Hiilirajamekanismi voi näkyä myös frisbeegolfkiekon hinnassa
EU:n hiilirajamekanismi eli CBAM on tähän asti kohdistunut päästöintensiivisiin toimialoihin, mutta tulevaisuudessa sen vaikutukset voivat ulottua myös muovituotteisiin. Jos mekanismia laajennetaan polymeerien valmistukseen, vaikutus voi näkyä myös Suomessa myytävien frisbeegolfkiekkojen hinnoissa. Opinnäytetyön tulosten perusteella mahdollinen hinnankorotus olisi yksittäisen kiekon kohdalla melko pieni, mutta vaikutus olisi silti mitattavissa.
Ilmastopolitiikan vaikutuksia kuluttajatuotteisiin tarkastellaan usein suurten toimialojen, kuten energian, teräksen tai liikenteen kautta. Myös pienemmät tuotteet voivat kuitenkin kuulua saman kehityksen piiriin, jos sääntely laajenee uusiin materiaaliryhmiin. Frisbeegolfkiekko on tästä kiinnostava esimerkki sillä kyseessä on suhteellisen edullinen kuluttajatuote, jonka valmistuksessa käytettävien materiaalien päästöillä voi silti olla vaikutusta lopulliseen hintaan.
Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin hiilirajamekanismin mahdollisia vaikutuksia Suomessa myytävien frisbeegolfkiekkojen markkinahintoihin tilanteessa, jossa mekanismi laajenisi koskemaan myös muoviteollisuutta. Tarkastelu kohdistui erityisesti EU:n ulkopuolella valmistettuihin frisbeegolfkiekkoihin ja niihin sisältyviin päästöihin.
Frisbeegolfkiekon suurimmat päästöt syntyvät jo ennen valmistusta
Frisbeegolfkiekon valmistuksessa tarkasteltiin kahta keskeistä päästölähdettä: valmistusprosessin energiankulutuksesta syntyviä epäsuoria päästöjä sekä raaka-aineeseen sisältyviä päästöjä. Tulosten perusteella valmistusvaiheen energiaperäiset päästöt vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, millä tavalla tuotannossa käytetty sähkö on tuotettu. Hiilivoimalla tuotettu sähkö aiheuttaa selvästi eniten päästöjä, kun taas ydin-, vesi- ja tuulivoimaan perustuvissa tuotantotavoissa päästöt jäävät huomattavasti pienemmiksi.
Energiantuotannon vaikutus jää kuitenkin kokonaispäästöjen kannalta yllättävän pieneksi. Frisbeegolfkiekon valmistuksen energiaperäiset epäsuorat päästöt olivat tarkastelussa noin 1–161 grammaa hiilidioksidiekvivalenttia kiekkoa kohden. Sen sijaan muoviraaka-aineen valmistuksen päästöt olivat huomattavasti suuremmat, noin 1000–1300 grammaa kiekkoa kohden. Tämä tarkoittaa, että frisbeegolfkiekon merkittävin ilmastovaikutus syntyy jo ennen kuin itse kiekkoa aletaan valmistaa. Raaka-aineen tuotantoketju hallitsee kokonaispäästöjä selvästi enemmän kuin varsinainen valmistusprosessi.
Hiilikustannus voi näkyä hinnassa – mutta vain hieman
Opinnäytetyössä arvioitiin myös sitä, miten päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset voisivat vaikuttaa frisbeegolfkiekkojen markkinahintoihin. Tarkastelussa käytettiin päästöoikeuden keskimääräisenä hintana 68,82 euroa, jolloin mahdollinen hinnankorotus oli arviolta noin 0,07–0,10 euroa frisbeegolfkiekkoa kohden. Erot johtuivat pääasiassa käytetyn raaka-aineen päästöintensiteetistä sekä valmistuksessa käytetyn sähkön tuotantotavasta.
Kun päästöoikeuden hintaa tarkasteltiin korkeammissa skenaarioissa, myös kustannusvaikutus kasvoi. Jos päästöoikeuden hinta nousisi 100 euroon, lisäkustannus olisi arviolta noin 0,10–0,15 euroa kiekkoa kohden. Vastaavasti 200 euron hintatasolla hinnankorotus nousisi noin 0,20–0,30 euroon kiekkoa kohden. Vaikka yksittäisen tuotteen hinnannousu jää melko maltilliseksi, vaikutus on silti selvästi havaittavissa. Erityisesti suurissa tuotantomäärissä pienikin yksikkökohtainen lisäkustannus voi kasvaa merkittäväksi kokonaiskustannukseksi.
Siirtymäkausi tuo raportointia, ei vielä kustannuksia
Hiilirajamekanismin siirtymäkaudella yrityksille ei vielä synny suoria päästöoikeuksista aiheutuvia kustannuksia, jotka näkyisivät tuotteiden hinnoissa. Sen sijaan yritysten velvollisuutena on raportoida tuotteiden valmistukseen liittyvät päästöt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on selvitettävä valmistusprosessien suorat päästöt, sähkönkulutuksesta syntyvät epäsuorat päästöt sekä tuotteiden raaka-aineisiin sisältyvät päästöt.
Raportointivaatimukset lisäävät yritysten hallinnollista työtä erityisesti tilanteissa, joissa päästötietoja ei ole helposti saatavilla materiaalitoimittajilta. Tästä syystä valmistajien kannattaa aloittaa raaka-aineiden päästötietojen selvittäminen hyvissä ajoin ennen hiilirajamekanismin täysimääräisen vaiheen alkamista.
Materiaalivalinnat ratkaisevat tuotteen hiilijalanjäljen
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että frisbeegolfkiekkojen päästöihin ja mahdollisiin hiilikustannuksiin vaikuttaa ennen kaikkea käytetty raaka-aine. Vaikka valmistusprosessin energiatehokkuus ja käytetty sähköntuotanto ovat edelleen tärkeitä tekijöitä, niiden vaikutus jää yksittäisen tuotteen tasolla selvästi pienemmäksi kuin raaka-aineen tuotantoketjun vaikutus.
Vähäpäästöisemmän tuotannon kannalta keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa vähäpäästöinen muoviraaka-aine, tuotannossa käytetty vähäpäästöinen sähkö, energiatehokkaat valmistusprosessit sekä toimitusketjun päästöjen parempi läpinäkyvyys. Valmistajille tämä tarkoittaa sitä, että materiaalivalinnat ja raaka-aineiden tuotantoketjut voivat vaikuttaa tulevaisuudessa myös tuotteiden kustannusrakenteeseen ja hintakilpailukykyyn.
Pieni harrastusväline kertoo ilmastopolitiikan laajemmasta vaikutuksesta
Frisbeegolfkiekko on yksittäisenä tuotteena pieni ja suhteellisen edullinen kuluttajahyödyke, mutta se toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten ilmastopolitiikka voi ulottua myös arkipäiväisiin tuotteisiin. Vaikka mahdollinen hinnankorotus jää tämän tarkastelun perusteella melko pieneksi, tutkimus osoittaa, että hiilikustannukset voivat siirtyä myös kuluttajamarkkinoille.
Keskeinen havainto on, että tuotteen hiilijalanjälkeä ei ratkaise pelkästään valmistusvaiheen energiankulutus. Suurin osa päästöistä syntyy usein jo raaka-aineiden tuotannossa ja muissa tuotantoketjun varhaisissa vaiheissa. Siksi myös tulevassa sääntelyssä huomio kohdistuu yhä enemmän koko tuotantoketjuun eikä pelkästään valmiiseen tuotteeseen.
Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä tarkastella esimerkiksi sitä, miten mahdollinen hinnannousu vaikuttaisi frisbeegolfkiekkojen kysyntään sekä arvioida tarkemmin tuotantoketjun muiden tekijöiden, kuten muottien valmistuksen, väriaineiden ja pakkausmateriaalien, päästövaikutuksia. Näin frisbeegolfkiekkojen hiilijalanjäljestä saataisiin entistä tarkempi ja kokonaisvaltaisempi kuva.
Lähteet:
Kuva: Saks, A. 2023, Unsplash.
Hyrkkö, E. 2026. Hiilirajamekanismin (CBAM) vaikutus Euroopan ulkopuolelta tuotujen frisbeegolfkiekkojen markkinahintoihin Suomessa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603244897