• eettisyys
• eläinavusteinen työskentely
• eläinavusteisuus
• toimintaterapia
• vuorovaikutustaidot

Eläinavusteisuus kuntoutuksen muotona on yleistynyt Suomessa, mutta selkeitä kansallisia ohjeita sen toteuttamiseen eettisesti eläimen näkökannalta ei ole luotu eikä toimintaa valvota. Millaisia asioita tulisi ottaa huomioon ja mitä tulisi kehittää, jotta työskentely on eettistä myös eläimelle?

Kehittämistyönä toteutetussa opinnäytetyössä perehdyttiin eläinavusteisiin menetelmiin nuorten ja aikuisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi toimintaterapiassa sekä toiminnan eettisyyteen eläimen kannalta. Kehittämistyössä haastateltiin eläinavusteisesti työskenteleviä toimintaterapeutteja ja muita sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia. Kehittämistyön tuotoksena syntyneessä ideavihossa esitellään mm. erilaisia eläinavusteisia konkreettisia toimintoja vuorovaikutustaitojen harjoittelemisen tueksi, ja tuodaan esiin, kuinka niitä voidaan toteuttaa eettisesti.

Eettisyyden tarkastelu on Suomessa ajankohtaista

Eettisyys eläimen näkökannalta on laaja käsite, johon vaikuttavat sitä tarkastelevan henkilön arvot ja asenteet. Suomeen ei ole luotu selkeitä yksiselitteisiä ohjeita eettisyyden huomioimiseen eläimen näkökannalta (1), mikä luo toimintaan eettisen riskin. Eettisyydestä on kuitenkin viime vuosina keskusteltu paljon eläinavusteisuuden yhteydessä. Eduskuntaan on alkuvuodesta 2022 perustettu Eduskunnan eläinavusteinen työryhmä. Luke:n 2022 julkaisemassa Policy Brief:ssa käsitellään eläinavusteisuuden edistämisen lisäksi toiminnan eettisyyttä eläimen kannalta ja ehdotetaan laatukriteereiden asettamista eläimen hyvinvoinnin ja kouluttamisen osaamisen varmistamiseksi (2).

Kelan 2021 julkaisemassa Käsikirja eläinavusteisten menetelmien laadukkaaseen toteuttamiseen eri toimintaympäristöissä käsitellään eläimen eettistä kohtelua ja soveltuvuutta tehtäviinsä (1). Eduskunnan käsittelyyn on edennyt kansalaisaloite, jossa ehdotetaan eläinten perusoikeuksien kirjaamista lakiin (3).

Maailmalla ollaan Suomea pidemmällä eläinten eettisen kohtelun tavoittelussa

Maailmanlaajuinen järjestö International Association of Human-Animal Interaction Organisations (IAHAIO) on luonut ohjeet eläinten hyvinvoinnin huomioimiseksi eläinavusteisuutta hyödynnettäessä (4). American Counseling Association on kehittänyt yhteistyössä Animal Assisted Therapy in Mental Health Interest Networkin kanssa osaamiskompetenssien viitekehyksen, joka perustuu laadullisen tutkimuksen tuloksiin eläinavusteisen terapian ammatilliseen tuottamiseen vaadituista tiedoista, taidoista ja asenteista (5).

Trevathan-Minnis ym. ovat luoneet eettisten kompetenssien normit eläinavusteisiin interventioihin, mukaillen American Psychology Assocationin eettisiä periaatteita (6). Suomeen vastaavia eettisiä ohjeistuksia ei ole luotu, eikä edellä mainittuja hyödynnetä yleisesti. Muissa maissa luodut ohjeistukset eivät myöskään ole välttämättä suoraan sovellettavissa suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Eläinavusteisuutta tulisi käyttää vain sellaisten eläinten avustuksella, jotka ovat fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivia ja nauttivat tämän tyyppisestä toiminnasta. Eläinavusteiseen terapiaan osallistuvia eläimiä ei saa koskaan ottaa mukaan siten, että niiden turvallisuus ja mukavuus vaarantuvat. (4; 5.) Eläinten käyttäytymisen asiantuntijan tulee arvioida niiden eläinten käyttäytyminen ja luonne, joita harkitaan eläinavusteiseen toimintaan. Vain soveltuviksi arvioidut eläimet tulisi valita eläinavusteiseen terapiaan. Työskentelevän eläimen soveltuvuutta on arvioitava säännöllisesti. (4; 5; 6.) Suomessa eläimen soveltuvuuden testausta ei vaadita. Palvelua tuottavan yrittäjän tai yrityksen päätöksen varaan jää, arvioiko asiakastyöhön osallistuvien eläinten soveltuvuutta kukaan muu kuin eläimen omistaja itse.

Eläinavusteisesti työskentelevän ammattilaisen tulee varmistua siitä, että hän osaa tulkita eläimien elekieltä oikein ja riittävästi. Hänen tulee myös ymmärtää eläimen ja ihmisen välistä vuorovaikutusta sekä eläimien keskinäistä, lajikohtaista vuorovaikutusta. Kun ammattilainen ymmärtää eläimien elekieltä ja viestintää on hänellä mahdollisuus havaita, mikäli eläin kokee olonsa epämukavaksi tai stressaantuu toiminnan aikana. (5; 6.) Suomessa eläinavusteiseen työskentelyyn ei kuitenkaan vaadita minkäänlaista yleistä tai lajikohtaista osaamisen todentamista (2).

Eläinavusteisen toiminnan on oltava eläimelle fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallista (2). Eläimiä tulee hoitaa lajinmukaisesti, huomioiden mm. lajinmukainen ravinto, asuminen ja virikkeistäminen. On myös varmistettava, että eläin saa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. (4; 6.) Toiminnan on oltava miellyttävää, turvallista ja sujuvaa myös eläimelle (1). Suomessa eläinsuojelulaki määrittää vaatimukset vain eläinten fyysiselle hyvinvoinnille, jättäen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin huomiotta (4). Tähän eduskunnan käsittelyyn edenneellä lakimuutoksella pyritään saamaan muutos.

Eläinavusteisesti työskentelevät ammattilaiset suhtautuvat eettisyyteen vakavasti

Haastattelemalla kerätyn aineiston mukaan eläinavusteisesti työskentelevät ammattilaiset pohtivat ja reflektoivat työskennellessään paljon eettisyyttä eläimen näkökannalta, mutta yksin työskennellessä tarkastelu jää helposti subjektiiviselle tasolle. Haastatellut kuvasivat seuraavansa tarkasti hyödyntämiensä eläinten eleitä ja reagoivansa herkästi, mikäli havaitsevat eläimessä merkkejä epämukavuudesta.

Haastatellut korostivat eläimen soveltuvuuden tärkeyttä sekä terapeutin kykyä lukea ja tulkita eläintä oikein. Eläimen soveltuvuuden ja oman osaamisen arvioinnissa luotettiin pääasiassa omaan näkemykseen ja arviointikykyyn. Moni kuitenkin toivoi, että ulkopuolinen taho suorittaisi auditointeja arvioidakseen sekä työskentelytapoja että käytettyjen eläinten soveltuvuutta objektiivisesti. Lisäksi lähes kaikki haastatellut pitivät osaamisen todentamista ja toiminnan valvontaa tarpeellisena, ja puolet kaipasi selkeitä vaatimuksia eläinavusteiseen työskentelyyn.

Mitä tulisi kehittää, jotta eläinten eettinen kohtelu varmistetaan eläinavusteisessa toiminnassa?

Laissa tulisi huomioida eläinten fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Tarvitsisimme kansalliset eettiset ohjeistukset eläinten eettiseen kohteluun. Lisäksi

• eläinavusteista toimintaa tulisi valvoa,
• eläinten soveltuvuutta työhön tulisi arvioida objektiivisesti,
• järjestää auditointeja työskentelytapojen tarkasteluun ja kehittämiseen ja
• standardoidut koulutukset osaamisen todentamisen helpottamiseksi.

Eläinavusteinen työskentely vaatii ammattilaiselta eläimen lajityypillisten tarpeiden ja viestinnän vahvan tuntemisen lisäksi oman alan teorian soveltamisen osaamista sekä ammatillista harkintaa. Pohtimalla eläinavusteisen toiminnan eri muotoja ammattilaisen on helpompi valita omaa osaamistaan vastaava toiminto, ja se helpottaa myös eläimen näkökulmasta toiminnan vaativuuden arviointia.

Eläinavusteista toimintaa voidaan toteuttaa asiakastyössä niin yksilö- kuin ryhmämuotoisesti. Eläin voi olla toiminnassa ohjattuna, tai vapaasti toimivana. Lisäksi eläin voi olla toiminnassa aktiivisessa tai passiivisessa roolissa, ja ympäristön näkökulmasta omassa tai vieraassa ympäristössä.

Toiminto, jossa eläin on omassa ympäristössään, passiivisena ja vapaasti toimivana – kuten lammaslauman tarkkailussa laitumen ulkopuolelta – ei vaadi ammattilaiselta yhtä vahvaa osaamista kuin toiminto, jossa eläin on ohjattuna ja aktiivisena vieraassa ympäristössä, kuten temppuja tekevä koira asiakkaan kotona. Opinnäytetyössä kehityssä ideavihossa on kirjoitettu myös toimintojen jaottelusta, ja saada konkreettisia esimerkkejä eläinavusteiseen työskentelyyn.

Lähteet:

1. Hautamäki ym. 2021, 28,29. Hautamäki, L.; Ramadan, F.; Vilhunen, T. 2021, Millainen on hyvä eläinavusteinen interventio? Käsikirja eläinavusteisten menetelmien laadukkaaseen toteuttamiseen eri toimintaympäristöissä. Kuntoutusta kehittämässä 29 2021. KELA. Viitattu 2.11.2024
2. Lipponen 2022, 5. Lipponen, M.; Vehmasto, E.; Lilja, T.; Raussi, S.; Kauppinen, T.; Niemi, J.; Ovaska, U. 2022. Eläinavusteisuus vastuullisesti käyttöön hyvinvointialueiden ja kuntien palveluihin. Luonnovarakeskus Policy Brief 3/2022. Viitattu 2.11.2024
3. STT 2024. STT info. Eduskunnan eläinavusteinen työryhmä tukee kansalaisaloitetta eläinten perusoikeuksien saamiseksi perustuslakiin. Viitattu 2.11.2024
4. IAHAIO 2014-2018. International Association of Human-­Animal Interaction Organization. 2018. IAHAOI White paper 2014, uptaded for 2018. The IAHAIO Definitions for Animal Assisted Intervention and Guidelines for Wellness of Animals Involved in AAI. Viitattu 2.11.2024
5. Stewart ym. 2016. Stewart, L.; Chang, K.; Parker, L.; Grubbs, N. 2016. Animal­Assisted Therapy in Counseling Competencies. American Counseling Association. Viitattu 2.11.2024
6. Trevathan-Minnis ym. (2021). Trevathan-­Minnis, M.; Johnson, A.; Howie, A. 2021. Recommendations for Transdisciplinary Professional Competencies and Ethics for Animal-­Assisted Therapies and Interventions. Psychology and Counseling Program, Goddard College. Plainfiel. USA. Human­-Animal Interaction Program, University of Chester. UK. Viitattu 2.11.2024