Lean, nippu työkaluja vai jotain enemmän?
Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän joustavuutta ja nopeaa reagointia kysynnän vaihteluun. Yrityksien etsiessä keinoja kehittää heidän prosessia, törmätään monesti lean-termiin. Miksi lean on yksi käytetyimmistä termeistä suomalaisissakin yrityksissä, kun keskustellaan yrityksen kehittymisestä, vaikka lean on kehitetty toisen maailmansodan jälkeen toisella puolella maapalloa?
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Aurajoki Oy, joka on yksi Pohjois-Euroopan johtavista metallien pintakäsittelijöistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa tuotantolinjan tehokkuutta ja kehittää menetelmiä, joilla voidaan eliminoida tuotannossa tapahtuvia laatuvirheitä. Työn alussa tutustuttiin yrityksen tuotantolinjan nykyiseen tilaan ja käytössä oleviin ratkaisuihin.
Tutkimuksessa käytettiin aktiivista osallistuvaa havainnointia. Tavoitteena oli hyödyntää aikaisempaa työkokemusta ja tuoda työhön uutta näkökulmaa lean-teorian avulla. Kokemuksen ja teorian avulla kyettiin analysoimaan ja tutkimaan eri lean-menetelmiä ja -työkaluja, jotka olisivat hyödyllisiä implementoida tuotantolinjalle.
Työn tuloksilla on tarkoitus herättää yrityksen mielenkiinto uudestaan lean-toiminnan kehittämiselle. Toimipisteellä toiminta on monia vuosia pysynyt samana, joten uusien toimintatapojen hyväksyminen voi olla hyvinkin vaikeaa, vaikka niiden hyväksyminen edistäisi tuotannon kehitystä suuresti. Työn tuloksissa painotetaan leanin kokonaisuutta, koska lean on kokonaisvaltainen johtamisen filosofia, jonka oikeanlainen käyttö edellyttää koko organisaation panostuksen.
Tutkimuksen tuloksissa esitetään konkreettisia kehityskohteita, joita yritys voi hyödyntää toimintansa kehittämiseksi. Toimeksiantaja yritys voi lopputyötä hyödyntäen tavoitella parempaa lean-toimintaa toimipisteellä. Työn tuloksien toimivuutta ei voida yleistää, koska ratkaisut ovat suunniteltu tietylle toimipisteelle. Toimeksiantaja yrityksessä tehdyt ratkaisut ja muutokset voivat toimia positiivisesti tehostaen tuotantoa ja vähentäen hukkaa, mutta ratkaisut voivat toisessa yrityksessä vaikuttaa tuotantoon negatiivisesti.
Kehitystyön helpoiten huomattavat parannukset toteutettiin tuotantolinjan 5S toimintaan. Toimipisteellä toteutettiin punalaputuksen avulla siivous, jonka avulla huomattiin iso turvallisuus riski, kun eräs unohdettu puulaatikko tukki kokonaisen käytävän ja samalla esti kemikaalisuojapuvulle pääsyn hätätapauksen sattuessa. 5S toimintaa kehitettiin myös uusimalla työkaluseinä tuotantolinjalla. 5S:n kehittämistä kannustettiin jatkamaan kommunikaatiota lisäämällä, jolloin työnjohdolle tulee tietoon helpommin parannuskohteet ja työnjohto voi helpommin ilmoittaa virheellisestä toiminnasta ja poikkeavuuksista, joita tuotantolinjalla on huomattu.
Työn tuloksissa painotetaan jatkuvan kehittämisen tärkeyttä ja mainittiin monia tapoja parantaa jatkuvan kehittämisen toimintaa yrityksessä. PDCA-syklin ja Miksi-analyysin avulla yritys voi selvittää helpommin ongelma kohtien juurisyitä, ja kehittää tapoja ja menetelmiä niistä eroon pääsemiseksi. Jatkuvan kehittämisen toteuttaminen on hyvin vaikeaa yritykselle, mutta jatkuvan kehittämisen avulla yritys pystyy parantamaan toimintaansa. Sen avulla yrityksen toiminta pysyy jatkuvasti erittäin hyvällä tasolla ja jatkuvan kehittämisen avulla ei pysty laskemaan alemmaksi, jos yrityksen toimintaa kehitetään kestävästi pitkällä tähtäimellä.
Työssä yritykselle toteutettiin myös hukkakartoitus, jonka tarkoituksena oli antaa yritykselle ymmärrystä mitä hukka tarkoittaa heidän prosessissaan asiakkaan näkökulmasta. Samalla kartoituksen avulla oli antaa osittelua eri prosessin vaiheista, joihin yritys voi keskittyä, kun yritys aloittaa jatkuvan kehittämisen paremman käyttämisen. Hukkakartoitus myös antoi yritykselle neuvoa, että tuotantolinjalla työskentelevä henkilö on prosessin yksi tärkeimmistä asiantuntijoista, joihin yrityksen kannattaa panostaa heidän koko työuran aikana. Yrityksen panostaessa henkilöstön työntekijöihin, jää koulutettu taito todennäköisemmin yrityksen omaan käyttöön, koska työntekijälle annetaan mahdollisuus jatkuvaan kehittämiseen työntekijänä.
Lean ei ole valmis malli, jota yritykset voivat pitää täydellisenä ohjelmana taatakseen yrityksen menestyksen. Yrityksen täytyy olla valmis pitkään prosessiin, joka elää jatkuvassa muutoksessa, eli leanin tapauksessa jatkuvassa parantamisen muutoksessa. Lean on vuosien aikana kehittynyt ja lean on toiminut pohjana moniin eri prosessin kehitys työkaluihin, joita yritykset voivat hyödyntää kehitystöissä. Yrityksen täytyy löytää oma tapa hyödyntää leanin toimivuutta ja käyttää lean-ajattelua niin, että yritys hyötyy maksimaalisesti sen käytöstä.
Lähde:
Karjunen, N. 2023. Tuotannon kehitys lean-menetelmiä käyttämällä : case Aurajoki Oy, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.