Rauhaa ilman reseptiä: Lääkkeettömiä keinoja ahdistuksen hallintaan psykoosipotilaille
Ahdistus on osa jokapäiväistä elämää. Kaikilla ilmenee elämänsä aikana ahdistusta jollakin tasolla, oli kyse sitten kauppareissun tuomasta ahdistavasta olotilasta tai esitysjännityksen luomasta ahdistuksesta. Kun ahdistus alkaa hallita elämää ja vaikeuttaa arkisia toimia, on se kasvanut liian suureksi. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan erilaisia keinoja lievittää ja hallita ahdistusta. Opinnäytetyönä tehdyn kehittämisprojektin tuloksena syntyi potilasopas, joka sisältää useita erilaisia lääkkeettömiä keinoja hallita ja lieventää ahdistusta.
Kehittämistyön kautta syntyneen potilasoppaan ajatuksena on tarjota psykoosipotilaille mahdollisuus omatoimisempaan arkeen ja mahdollistaa lääkehoidon rinnalle myös lääkkeettömiä keinoja. Oppaan keinot on suunniteltu ja muotoiltu mahdollisimman selkeiksi ja ymmärrettäviksi siten, ettei niitä käyttävät potilaat välttämättä tarvitse muuta kuin kyseisen oppaan tukea niiden harjoittamisessa. Oppaan keinot perustuvat tutkittuun tietoon. Vaikka opas on suunnattu juuri psykoosipotilaille, voidaan sitä hyödyntää muidenkin asiakasryhmien kanssa.
Ahdistus ja psykoosi, mikä niitä yhdistää?
Psykoosi ja ahdistus ovat kaksi erilaista, mutta toisinaan toisiinsa kietoutuvaa mielenterveyden käsitettä. Psykoosi ilmenee, kun yksilön kyky erottaa todellinen ja epätodellinen hämärtyy. Tämä voi johtaa aistiharhoihin ja harhaluuloihin, jotka vaikeuttavat arjessa selviytymistä. Psykoottiset oireet voivat olla lyhytaikaisia tai pitkäkestoisia, ja niiden hoito vaatii usein monialaista lähestymistapaa. (Rovasalo 2023; Mieli ry 2023.)
Ahdistus puolestaan on yleinen tunne, jota jokainen kokee elämänsä aikana. Se voi ilmetä pelkona, huolena tai levottomuutena ja on usein reaktio elämäntilanteisiin tai sisäisiin ristiriitoihin. Vaikka lievä ahdistus voi auttaa suuntaamaan toimintaa ja välttämään vaaroja, voimakas ja pitkäkestoinen ahdistus voi rajoittaa yksilön toimintakykyä ja hyvinvointia. (Rovasalo & Eerola 2023.)
Psykoosin ja ahdistuksen hoidossa korostuu yksilöllinen lähestymistapa, jossa huomioidaan sekä psyykkiset että fyysiset oireet.
Mikä psykoosia ja ahdistusta yhdistää? Molemmat voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön kykyyn suoriutua päivittäisistä tehtävistä ja heikentää elämänlaatua. Lisäksi molempiin liittyy fyysisiä oireita, kuten esimerkiksi sydämentykytystä, hikoilua ja lihasjännitystä. (Sadeniemi ym. 2017, 156.) Psykoottisissa tiloissa ahdistus voi pahentaa oireita ja vaikeuttaa niiden hallintaa. Yhteistä näille häiriöille on myös se, että niiden taustalla voi olla monia samoja riskitekijöitä, kuten esimerkiksi stressi, perinnöllisyys ja liiallinen päihteiden käyttö. (Lönnqvist ym. 2017, 204–205.)
Psykoosin ja ahdistuksen hoidossa korostuu yksilöllinen lähestymistapa, jossa huomioidaan sekä psyykkiset että fyysiset oireet. Moniammatillinen tuki ja oikea-aikainen hoito ovat avainasemassa sekä psykoosin että ahdistuksen hallinnassa. (Mielenterveystalo n.d.a.)
Ahdistuksenhallintakeinoista apua
Elämää ahdistuksen kanssa -opas sisältää monia, näyttöön perustuvia lääkkeettömiä keinoa hallita ahdistusta. Lähtökohtaisesti oppaaseen valituissa keinoissa on pyritty keskittymään oman vireystilan tunnistamiseen ja muokkaamiseen.
Oppaassa olevien harjoitteiden avustuksella on pyrkimys vaikuttaa vireystilaan joko nostamalla tai laskemalla sitä, tarkoituksena löytää optimaalinen vireystila juuri kyseiseen hetkeen ja paikkaan. Sopivaksi, optimaaliseksi vireystilaksi voidaan olla esimerkiksi kuvailla tilaa, jossa omien ajatusten, tunteiden ja käytöksen hallinta säilyy (Traumaterapiakeskus 2019, 36). Vireystilan muuttamiseen ja siihen vaikuttamiseen löytyy useita eri keinoja tilanteesta ja paikasta riippumatta.
Alivireys on olotila, jossa ihminen on vähemmän ”mukana” ja haluaa tehdä asioita vähemmän. Tällöin muun muassa ajattelu on hidastunutta ja henkilö voi tuntea itsensä jopa lamaantuneeksi. (Traumaterapiakeskus 2019, 37.) Alivirittyneessä olotilassa voi mahdollisuutena olla esimerkiksi nostaa vireystilaa, jotta tekeminen ja toimintakyky paranisivat. Vireystilaa voidaan nostaa esimerkiksi kylmäaltistuksella (Fitzgibbon & O’Sullivan 2018, 21–22) tai sykettä nostavalla jumpalla.
Ahdistus voi nostaa vireystilaa aktivoimalla kehon stressireaktion, joka voi näyttäytyä esimerkiksi sydämen sykkeen ja hengityksen kiihtymisenä.
Liikunnalla, joka lisää henkilön sykettä, on suora yhteys sympaattisen hermoston toimintaan, jolloin aivojen verenkierto vilkastuu ja välittäjäaineiden eritys kasvaa. Vireystila on tässä tapauksessa noussut, jolloin henkilö voi tuntea itsensä energisemmäksi ja keskittyneemmäksi. (UKK-instituutti 2025.)
Ylivireys on tila, jossa henkilön on vaikea ajatella selkeästi ja keskittyä. Ylivirittyneessä tilassa henkilö on esimerkiksi jännittynyt, ahdistunut ja jatkuvasti tarkkailee ympäristöään, etsien merkkejä vaarasta. (Traumaterapiakeskus 2019, 37.) Ylivirittyneessä tilassa on mahdollisuus laskea vireystilaa esimerkiksi rauhallisilla hengitysharjoituksilla, jotka parantavat autonomisen- ja keskushermoston toimintaa sekä psykologista joustavuutta (Zaccaro ym. 2018).
Myös tietoisen läsnäolon harjoitteilla on mahdollisuus tunnistaa kehon jännitystiloja sekä ylivirittyneisyyttä, ja tämän kautta reagoida tarpeen vaatimalla tavalla. Tietoinen läsnäolo voi paljastaa henkilön käyttäytymismalleja ja niiden vaikutuksia. (Silverton 2013, 34–35.)
Ahdistus voi nostaa vireystilaa aktivoimalla kehon stressireaktion, joka voi näyttäytyä esimerkiksi sydämen sykkeen ja hengityksen kiihtymisenä. Korkea vireystila voi ylläpitää tai pahentaa ahdistusta kehon tulkitessa sen merkkinä uhasta. Voimakas ahdistus voi hallita yksilön elämää laajastikin, vaikuttaen jokapäiväisiin askareisiin ja näin yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja elämään. (Rovasalo & Eerola 2023.) Kuten aiemmin mainittu, oppaaseen valituilla keinoilla on pyrkimys vaikuttaa juuri kyseisenlaisiin ja muihin oireisiin, joita voimakas ahdistuneisuus ja ahdistus voivat aiheuttaa.
Oppaassa käytetyt keinot:
- Kylmä ja lämmin altistus
- Liike
- Tietoinen läsnäolo
- Mielensisäinen puhe
- Itsemyötätuntoharjoitus
- Kehoskannaus
- Hengitysharjoitukset
- Jännitys-rentoutusharjoitukset
- Auditiiviset ärsykkeet
- Aistivälineet
- Luovat menetelmät
Kehittämistyönä toteutettu opas ja sen mahdollisuudet psykoosikentällä
Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi potilasopas, joka tarjoaa psykoosipotilaille lääkkeettömiä keinoja ahdistuksen hallintaan. Oppaan menetelmiä suositellaan harjoiteltavaksi rauhallisessa mielentilassa ja omaan tahtiin, jotta voimakkaan ahdistuksen hetkellä käytössä olisi jo ennestään tuttuja ja itselle toimiviksi todettuja keinoja, joita voi hyödyntää missä tahansa tilanteessa, kuten bussissa, kotona tai kaupassa.
Opas on pyritty tekemään mahdollisimman helppolukuiseksi ja kevyeksi, jotta siihen olisi helppo tarttua ilman suuria ennakkovalmisteluja. Lähestyttävyyttä ajatellen oppaasta on jätetty pitkät ja raskaat asiatekstit pois, selkeys ja saavutettavuus ovat olleet suunnittelun keskiössä. Opas on suunniteltu tukemaan myös niitä, joilla ei ole aiempaa kokemusta lääkkeettömistä ahdistuksenhallintakeinoista tai jotka tuntevat aihetta vain vähän. Se esittelee helposti omaksuttavia menetelmiä, antaa vinkkejä niiden käytön aloittamiseen ja tarjoaa suuntaviivoja, mistä kiinnostunut voi löytää lisää tietoa.
Ahdistuksenhallintakeinoja voivat käyttää myös muut kuin psykoosipotilaat ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset.
On mahdotonta sanoa, kuinka laajalle levikille opas pääsee. Oppaan käyttö ja sen mahdollinen levitys jäävätkin toimeksiantajien päätöksen alaiseksi. Koska opas on tilattu juuri psykoosivastuualueelle, on olettamuksena, että opasta tullaan käyttämään ainakin kyseisen vastuualueen piirissä. Laajempi käyttö ei kuitenkaan ole mahdottomuus, sillä ahdistuksenhallintakeinoja voivat käyttää myös muut kuin psykoosipotilaat ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset.
Lisäksi jokaisen potilasopasta lukevan tai käyttävän henkilöstön, niin potilaiden kuin terapeuttisessa asemassa työskentelevien, kokemukset vaikuttavat merkittävästi oppaan suositteluun. Se, kuinka hyödylliseksi he kokevat oppaan, vaikuttaa siihen, suosittelevatko he sitä tuttavilleen, kollegoilleen tai potilailleen.
Tunnetko sinä itse jonkun, joka kamppailee ahdistuksen oireiden kanssa, tai tunnistatko kenties itse hetkiä omasta elämästäsi, kun ahdistuksen tunteet häiritsevät arkipäiväistä elämääsi?
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Hilden, Cecilia; Ihamäki, Markus; Grundström, Tom (2024): Elämää ahdistuksen kanssa: potilasopas lääkkeettömistä ahdistuksenhallintakeinoista psykoosipotilaalle.
Lähteet
Kuva: https://www.freepik.com/
Lönnqvist, J.; Henriksson, M.; Marttunen, M.; Partonen, T. & Aalberg, V. 2017. Psykiatria (12., uudistettu painos.). Kustannus Oy Duodecim.
Rovasalo, A. 2023. Psykoosi. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 15.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00411
Rovasalo, A. & Eerola, H. 2023. Ahdistus ja ahdistuneisuus. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 21.5.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00188
Silverton, S.; Kabat-Zinn, J.;Gold, E.; Hope, V.; Mård, T.; Kabat-Zinn, J.; 2013. Mindfulness: Tietoisen läsnäolon läpimurto : vallankumouksellinen tapa kohdata kiire, stressi, ahdistus ja masennus. Schildts & Söderströms.
Sadeniemi, M.; Jänkälä, K.; Malm, H.; Sorvaniemi, M.; Stenberg, J-H. & Suominen, K. 2017. Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Opas sairastuneille ja heidän omaisilleen. 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim.
Traumaterapiakeskus. 2019. Vakautumisopas terapeuteille ja traumatisoituneille: Tietoa ja keinoja lapsuuden kaltoinkohtelusta ja traumaoireista (CPTSD) toipumiseen. Helsingin ja Oulun Traumaterapiakeskus ry.
Ukk-instituutti. 2024. Liikkumisen vaikutukset. Viitattu 19.12.2024 https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/