
Ryhmämuotoinen toimintaterapia – avain lasten sosiaalisten taitojen vahvistamiseen
Sosiaalisella kompetenssilla ja siihen sisältyvillä sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan lapsen kykyä olla tarkoituksenmukaisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Taidot kehittyvät lapsuuden aikana ja niillä on merkittävä rooli lapsen itsetunnon, psyykkisen hyvinvoinnin sekä arjen osallistumisen ja taitojen kehittymisen kannalta. Ryhmäympäristössä lapsi kehittää vuorovaikutustaitojaan ja rakentaa identiteettiään omaksumalla iänmukaisia rooleja. Ryhmän kautta lapsi saakin tärkeää kokemusta siitä, miten olla vuorovaikutuksessa ja reagoida toisten odotuksiin.
Toimintaterapian näkökulmasta ryhmämuotoinen interventio tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia lasten sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Leikin ja muun yhteisen toiminnan avulla lapsi oppii arjen keskeisiä taitoja, kuten empatiaa, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Ryhmän mahdollistaa turvallisen ympäristön, jossa lapsi voi toimintaterapeutin ohjauksessa harjoitella esimerkiksi aktiivista kuuntelemista ja rajojen asettamista, mikä osaltaan tukee sosiaalista osallistumista. (Goel 2023).
Lisäksi havainnot ryhmätilanteista auttavat terapeuttia ymmärtämään lapsen arkea rajoittavia tekijöitä ja suunnittelemaan niihin tehokkaita ratkaisuja (Parham & Mailloux 2020, 937). Tutkimusten mukaan ryhmäterapia on vaikuttava menetelmä lasten sosiaalisten taitojen vahvistamiseen ja sosiaalisen osallistumisen lisääntyminen onkin yksi merkittävimmistä lasten ryhmämuotoisten interventioiden tuloksista (Challita ym. 2019, 440; Fox ym. 2020, 7; Parham & Mailloux 2020, 937).
Sosiaalisten taitojen interventioiden ydintavoitteena on, että lapsi kykenee osallistumaan asianmukaisesti ja onnistuneesti ryhmätilanteisiin sekä itselle merkitykselliseen sosiaaliseen toimintaan (Hilton & Kramer 2020, 589, 617).
Huolellisesti suunniteltu ja järjestetty toimintaterapiaryhmä näyttäytyy toiminnaltaan luontevalta ja vaivattomalta. Joustavuus ja tehokas suunnittelu ovatkin ydinasemassa lasten terapeuttista ryhmätoimintaa toteuttaessa. Kyky toiminnan spontaaniin mukauttamiseen ja porrastamiseen on edellytys motivoivan, tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan intervention toteutumiselle. (O’Brien & Solomon 2022.) Ryhmädynaamisten tekijöiden ja ryhmädynamiikan haasteiden tunnistaminen tukee ryhmän suunnittelua ja ohjausta, sillä esimerkiksi eri kehitysvaiheissa olevat ryhmät hyötyvät erilaisista ohjaustyyleistä ja tehtävistä (Cole 2018, 29).
Tukea lasten toimintaterapiaryhmän suunnitteluun ja toteutukseen
Lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen ryhmämuotoisessa toimintaterapiassa – Käsikirja ryhmän ohjaajalle on toteutettu yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun lasten toimintaterapiapalveluiden kanssa osana opinnäytetyön kehittämisprojektia. Käsikirja tarjoaa käytännönläheistä tukea lasten toimintaterapiaryhmien suunnitteluun ja toteutukseen. Se kokoaa yhteen teoreettista ja näyttöön perustuvaa tietoa sosiaalisten taitojen kehityksestä ja ryhmämuotoisessa interventiossa huomioitavista tekijöistä. Käsikirjan sisältö on laadittu sekä toimeksiantajan että toimintaterapeuttiopiskelijoiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Käsikirjan tavoitteena on tukea ryhmien perusteelliseen ja tehokkaaseen suunnitteluun ja ohjaamiseen ja sen myötä vaikuttavan intervention toteutumiseen.

Käsikirja sisältää tietoa sosiaalisten taitojen kehityksestä ja niiden vaikutuksesta lapsen osallistumiseen, teoriatietoon perustuvia näkökulmia ryhmämuotoisen toimintaterapian mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta sekä käytännön vinkkejä ja suunnittelupohjia ryhmien ohjaukseen. Käsikirjan tavoitteena on tukea toimintaterapeuttia ryhmän yksilöllisistä tarpeista ja tavoitteista kumpuavaan työskentelyyn tarjoamalla joustavia työkaluja valmiiden interventiomallien sijaan. Sosiaalisten taitojen ryhmien lisäksi käsikirjaa voidaan soveltaa myös muissa ryhmätoiminnan muodoissa, kuten leikkitaitoryhmissä.
Kenelle käsikirja on suunnattu?
Käsikirja on suunniteltu erityisesti toimintaterapeuttiopiskelijoille, mutta se tarjoaa arvokasta tietoa ja tukea myös jo pidempään työssä olleille terapeuteille. Käsikirja kokoaa yhteen näyttöön perustuvaa tietoa ja työkaluja lasten ryhmien suunnitteluun ja ohjaukseen käytännönläheisessä ja visuaalisesti innostavassa muodossa, mikä tekee tiedon hyödyntämisestä työelämässä sujuvampaa. Se tarjoaa opiskelijoille ja terapeuteille oivallisen mahdollisuuden syventää osaamista lasten kuntoutuksessa. Samalla käsikirja tukee ja vahvistaa lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja sen myötä heidän osallistumistaan merkitykselliseen toimintaan arjessa.
Lue lisää käsikirjan taustalla olleesta kehittämisprosessista opinnäytetyöstämme: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736580
Lähteet:
Cole, M. 2018. Group Dynamics in Occupational Therapy. The Theoretical Basis and Practice Application of Group Intervention. Thorofare, NJ: Slack Incorporated
Finlay, L. 2012. Groupwork in Occupational Therapy. United Kingdom: Cengage Learning EMEA.
Fox, A., Dishman, S., Valicek, M., Ratcliff, K. & Hilton, C. 2020. Effectiveness of Social Skills Interventions Incorporating Peer Interactions for Children with Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. American Journal of Occupational Therapy Vol 74, No 2.
Challita, J., Chapparo, C., Hinitt, J. & Heard, R. 2019. Effective occupational therapy intervention with children demonstrating reduced social competence during playground interactions. British Journal of Occupational Therapy Vol 83 No 7, 433–442.
Goel, J. 2023. Playful Healing: The Benefits of Group Therapy for Children. Crafting Lives Viitattu 25.11.2024. https://www.linkedin.com/pulse/playful-healing-benefits-group-therapy-children-jaisika-goel/
Hilton, C. & Kramer, J. 2020. Assessment and Intervention of Social Participation and Social Skills. Teoksessa O’Brien, J. & Kuhaneck, H. 2020. Case Smith’s Occupational Therapy for Children and Adolescents. Eighth edition. Missouri: Elsevier, 574–642.
Asklöf, E.; Männistö, J. & Ainali, S. 2024. Lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen ryhmämuotoisessa toimintaterapiassa. Käsikirja Turun ammattikorkeakoulun lasten toimintaterapiapalveluihin. Opinnäytetyö (AMK). Kuntoutus ja suun terveys. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.12.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736580
O’Brien, J. & Solomon, J. 2022. Understanding Occupation as a Precursor to Group Process. Teoksessa O’Brien, J. & Solomon, J. 2022. Occupational Analysis and Group Process. Second edition. Missouri: Elsevier.
Parham, L. & Mailloux, Z. 2020. Sensory Integration. Teoksessa O’Brien, J. & Kuhaneck, H. 2020. Case Smith’s Occupational Therapy for Children and Adolescents. 8., uudistettu painos. Missouri: Elsevier, 903–921.
Pulkkinen, L., Ahonen, T. & Ruoppila, I. (toim.). 2023. Ihmisen psykologinen kehitys. 10., uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Romppanen, E.; Korhonen, M.; Salmelin, R.; Puura, K. & Luoma, I. 2021. The significance of adolescent social competence for mental health in young adulthood. Mental Health & Prevention. Vol 21, 1–7.