• essentiaalinen vapina
• Kuntoutus
• Liikehäiriösairaudet
• toimintaterapia
• vapina

Syksyllä 2023 julkaistulla opinnäytetyöllä “Essentiaalinen vapina toimintaterapiassa – opas toimintaterapeuteille” halutaan lisätä tietoa essentiaalisesta vapinasta sekä toimintaterapian mahdollisuuksista osana vapinaa sairastavan kokonaisvaltaista hoitoa. Kehittämistyön tuloksena syntyi opas toimintaterapeuteille. 

Essentiaalinen vapina on tavallisin liikehäiriösairaus (Ortiz ym. 2022) ja yksi yleisimmistä etenevistä neurologisista sairauksista (Sequeira, Keogh & Kavanagh 2012). Vapinaa esiintyy tyypillisesti molemmissa yläraajoissa, ja se korostuu liikkeessä ja kannattelussa (Ortiz ym. 2022). Vapinan lisäksi essentiaalisessa vapinassa esiintyy usein non-motorisia oireita, kuten kognitiivisia haasteita, masennusta, ahdistusta sekä tasapaino- ja uniongelmia (Chungling & Zheng 2016). Näin ollen essentiaalisella vapinalla voi olla suuri vaikutus yksilön päivittäiseen elämään. Yleisyydestään huolimatta, essentiaalinen vapina on vielä monelle tuntematon diagnoosi. 

Essentiaaliseen vapinaan liittyy vahvasti häpeä ja stigma, jotka yhdistettynä non-motorisiin oireisiin vaikuttavat negatiivisesti elämänlaatuun (Lageman ym. 2014; Chandran & Pal 2013). Opinnäytetyöprosessin aikana kävi ilmi, että essentiaalista vapinaa sairastavat kohtaavat herkästi ennakkoluuloisia ajatuksia. Ihmiset saattavat pitää essentiaalista vapinaa sairastavan vapinaa hermostuneisuudesta tai alkoholista johtuvana sekä ammatillista osaamista saatetaan kyseenalaistaa. Non-motoriset oireet yhdistettynä vapinaan voivat pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että essentiaalista vapinaa sairastava alkaa välttää tiettyjä tilanteita, kuten julkisilla paikoilla syömistä ja juomista (Gerbasi ym. 2022).  

Soppalautasen tai kahvikupin kannattelu läikyttämättä ei ole itsestäänselvyys 

Opinnäytetyöprosessin aikana teetettiin kysely, joka oli kohdistettu essentiaalista vapinaa sairastaville. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että essentiaalinen vapina voi aiheuttaa haasteita kaikilla elämän osa-alueilla. Haasteita voi esiintyä vapaa-ajalla, työssä, sosiaalisissa tilanteissa ja itsestä huolehtimisessa.

Essentiaalista vapinaa sairastavalla monessa itsestään selvältä tuntuvassa arjen askareessa voi olla haasteita. Yleisimmin haasteita tuotti hienomotorinen työskentely, kuten kirjoittaminen, sekä syöminen ja juominen ja kaikenlainen tavaroiden kannattelu. Opinnäytetyössä ja sen tuotoksena julkaistussa oppaassa essentiaalista vapinaa sairastavien haasteita on kuvattu laajemmin. 

Toimintaterapiassa potentiaalia 

Tutkimus osoittaa, että essentiaalista vapinaa sairastavat toivoisivat erityisasiantuntijoiden palveluja, mukaan lukien toimintaterapiaa (Louis ym. 2015). Tällä hetkellä essentiaalista vapinaa sairastavat ohjautuvat vähän toimintaterapiaan. Kyselyyn vastanneista ainoastaan 3 prosenttia oli saanut toimintaterapiaa essentiaalisen vapinan vuoksi. Tämä on hyvin alhainen luku, ottaen huomioon, miten paljon potentiaalia toimintaterapialla on tukea essentiaalista vapinaa sairastavan toimintakykyä.

Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt opas käy läpi toimintaterapian keinoja helpottaa essentiaalista vapinaa sairastavan arkea sairauden kanssa elämisessä. Toimintaterapia voi sisältää muun muassa

• apuvälineitä,
• arjen hallintaa,
• toiminnan soveltamista,
• psyykkisten ja kognitiivisten haasteiden huomioimista sekä
• esteettömyyden ja ympäristön tuen selvittämistä.

Toimintaterapia on tärkeä osa essentiaalista vapinaa sairastavan arjen tukemista. Tulevaisuudessa toivottavasti toimintaterapian potentiaali tiedostetaan ja hyödynnetään laajemmin. 

Lähteet:

Chandran, V. & Pal, P.K. 2013. Quality of life and its determinants in essential tremor. Parkinsonism and Related Disorders, 19, 1, s. 62–65. Viitattu 21.3.2023 https://doi.org/10.1016/j.parkreldis.2012.06.011. 

Chunling, W. & Zheng, X. 2016. Review on clinical update of essential tremor. Neurological Sciences, 37, 4, s. 495–502. Viitattu 21.3.2023 https://doi.org/10.1007/s10072-015-2380-1. 

Gerbasi, M.E.; Nambiar, S.; Reed, S.; Hennegan, K.; Hadker, N.; Eldar-Lissai, A. & Cosentino, S. 2022. Essential tremor patients experience burden beyond tremor: A systematic literature review. Frontiers in Neurology. Viitattu 21.3.2023 doi: 10.3389/fneur.2022.891446 

Lageman, S.K.; Cash, T. V & Mickens, M.N. 2014. Articles Patient-reported Needs, Non-motor Symptoms, and Quality of Life in Essential Tremor and Parkinson’s Disease. Viitattu 21.3.2023 https://doi.org/10.7916/D8RF5S4J. 

Louis, E.D.; Rohl, B. & Rice, C. 2015. Articles Defining the Treatment Gap: What Essential Tremor Patients Want That They Are Not Getting. Viitattu 21.3.2023 https://doi.org/10.7916/D87080M9. 

Ortiz, R.; Honkaniemi, J. & Pekonen, E. 2022. Essentiaalisen vapinan oireet, diagnostiikka ja oireet. Suomen lääkärilehti. Vol. 7. No 7–8. S. 297–300. https://www.laakarilehti.fi/pdf/2022/SLL7-8-2022-297.pdf 

Sequeira, G.; Keogh, J.W. & Kavanagh, J.J. 2012. Resistance training can improve fine manual dexterity in essential tremor patients: A preliminary study. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation, 93, 8, s. 1466–1468. Viitattu 21.3.2023 https://doi.org/10.1016/j.apmr.2012.02.003.