Toimintaterapeutin rooli traumainformoidun työotteen saralla ei ole vielä Suomessa kovin vakiintunut.Toimintaterapeuttien taito käyttää aistiperusteisia interventioita sopii hyvin vaikean trauman kohdanneille asiakkaille. Tämän artikkelin taustalla on hyödynnetty tutkittua tietoa sekä työelämäasiantuntijan ja opiskelijakollegan haastatteluita.
Toimintaterapeutin rooli traumainformoidun työotteen saralla ei ole vielä Suomessa juuri ole vakiintunut. Ymmärrys normaalikehityksestä ja trauman vaikutuksesta aivoihin kehittymisvaiheen aikana ovat traumainformoidun työotteen kulmakiviä (Lindeman 2023). Toimintaterapeuteilla on taito tunnistaa asiakkaan traumaan liittyviä oireita, kuten myös kognition haasteita, joita tulee huomioida esimerkiksi suunnitellessa tulevaa interventiota toteaa Helfrich (2011) tutkimusartikkelissaan.
Tässä artikkelissa on hyödynnetty tutkimustietoa traumainformoidusta työotteesta sekä työelämässä toimivan toimintaterapeutin ja toimintaterapeuttiopiskelijan haastatteluita. Kyseiset haastattelut auttoivat yhdistämään traumainformoitua työotetta toimintaterapian näkökulmaan. Ennen aiheeseen perehtymistä trauman kokeneiden asiakkaiden lähestyminen tuntui vielä arveluttavalta. Tämän artikkelin toivotaan antavan lisätietoa ja varmuutta toimintaterapeuteille heidän toimiessaan erilaisten asiakkaiden kanssa.
Artikkelin pohjana käytetään SAMSHA:n (Substance Abuse and Mental Health Services Administration) neljän T:n mallia. Lisäksi artikkelissa nostetaan esiin suomalainen TIT-malli, joka on luotu monialaisessa yhteistyössä Työsuojelurahaston osarahoituksen turvin (Kluukeri ym. 2020). Suomalaiseen TIT-malliin on yhdistetty monia kansainvälisiä malleja, kuten neljän turvan elementtejä traumainformoidun työotteen kehittäjiin kuuluvalta Sandra Bloomilta ja SAMHSA:n neljä T:tä. Suomalaisen TIT-mallin vahvuudet ovat siinä, että se ottaa esille somatiikan sekä rakenteellisia että systeemisiä tekijöitä (Linner Matikka, ym 2023). TIT-malli sopii hyvin toimintaterapeuteille, sillä siinä on paljon yhtenäisiä elementtejä toimintaterapiaan ja siinä käytettäviin menetelmiin.
Turvan elementit: tiedostaminen, tunnistaminen, toimiminen ja torjuminen
Trauman yleisyys ja sen vaikutukset eri tasoilla, aina yksilöstä yhteiskuntaan, tulisi tiedostaa kaikilla palvelusektoreilla. On tärkeä ymmärtää, mitä traumalla tarkoitetaan. Trauman aiheuttaa tapahtuma, tapahtumasarja tai olosuhteiden kokonaisuus, jonka henkilö kokee fyysisenä tai henkisesti haitallisena tai uhkaavana. Tapahtumalla voi olla pysyviä haitallisia vaikutuksia sekä yksilön toimintaan että henkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen, emotionaaliseen tai henkiseen hyvinvointiin. Maailmanlaajuisesti arvioiden yli 70 prosenttia ihmisistä kokee vähintään yhden traumaattisen tapahtuman elämänsä aikana. Hoitamattomana trauma voi johtaa sekä mielenterveysongelmiin että päihdehäiriöihin mutta myös kroonisiin, fyysisiin sairauksiin mukaan lukien sydän- ja verisuonisairaudet ja syöpä (SAMSHA 2023.) ACE-kokemukset (Adverse Childhood Experiences), eli lapsuuden haitalliset kokemukset ovat toksista stressiä sisältäviä kokemuksia tai niille altistumista elinympäristössä. Ymmärrys ACE-kokemuksista on tärkeää, sillä niiden vaikutukset ulottuvat jopa yhteiskunnan tasolle. (Hakulinen & Westerlund-Cook 2020.)
Elämämme aikana kohtaamme kaikki järkyttäviä ja traumaattisia tilanteita, tämä ei kuitenkaan automaattisesti aiheuta traumatisoitumista. Meillä on paljon keinoja ja voimavaroja käsitellä vaikeita asioita tai selviytyä eri tilanteista. Jos omat keinot ja tavat eivät riitä, kokemus voi luoda monimutkaisen traumatisoitumisen. (Linner Matikka & Hipp 2023.) PCE-kokemukset (Positive Childhood Experiences), eli lapsuusiän positiiviset kokemukset, suojaavat haitallisilta kokemuksilta, ja niillä on vahva yhteys aikuisiän hyvinvointiin. Jo yksikin positiivinen ihmissuhde voi luoda uskoa ja toivoa siitä, että elämä kantaa. (Westerlund-Cook 2023.)
Toimintaterapeutin tulisi osata sanoittaa omia tekemisiään, sanomisiaan, ilmeitään ja eleitään sekä aistimaan vahvasti asiakkaan tunnetiloja.
Toisessa turvan elementissä tunnistetaan trauma sekä sen aiheuttamat reaktiot yksilöissä, yhteisöissä, organisaatioissa ja instituutioissa. Tunnistamista voidaan helpottaa hyödyntämällä erilaisia seulontamittareita ja kattavampia arviointimenetelmiä. Työntekijöiden koulutus ja esimiestyö ovat avainasemassa tunnistamiseen liittyen. (SAMSHA 2023.) Työelämässä työskentelevän toimintaterapeutin mukaan usein trauman tunnistaminen on jätetty huomiotta jo yksilön tasolla. Tämä saattaa näkyä asiakkaassa irrallisuutena tai asioihin tarttumisen vaikeutena. Lisäkouluttautuminen on auttanut ammatillisen osaamisen kehittymisessä. (Koskiniemi 2024.)
Esimerkiksi on tärkeää osata ohjata asiakasta tunnistamaan omia haasteitaan, ja teemoina trauma-asiakkaiden terapiassa ovat olleet tunnesäätely, häpeä, arvottomuus ja vuorovaikutussuhteet. Tärkeää on ohjata asiakas pysähtymään omien tunteiden äärelle turvallisessa ympäristössä. Organisaatioissa ja instituutioissa nykyaika näyttäytyy vahvana suorituskeskeisyytenä, ja useilla stressireaktio (taistele-pakene) on jatkuvasti aktivaatiotilassa. Some, päihteet, puhelin ja kahvi tukevat vauhdikkaan elämän ylläpitämistä ja samalla haittaavat hermoston rauhoittumista. Toimintaterapeutin tulisi osata sanoittaa omia tekemisiään, sanomisiaan, ilmeitään ja eleitään sekä aistimaan vahvasti asiakkaan tunnetiloja. Samalla turvallisuudentunne lisääntyy, kun on tuttu ja turvallinen ihminen lähellä. (Koskiniemi 2024.)
Trauman kohdanneen asiakkaan toimintaterapiaan liittyy paljon oman kehon kuuntelun ja tunnustelun opettelua, rauhoittumista.
Kolmannessa turvan elementissä toimitaan siten, että traumainformoitu lähestymistapa integroidaan kaikille palveluiden toiminnan tasoille (SAMSHA 2023). Tämä onnistuu luomalla turvallinen ilmapiiri eri toimijoiden tasolle. Turvan kokemus on vahvasti myös kehollinen kokemus ja lähtökohtaisesti se on edellytys hyvinvoinnille. Turvallisuuden (sisäinen turva) kokemuksen vahvistamisessa voidaan huomiota kehotietoisuuteen sekä tunnekehoyhteyden avaamiseen. (Katajamäki ym. 2024.)
Trauman kohdanneen asiakkaan toimintaterapiaan liittyy paljon oman kehon kuuntelun ja tunnustelun opettelua, rauhoittumista. Toisin sanoen ohjataan asiakas tunnistamaan oma tunnesäätelyjärjestelmä. (Koskiniemi 2024.) Ulkoisen turvan kokemukseen liittyvät turvalliset ihmissuhteet, arjen rakenteet ja toimintaympäristöt sekä toimiva ja oikeudenmukainen yhteiskunta (Linner-Matikka 2024).
Riski kuormituksesta vähenee, jos työ koetaan mielekkäänä ja autettavan tilannetta pystytään tarkastelemaan ulkopuolelta.
Neljännessä elementissä huomioidaan ja torjutaan henkilökunnan ja asiakkaiden uudelleen traumatisoituminen kaikin mahdollisin keinoin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista (SAMSHA 2023.) Rothschild ym. (2010) tuovat esiin kehotietoisuuden ymmärtämisen ja energiatason huomioimisen tärkeyden. Opettelemalla kehotietoisuutta voi samalla oppia vireystilan ylläpitoa ja näin estää esimerkiksi stressin kasaantumista kehoon.
Nissinen (2009) toteaa, että tärkeitä osa-alueita ovat myös itsetuntemus, omien reaktioiden tiedostaminen sekä kehollisen säätelyn ymmärtäminen. Terapiatyössä työntekijä voi altistua myötätuntostressille tai myötätuntouupumukselle. Myötätuntouupumus tulee emotionaalisesta kuormasta, kun terapeutti myötäelää autettavan tunteita ja tarpeita. Riski kuormituksesta vähenee, jos työ koetaan mielekkäänä ja autettavan tilannetta pystytään tarkastelemaan ulkopuolelta. Myötätuntostressiä kokonaisvaltaisempi psykofyysinen väsymystila on myötätuntouupumus. Tämä olotila ei helpotu lepäämällä. Myötätuntouupumuksen kehittymiseen vaikuttavat pitkittyneen myötätuntostressin lisäksi muut elämässä eteen tulevat haasteet sekä terapeutin omat traumaattiset muistot ja niiden mahdollinen aktivoituminen. (Nissinen 2009.)
Traumainformoidun työotteen lisääminen sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin nähdään tärkeänä niin haastatellun toimintaterapeutin kuin toimintaterapeuttiopiskelijan mielestä. Aihe on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen ja tulee olemaan iso osa ammatillisuutta tulevaisuudessa. Esimerkkiä tulevaisuudesta näyttää Skotlanti, jossa koko väestötasoa koulutetaan traumainformoituun työotteeseen.
Koskiniemen (2024) mukaan vielä kymmenen vuotta sitten opinnot eivät sisältäneet varsinaista traumakoulutusta. Hänen mukaansa traumaan liittyvää koulutusta olisi hyvä lisätä. Esimerkiksi tärkeää olisi tiedostaa, miten stressi vaikuttaa hermostoon, mitä polyvagaalinen teoria on, tunnesäätelyn teoriaa ja mitä seurauksia ACE-kokemuksista voi olla.
Toimintaterapeuteilla on mahdollisuus tarjota erilaisia lähestymistapoja trauman hoitoon ja samalla vahvistaa suoriutumiskykyä arjen toiminnoissa.
Traumainformoitua työotetta opitaan ja opetellaan jo tällä hetkellä korkeakouluissa suoraan sekä epäsuoraan (Linner Matikka & Hipp 2023). Haastatellun toimintaterapeuttiopiskelijan (Oksman 2024) mukaan epäsuoraa opetusta tulee eri opintojaksoilta, joissa tuetaan positiivisten vahvuuksien huomioimista, toipumista ja vahvistetaan turvallisuuden tunnetta. Tulevaisuudessa hänen mukaansa kannattaisi kiinnittää huomiota myös suorien opetustapojen lisäämiseen ja toimintaterapeuttien osaamisen vahvistamiseen.
Opiskelija itse on opiskellut aihetta lisää lisäkursseilla ja kertoo kokemuksestaan: “Suurimpana työkaluna traumaan liittyvien seikkojen ja traumatisoituneen kanssa työskennellessä pidän kokonaisvaltaisesti sitä oman olemisen lähtökohtaa, jolla ihminen kohdataan. Niille on suuria sanoja, kuten myötätunto ja läsnäolo tai oikea kuunteleminen. Omasta läsnäolosta vaikkapa sellainen, että silläkin on merkitystä, miten itse hengitän. Trauman ymmärtämisessä ja sen kanssa työskennellessä tärkeää on myös itsestä huolehtimisen näkökulma, sain kursseilta työkaluja terapeuttisessa työssä työskentelevän sijaistraumatisoitumisen ehkäisemiseen ja tunnistamiseen sekä itselleni omasuunnitelmaa, miten toimia, jos näin pääsee käymään.”
Kuva: Anu Ikonen
Toimintaterapeuteilla on mahdollisuus tarjota erilaisia lähestymistapoja trauman hoitoon ja samalla vahvistaa suoriutumiskykyä arjen toiminnoissa. Näitä voivat olla esimerkiksi ajattelun kohdentaminen, stressin hallinta, ympäristön huomioiminen, tunteiden säätely sekä terveyden edistäminen. Toimintaterapeutit osaavat ottaa huomioon fyysiset, sosiaaliset sekä kulttuuriset kontekstit, jotta saadaan mahdollistettua asiakkaan täysi toimintapotentiaali. (Crabill ym. 2018.)
Lindemanin (2023) mukaan toimintaterapeuttien taito käyttää aistiperusteisia interventioita sopii hyvin vaikean trauman kohdanneille asiakkaille. Aistiperustaisien menetelmien avulla on esimerkiksi mahdollista lisätä niin sisäisen kuin ulkoisen turvan tunnetta, ja ymmärrys aistijärjestelmistä ja niiden toiminnasta tukee kehotietoisuutta.
Hakulinen, T. & Westerlund-Cook, S. 2020.Lapsuusajan haitallisista kokemuksista kohti toiveikasta tulevaisuutta. THL blogi 9.7.2020. Viitattu 5.4.2024: Lapsuusajan haitallisista kokemuksista kohti toiveikasta tulevaisuutta – THL-blogi
Helfrich, C., Peters, C., Chan, D. 2011. Trauma Symptoms of Individuals with Mental Illness at Risk for Homelessness Participating in a Life Skills Intervention. Occupational Therapy International. 18, 3, 116. Viitattu 19.3.2024 www.janet.finna.fi, CINAHL Plus with full text (EBSCO).
Katajamäki, M., Sarvela, K. 2024. AVI kouluttaa, Toivoa, myötätuntoa ja hyvinvointia traumainformoidulla työotteella lasten kanssa työskenteleville. Toteutus kolmena webinaarina 17.1., 24.1. sekä 31.1.2024. Viitattu 1.2.2024
Koskiniemi, S. 2024. Työelämässä työskentelevän toimintaterapeutin haastattelu.
Linner Matikka, J. & Hipp T. 2023. Traumainformoitu työte. PS-kustannus. 2. päivitetty painos. Viitattu 19.3.2024
Linner Matikka, J. 2024. Traumainformoitu työote -hankkeen sisäinen koulutus.
Nissinen, L. 2009. Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Helsinki: Edita. Viitattu 19.3.2024
Oksman, H. 2024. Toimintaterapeuttiopiskelijan haastattelu.
Rothschild, B. & Rand, M. 2010. Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Helsinki: Traumaterapiakeskus.
SAMHSA 2023. Substance abuse and mental health services administration: Practical guide for implementing a trauma-informed approach.
Westerlund-Cook, S. 2023. Lapsuusajan haitallisten ja suojaavien kokemusten sekä toivon merkitys systeemisessä ja suhdeperustaisessa työotteessa. Teoksessa Linner-Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) 2023. Traumainformoitu työote. PS-kustannus
Tekijät
Anu Ikonen, Anette Saarikko, Irina Katajisto-Korhonen
