Suomen väestörakenne monimuotoistuu nopeasti, ja tämä näkyy myös toimintaterapian asiakaskunnassa. Toimintaterapiassa tarvitaan arviointimenetelmiä, jotka eivät perustu yhteiseen kieleen tai kulttuurisidonnaiseen tietoon, mutta tuottavat silti luotettavaa tietoa asiakkaan arjesta.

Suomessa maahanmuutto on viime vuosina ollut historiallisen suurta. Vielä 2010‑luvulla maahan muutti vuosittain noin 26 000–35 000 henkilöä, kun taas vuonna 2025 maahanmuuttoja oli yli 50 000. Väestönkasvu perustuu pitkälti muuttovoittoon ulkomailta, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa jatkuvasti. Tämä kehitys lisää tarvetta kehittää toimintaterapian käytäntöjä vastaamaan monikulttuurisen asiakaskunnan tarpeisiin (Tilastokeskus, 2026).

Arviointimenetelmät eivät saa rajoittaa asiakkaan osallistumista

Toimintaterapiassa arviointi on keskeinen osa asiakasprosessia, ja sen tulee olla luotettavaa, asiakaslähtöistä ja tarkoituksenmukaista (TOI, 2021). Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että arviointimenetelmien tulee soveltua erilaisille asiakkaille, riippumatta kielestä, kulttuuritaustasta tai koulutustaustasta.

Monikulttuurisessa työskentelyssä haasteeksi nousee usein arviointimenetelmien kulttuurinen ja kielellinen sidonnaisuus. Pelkkä käännös ei riitä, sillä menetelmien sisältö ja merkitykset voivat muuttua eri kulttuureissa (Psykologiliitto, 2019). Lisäksi asiakkaan mahdollisuudet osallistua arviointiin voivat heikentyä, jos menetelmä edellyttää hyvää kielitaitoa tai tiettyä kulttuurista taustaa.

Tämä korostaa tarvetta arviointimenetelmille, jotka:

• eivät vaadi yhteistä kieltä
• ovat mahdollisimman vähän kulttuurisidonnaisia
• ovat helppokäyttöisiä ja sovellettavissa eri ympäristöihin

Toiminnallinen arviointi mahdollistaa tasavertaisemman kohtaamisen

Opinnäytetyössä tarkasteltu The Kettle Test -arviointimenetelmä vastaa tähän tarpeeseen monin tavoin. Tulosten perusteella menetelmä koettiin helppokäyttöiseksi, ajallisesti tehokkaaksi ja toiminnallisesti mielekkääksi arviointivälineeksi. Menetelmä perustuu arjen konkreettiseen tehtävään, kahden kuuman juoman valmistamiseen, jolloin kognitiivista toimintakykyä voidaan arvioida ilman laajaa kielellistä vuorovaikutusta (Hartman Maeir ym., 2009).

Erityisen merkittävää on, että menetelmää pidettiin soveltuvana myös maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa. Toimintaterapeuttien kokemusten mukaan arviointi:

• ei vaatinut asiakkaalta lukutaitoa tai vahvaa kielitaitoa
• mahdollisti osallistumisen myös tulkin avulla
• toi esiin toimintakyvyn haasteita, joita haastatteluun perustuvat menetelmät eivät tavoita

Näin toiminnallinen arviointi voi vähentää kieleen ja kulttuuriin liittyviä esteitä ja tuottaa luotettavampaa tietoa asiakkaan arjessa selviytymisestä.

Kulttuurinen soveltuvuus vaatii edelleen kehittämistä

Vaikka menetelmä ei lähtökohtaisesti ole kulttuurisidonnainen, opinnäytetyön tulokset osoittivat, että käytännön toteutuksessa kulttuuriset tekijät vaikuttavat arviointiin. Esimerkiksi vedenkeittimen käyttö tai juomien valmistustavat eivät ole kaikissa kulttuureissa tuttuja, mikä voi vaikuttaa suoriutumiseen.

Toimintaterapeutin rooli korostuu erityisesti tilanteissa, joissa:

• ohjeistusta täytyy mukauttaa
• käytetään tulkkia
• huomioidaan asiakkaan aiemmat kokemukset ja toimintatavat

Monimuotoinen asiakaskunta haastaa kehittämään arviointia

Suomen väestörakenteen muutos näkyy yhä vahvemmin myös toimintaterapiassa. Asiakkaiden tarpeet ja taustat ovat moninaisia, mikä edellyttää arviointimenetelmiltä joustavuutta ja saavutettavuutta. Toimintaterapeuttien kulttuurinen kompetenssi sekä kyky soveltaa menetelmiä ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa arvioinnissa.

Opinnäytetyön tulokset tukevat näkemystä siitä, että toiminnalliset ja vähäkieliset arviointimenetelmät voivat:

• lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta
• parantaa tiedon luotettavuutta
• mahdollistaa osallistumisen laajemmalle asiakasjoukolle

Johtopäätös

Toimintaterapiassa tarvitaan entistä enemmän arviointimenetelmiä, jotka ylittävät kielen ja kulttuurin asettamat rajat. The Kettle Test on yksi esimerkki menetelmästä, joka vastaa tähän tarpeeseen ja tarjoaa käytännönläheisen tavan arvioida asiakkaan toimintakykyä.

Jatkossa keskeisiä kehittämiskohteita ovat:

• menetelmien kulttuurinen validointi
• välineistön ja tehtävien ajanmukaistaminen
• selkeät ohjeistukset ja viitearvot

Tällaiset kehityssuunnat tukevat toimintaterapian keskeistä tavoitetta, mahdollistaa jokaisen asiakkaan osallistuminen ja toimijuus omassa arjessaan, riippumatta kielestä tai kulttuurista (TOI, 2021).

Lähteet:

Hartman Maeir, A., Harel, H. & Katz, N. (2009). Kettle Test—A brief measure of cognitive functional performance: Reliability and validity in stroke rehabilitation. American Journal of Occupational Therapy, 64, 592–599. https://doi.org/10.5014/ajot.63.5.592

Psykologiliitto. (2019). Monikulttuurisuus ja työpsykologinen henkilöarviointi. Haettu 14.6.2026 osoitteesta Monikulttuurisuus_ja_tyo_psykologinen_henkilo_arviointi_PÄIVITETTY.pdf  

Suomen Toimintaterapeuttiliitto (TOI). (2021). Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa. Haettu 8.1.2026 osoitteesta https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/wp-content/uploads/2026/03/toi_hyvat_arviointikaytannot_2021.pdf

Tilastokeskus. (2026). Maahanmuuttojen määrä väheni Suomessa vuonna 2025. Haettu 14.6.2026 osoitteesta https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfkx2ozsl54w07w0x1ebt9jj