• jakelu
• optimointi
• palkkaus

Olemme kaksi tuotantotalouden opiskelijaa, jotka pääsivät syventymään jakelu- ja logistiikka-alan monimutkaisiin näkökulmiin. Tässä artikkelissa jaamme kokemuksiamme jakelualan yrityksen optimoinnin alkutarkastelusta sekä koko projektin kokonaisuudesta. Artikkelissa esittelemme työn eri vaiheita ja sukellamme syvälle niihin haasteisiin, joita olemme tunnistaneet. Pyrimme konkreettisesti vastaamaan näihin haasteisiin ja etsimään kehitysmahdollisuuksia tulevaisuuden työskentelyyn. 

Tavoitteena oli taklata optimointiprojekteissa eteen tulevat haasteet, löytää prosessista kohdat, joihin tulee kiinnittää huomiota ja tarkastella kokonaisuutta useasta näkökulmasta. Halusimme oppia menneestä ja luoda katseen tulevaisuuteen onnistuneen optimointiprojektin näkövinkkelistä. 

Johtamisen ja palkkamallien merkitys jakelualalla 

Liikkeelle lähdettiin johtamisen linssin kautta, tarkoituksena kehittää ja tehostaa alueen toimintoja. Pyrkimyksenä oli löytää keinot, joilla johtamista voidaan optimoida, jotta Yritys X:n logistiikka- ja jakeluoperaatiot voivat toimia mahdollisimman sujuvasti ja tehokkaasti. 

Toisena keskeisenä näkökulmana oli tutkia, miten erilaiset palkkamallit voivat vaikuttaa tuotantotehokkuuteen. Työssä tarkasteltiin käytössä olevia malleja sekä niiden etuja ja haittoja sekä yritykselle että henkilöstölle jakelu- ja logistiikka-alalla. Palkanmuodostuksen yhteydessä pureuduttiin reittien jakoaikojen laskemiseen ja niiden vaikutukseen palkanmaksuun. 

Palkkamallien analyysi ja tulevaisuuden suunta 

Erityistä huomiota kiinnitettiin tunti- ja kappalekorvauspohjaisiin palkkausmalleihin. Näiden kahden mallin vertailussa keskityttiin arvioimaan niiden tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia palkanmuodostuksessa samalla, kun tutkittiin mallien etuja ja haasteita. Vaikka kappalekorvaukseen perustuva palkkaus tuotti haasteita, se avasi myös mahdollisuuden innovaatioon ja keskusteluun siitä, miten palkkauksen rakennetta voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin nykyajan työympäristön tarpeita.  

Käytössä oleva TES ei tunnista kappalekorvausta. Oman haasteensa luo vielä se, miten kappalekorvaus tulisi määritellä. Tarkastelussa ei löytynyt tapaa, jolla kappalekorvaukseen perustuva palkkamalli olisi säilyttänyt nykyisen ansiotason ja taannut kaikille tasapuolisen kohtelun. 

Tämä kriittinen tarkastelu palkkamalleista ja palkanmuodostuksesta avasi mahdollisuuden arvioida paitsi nykytilannetta myös suunnitella innovatiivisia lähestymistapoja, jotka voisivat tukea tuottavuutta ja tehokkuutta muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. 

Miten säilyttää laatutaso muutosten ja  työhön kuluvan ajan lisääntymisen keskellä? 

Tuottamattoman työn haaste ja siihen vastaaminen

Kuinka sitten lähestyä tilannetta, jossa työtyytyväisyys ja työn laatu ovat korkealla tasolla, mutta yrityksen liiketoiminta ei ole kannattavaa? Työkokonaisuuksien tiivistämisen myötä palkkamalli ja työmäärä tulevat optimaalisemmiksi. Kysymys kuuluu, miten säilyttää sama korkea laatu, joka on tähän asti tuottanut erinomaista palautetta niin työntekijöiltä kuin sidosryhmiltä, työhön käytettävän ajan mahdollisesti kasvaessa ja työkokonaisuuksien muuttuessa Tämä vaatii innovatiivista lähestymistapaa ja kokonaisvaltaista ajattelua. 

Tavoitteena oli löytää uusia tapoja jakoajan määrittelyyn eri asuinalueilla tapahtuvassa jakelutyössä. Jakoaikaa tarkasteltiin keskinopeutena jakokokonaisuudelle, piirille tai sen osalle. Kokonaistyöaika muodostui jakokokonaisuuksien ajoista. 

Työntekijöiden ääni sekä kyselytulokset

Yksi keskeisistä työkaluista optimoinnin tarkastelussa oli kysely, joka suoritettiin kohdeyrityksen jakelualueen työntekijöille. Tämän avulla kerättiin arvokasta tietoa suoraan työntekijöiltä, jotka osallistuvat päivittäin toiminta-alueen tehtäviin. Kyselyn tulokset antoivat syvällistä tietoa siitä, miten toiminta-alueen henkilöstö näkee nykyisen tilanteen ja mahdolliset parannusehdotukset. Tämä lähestymistapa antoi meille mahdollisuuden kerätä reaaliaikaista palautetta ja ymmärtää paremmin käytännön haasteita, joita henkilöstö kohtaa päivittäin. 

Näiden arvokkaiden näkemysten avulla pystyimme tekemään kehitysehdotuksia, jotka vastaavat paremmin työntekijöiden tarpeisiin ja parantavat toiminnan tehokkuutta Yritys X:n logistiikka- ja jakeluoperaatioissa. 

Työtyytyväisyyskyselyn tulokset vahvistivat, että jakelualueen työntekijät ovat hyvin tietoisia nykytilanteesta ja heijastivat positiivista työtyytyväisyyttä vastauksissaan. Tämä positiivinen ilmapiiri toimii otollisena maaperänä uusille optimointitoimenpiteille ja edistää niiden tehokasta toteutusta. Vuoden 2024 muutoksen ennakoitu ajoitus perustuu näihin tuloksiin. Olemme vakuuttuneita siitä, että tutkimamme tiedot ja ennakkosuunnittelu luovat vahvan perustan menestyksekkäälle optimointiprosessille.

Menneisyyden virheistä oppiminen ja tulevaisuuden suunnittelu 

Työmme syvällisessä tarkastelussa paljastui huolestuttava tosiasia – jakelualueen viimeisimpiä optimointeja ei ollut tutkittu ennakkoon riittävän huolellisesti. Tämä laiminlyönti sai aikaan merkittäviä kustannuksia ja askeleen taaksepäin yrityksen toiminnassa. Tämä kokemus osoitti selvästi, kuinka optimoinnin tehokas arviointi edellyttää ennakointia ja huolellista suunnittelua. 

On elintärkeää, että tulevaisuuden optimointiprojekteissa panostetaan riittävään ennakkoarviointiin. Tämä varmistaa, että mahdolliset muutokset eivät aiheuta odottamattomia kustannuksia ja että ne ovat linjassa yrityksen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Työn perusteellinen ennakointi on avainasemassa, sillä tiedon puute ja optimoinnin vaikutusten arvioimatta jättäminen voivat johtaa kielteisiin seurauksiin, kuten kasvaviin kustannuksiin ja yrityksen tehokkuuden heikentymiseen. 

Ennakoiva lähestymistapa oli keskeisessä roolissa, kun laskimme kustannusarvion hyödyntäen edellisvuosien kattavaa dataa. Tämä antoi mahdollisuuden antaa yritykselle realistisia arvioita tulevista kustannuksista, jotka vaikuttavat vuoden 2024 optimointitoimenpiteisiin. Ennakointi osoittautui korvaamattomaksi erityisesti kyselyn tulosten valossa, joissa työntekijöiden positiivinen tietoisuus ja työtyytyväisyys olivat näkyvästi esillä. 

Johtaminen nousi esiin yhtenä keskeisenä tekijänä muutoksenhallinnassa. Tutkimme, mitä hyvä johtaminen todella merkitsee ja mitä odotuksia asetetaan pätevälle johtajalle, erityisesti muutosten yhteydessä. Kokeneina työelämän ammattilaisina tunnistimme, että hyvän johtamisen vaikutukset ovat merkittäviä, erityisesti muutosten aikana. Siksi halusimme tuoda esiin johtamisen merkityksen työssämme, tarkastellen erityisesti muutosjohtamisen vaikutuksia yritykseen ja muutosprosesseihin. 

Kaiken kaikkiaan opinnäytetyömme korostaa ennakoivan lähestymistavan, työtyytyväisyyden ja hyvän johtamisen tärkeyttä optimointiprosessin onnistumisen kannalta. Näiden elementtien yhteispeli luo vahvan perustan jatkuvalle parantamiselle ja menestykselliselle kehitykselle Yritys X:n logistiikka- ja jakeluoperaatioissa. 

Opinnäytetyömme tarjosi mahdollisuuden syvälliseen arviointiin ja kehitykseen Yritys X:n logistiikka- ja jakeluoperaatioiden yhdellä toiminta-alueella. Yhdistämällä johtamisen, palkkamallit ja työntekijöiden näkemykset saimme kattavan kuvan, luoden vankan perustan tuleville optimointitoimenpiteille. 

Optimoiden kohti menestyksekästä liiketoimintaa: Yritys X:n toiminta-alueen kehitys

Lopuksi haluamme korostaa säännöllisen tarkastelun merkitystä suuressa organisaatiossa. Tämä tarjoaa arvokkaan tilaisuuden havaita uusia mahdollisuuksia ja kehityskohteita. Yritys X voi näin rakentaa vahvemman perustan kilpailukykynsä ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tulevaisuudessa. Jatketaan yhdessä matkaa kohti entistä menestyksekkäämpää ja kestävää liiketoimintaa.

Teksti pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa tehtiin optimoinnin alkutarkastelu jakelualan yritykseen ja sen myötä pyrittiin luomaan kehitysehdotuksia tulevaisuuden muutoksiin. 

Lähteet: 

Kauria, E & Saloranta, A. 2023.Jakelualueen optimoinnin alkutarkastelu : yritys X, Etelä-Suomi – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.