin osallistumisessa (Bundy & Lane 2020, 6-8). Koska sensorisen integraation häiriöt perustuvat keskushermoston toimintahäiriöön, pohdimme, miksi niitä ei otettaisi huomioon psykiatrisessa hoidossa.
Miksi aistimodulaatiota kannattaa käyttää?
Aistimodulaatiolla tarkoitetaan interventiomenetelmää, joka pyrkii muuttamaan olotilaa aistiärsykkeiden avulla. Aistimodulaatio toimii alhaalta ylös -periaatteella (bottom-up), jossa ärsyke aistireseptoreista vaikuttaa keskushermostoon nousevia ratoja pitkin. Aistimodulaatio vaikuttaa siis suoraan autonomiseen hermostoon, kun taas esimerkiksi verbaaliset interventiot alkavat tietoisesta käsittelystä aivokuorella (top-down) (Fitzgibbon & O’Sullivan 2018, 38). Aistimodulaatio voi olla keskusteluterapiaa vaikuttavampi vaihtoehto aistikäsittelyn haasteita kokevalle henkilölle (Andersson ym. 2020, 455).
Mielialahäiriötä sairastaville henkilöille aistimodulaatiosta voidaan nähdä olevan monia hyötyjä. Aistimodulaation avulla voidaan esimerkiksi lisätä tietoisuutta omista aistimieltymyksistä ja haasteista (Barbic ym 2019, 2). Tulemalla tietoiseksi aisteihin liittyvistä haasteista, voidaan kehittää erilaisia strategioita, joiden avulla voidaan säädellä reaktioita aistiärsykkeisiin (Barbic ym. 2019, 2). Strategioiden kehittämisen ja käytön myötä voidaan myös tukea asiakkaiden voimaantumisen kokemuksia, kun he voivat enemmän vaikuttaa omaan hoitoonsa (Barbic ym. 2019, 6–9; Wallis ym. 2017, 130–132, 134.)
Aistimodulaation käyttö voi edistää asiakkaiden ja henkilöstön välistä vuorovaikutussuhdetta. Kun myös henkilöstö ymmärtää asiakkaan aisteihin liittyviä mieltymyksiä ja haasteita, heidän on helpompi ymmärtää tätä ja ottaa nämä asiat huomioon asiakkaan hoidossa. Aistimodulaatio tarjoaa mahdollisuuden keskittyä potilaan aistimieltymyksiin, jonka voidaan nähdä vaikuttavan positiivisesti ammattilaisen ja asiakkaan väliseen suhteeseen. (Baillon ym. 2002, 446.)
Jatkuvasti puhutaan terveydenhuollon resurssipulasta ja säästötarpeesta. Aistimodulaatio on hyvin kustannustehokas menetelmä kuntoutuksessa ja tuottaa hyvin vähän haitallisia sivuvaikutuksia (Canbeyli 2022, 253). Aistimodulaation välineitä on mahdollista hankkia edullisesti ja niitä voi tehdä myös itse tai soveltaa jo kotoa löytyviä tavaroita. Esimerkiksi ulkoa löytyvä käpy voi toimia stressipallon kaltaisena stressileluna tai riisillä täytetty pussi painotuotteen tavoin sylipainona.
Aistimodulaatiota voidaan toteuttaa lähes missä ympäristössä tahansa; asiakkaan kotona, poliklinikalla, odotustiloissa tai osastohoidossa. Opinnäytetyössä tuotettiin suunnitelma aistimodulaatiohuoneen toteuttamisen tueksi psykiatrisen osastohoidon näkökulmasta. Suomessa aistihuoneiden määrä onkin koko ajan lisääntymässä psykiatrisen hoidon piirissä, mikä nähdään erinomaisena asiana.
Lähteet:
Andersson, H.; Sutton, D.; Bejerholm, U. & Argentzell, E. 2020. Experiences of sensory input in daily occupations for people with serious mental illness. Scandinavian Journal of Occupational Therapy. Vol 28, No 6, 446-456. Viitattu 3.2.2023. https://doi.org/10.1080/11038128.2020.1778784
Atagun, M. I.; Drukker, M.; Hall, M. H.; Altun, I. K.; Tatli, S. Z.; Guloksuz. S.; van Os, Jim. & van Amelsvoort, T. 2020. Meta-analysis of auditory P50 sensory gating in schizophrenia and bipolar disorder. Psychiatry Research: Neuroimaging. Vol. 300, 1-15. Viitattu 18.5.2023. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0925492720300500
Ayres, A. J. 2021. Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. Suom. Lari Tapola. 3., uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Baillon, S.; van Diepen, E. & Prettyman, R. 2002. Multi-sensory therapy in psychiatric care. Advances in Psychiatric Treatment. Vol. 8, No 6, 444–452. Viitattu 20.1.2023. https://doi.org/10.1192/apt.8.6.444
Barbic, S. P., Chan, N., Rangi, A., Bradley, J., Pattison, R., Brockmeyer, K., Leznoff, S., Smolski, Y., Toor, G., Bray, B., Leon, A., Jenkins, M., & Mathias, S. 2019. Health provider and service-user experiences of sensory modulation rooms in an acute inpatient psychiatry setting. PLoS ONE. Vol. 14, No 11, 1-15. Viitattu 31.1.2023. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0225238
Bundy, A. C. & Lane, S. J. 2020. Sensory Integration: A. Jean Ayres’ Theory Revisited. Teoksessa Bundy, A. C. & Lane, S. J. Sensory integration: Theory and practice. 3., uudistettu painos. Philadelphia: F. A. Davis.
Canbeyli, R. 2022. Sensory stimulation via the visual, auditory, olfactory and gustatory systems can modulate mood and depression. European Journal of Neuroscience. Vol. 55, 244-263. Viitattu 8.4.2023. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/ejn.15507
Carlson, S. 2021. Aivojen rakenne ja toiminta. Teoksessa Carlson, S. & Hari, R. 2021. Aivoaakkoset. Aalto-yliopiston julkaisusarja 5/2021. Otavan kirjapaino Oy.
Cheng. C-H.; Chan, P-Y. S.; Liu, C-Y. & Hsu, S-C. 2016. Auditory sensory gating in patiens with bipolar disorders: A meta-analysis. Journal of Affective Disorders. Vol. 203, 199-203. Viitattu 18.5.2023. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0165032716306632
Engel-Yeger, B.; Gonda, X.; Muzio, C.; Rinosi, G.; Pompili, M. A. & Serafini G. 2016. Sensory processing patterns, coping strategies, and quality of life among patients with unipolar and bipolar disorders. Brazilian Journal of Psychiatry. Vol. 38, No 3, 207-215. Viitattu 15.3.2023. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27192214/
Fitzgibbon C. & O’Sullivan J. 2018. Sensory Modualtion. Changing how you fell through Using Your Senses. Resource Manual. Sensory Modulation Brisbane.
Isometsä, E. 2021a. Masennustilan ja toistuvan masennuksen diagnoosi. Teoksessa Lönnqvist, J.; Henriksson, M.; Marttunen, M. & Partonen, T. 2021. Psykiatria. E-kirja Duodecim Oppiportti -palvelussa. Viitattu 30.11.2022. https://www.oppiportti.fi/op/opk04497
Isometsä, E. 2021b. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostiikka. Teoksessa Lönnqvist, J.; Henriksson, M.; Marttunen, M. & Partonen, T. 2021. Psykiatria. E-kirja Duodecim Oppiportti -palvelussa. Viitattu 30.11.2022. https://www.oppiportti.fi/op/opk04497
Khalsa, S. S.; Adolphs, R.; Cameron, O. G.; Critchley, H. D.; Davenport, P. W.; Feinstein, J. S.; Feusner, J. D.; Garfinkel, S. N.; Lane, R. D.; Mehling, W. E.; Meuret, A. E.; Nemeroff, C. B.; Oppenheimer, S.; Petzschner, F. H.; Pollatos, O.; Rhudy, J. L.; Schramm, L. P.; Simmons, W. K.; Stein, M. B.; Stephan, K. E.; Van den Bergh, O.; Van Diest, I.; von Leupoldt, A.; Paulus, M. P. & The Interoception Summit 2016 participants. 2018. Interoception and Mental Health: A Roadmap. In Biological Psychiatry: Cognitive Neuroscience and Neuroimaging Vol. 3, No 6, 501-513. Viitattu 22.3.2023. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2451902217302343?via%3Dihub
Kohli, P.; Soler, Z. M.; Nguyen, S. A.; Muus, J. S. & Schlosser, R. J. 2016. The association between olfaction and depression: A systematic review. Chemical Senses. Vol. 41, No 6, 479-486. Viitattu 13.2.2023.https://academic.oup.com/chemse/article/41/6/479/1745016?login=false
Mahler, K. 2017. Interoception: The eighth sensory system. Practical solutions for improving self-regulation, self-awareness and social understanding. Lenexa, Kansas: AAPC Publishing.
Parker G.; Paterson, A.; Romano M. & Graham, R. 2017. Altered Sensory Phenomena Experienced in Bipolar Disorder. The American Journal of Psychiatry. Vol. 174, No 12, 1146-1150. Viitattu 22.3.2023. https://ajp.psychiatryonline.org/doi/10.1176/appi.ajp.2017.16121379
Rottstaedt, F.; Weidner, K.; Strauß, T.; Schellong, J.; Kitzel, H. & Wolff-Stephan, S. 2018. Size matters – The olfactory bulb as a marker for depression. Journal of Affectice Disorders. Vol. 229, 193-198. Viitattu 10.5.2023. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0165032717324308?fr=RR-2&ref=pdf_download&rr=7c5157a9acd0376b
THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Mielialahäiriöt. Viitattu 24.4.2023. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/mielialahairiot
Tieteen termipankki 2021. Nimitys: hajukäämi. Viitattu 10.5.2023. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:hajuk%C3%A4%C3%A4mi
Wallis, K.; Sutton, D. & Bassett, S. 2017. Sensory Modulation for People with Anxiety in a Community Mental Health Setting. Occupational Therapy in Mental Health. Vol. 34, No 2, 122-137. Viitattu 1.2.2023. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/0164212X.2017.1363681?journalCode=womh20
Wang, Y.; Feng, Y.; Jia, A. Wang, W.; Xie, Y.; Guan, Y.; Zhong, S.; Zhu, D. & Huang, L. 2014. Auditory M50 and M100 sensory gating deficits in bipolar disorder: A MEG study. Journal of Affective Disorders. Vol. 152-154, 131-138. Viitattu 18.5.2023. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0165032713006290