Monikulttuurisuus työyhteisössä – Haasteista voimavaraksi
Monikulttuuriset työympäristöt ovat yleistyneet kansainvälistymisen ja työperäisen liikkuvuuden myötä. Työntekijät ovat yrityksen keskeisin voimavara ja heidän hyvinvointinsa vaikuttaa merkittävästi organisaation toiminnan sujuvuuteen ja menestykseen (Viitala & Jylhä, 2019, s.170, s.180). Monikulttuurisuus tuo mukanaan sekä haasteita että huomattavia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen edellyttää tietoista ja tavoitteellista johtamista.
Tämän artikkelin sisältö pohjautuu opinnäytetyöhöni, jonka varsinainen aihe oli nostotyön kehittämisen vaikutus tuotantoon työturvallisuuden näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona monikulttuurisessa yrityksessä ja tutkimuksen edetessä nousi esiin, että työturvallisuuteen, työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät havainnot vaativat välillä vertailua kulttuurien välillä ja monesti esille nousseet asiat ja kehitystoimenpiteet koettiin hieman eri tavoin.
Monikulttuurisuus tuo mukanaan sekä haasteita että huomattavia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen edellyttää tietoista ja tavoitteellista johtamista.
Kielelliset erot
Monikulttuurisessa työympäristössä kielelliset erot voivat aiheuttaa haasteita arjen työskentelyyn ja näkyä erityisesti viestinnässä ja työturvallisuudessa. Yhteisenä työskentelykielenä käytetty englanti ei toimeksiantajan yrityksessä ollut kenenkään äidinkieli ja tutkimuksessa selvisi, ettei se aina riittänyt varmistamaan, että kaikki työntekijät ymmärsivät asiat samalla tavalla. Tämä korostaa selkeän ja saavutettavan viestinnän merkitystä, sillä yrityksen tulee varmistaa, että keskeiset työohjeet, perehdytys ja tiedottaminen tapahtuvat kielellä, jota kaikki työntekijät ymmärtävät (Viitala, 2021, luku 5.6). Työohjeiden päivittäminen yrityksessä, sekä uusien ohjeiden luominen mahdollistivat tiedon kertaamisen sekä edistivät työssä viihtyvyyttä ja työturvallisuutta. Useat monikulttuuriset työntekijät kertoivat kääntävänsä keskeisiä ohjeita lisäksi omalle äidinkielelleen varmistaakseen ymmärryksen. Tämä tukee myös itsenäistä oppimista työyhteisön keskeisistä sanastoista.
Kulttuuri ja toimintatavat
Kielen lisäksi kulttuuriset toimintatavat, normit ja arvot voivat poiketa länsimaisista käytännöistä huomattavasti ja näin lisätä väärinymmärryksen riskiä. Työyhteisön tasa-arvon ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan työssä täytyy tarjota mahdollisuuksia koulutukseen ja työssä etenemiseen. (Viitala 2019, luku 5.5.) Yrityksessä järjestetty nostotyökoulutus koettiin monikulttuuristen työntekijöiden keskuudessa todella hyväksi ja hyödylliseksi. Tarve koulutukselle oli tiedostettu jo aiemmin, mutta puutetta ei oltu kuitenkaan nostettu esille. Kulttuurierot voivat näkyä hierarkian kunnioittamisena ja esimerkiksi suhtautumisessa ja vuorovaikutuksessa esihenkilöihin, epäkohtien esille nostamisessa ja avoimuudessa, (Viitala & Jylhä, 2019, s.39) jolloin asiaa ei ole välttämättä uskallettu lähteä selvittämään.
Sopeutuminen ei ole ainoastaan monikulttuurisen työntekijän vastuulla, vaan yhteiset toimintatavat rakentuvat vuorovaikutuksessa koko työyhteisön kanssa esihenkilöiden ja johdon ohjatessa toimintaa.
Monikulttuurisen työntekijän kokemus työyhteisöön sopeutumisesta voi vaihdella aidosta osallisuudesta pelkkään selviytymiseen (Wallin 2013, luku 2). Opinnäytetyön tulokset tukivat tätä, sillä puutteellinen perehdytys ja vähäinen tuki lisäsivät ulkopuolisuuden tunnetta ja epävarmuutta siitä, mitä työntekijältä odotetaan ja miten näihin tavoitteisiin pääsee. Hyvä ja selkeä vuorovaikutus, ymmärrys ja kulttuurierojen tiedostaminen ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa sopeutumisessa. Sopeutuminen ei ole ainoastaan monikulttuurisen työntekijän vastuulla, vaan yhteiset toimintatavat rakentuvat vuorovaikutuksessa koko työyhteisön kanssa esihenkilöiden ja johdon ohjatessa toimintaa. Esihenkilöiden rooli on keskeinen siinä, että kulttuuriset yhteentörmäykset voidaan ehkäistä ja moninaisuutta saadaan hyödynnettyä (Viitala, 2021, luku 5.5).
Edellytykset toimivalle monikulttuuriselle työyhteisölle
Monikulttuurinen työyhteisö on merkittävä voimavara ja mahdollisuus organisaatiolle, kunhan osaamista osataan johtaa oikealla tavalla.
Monikulttuurinen työyhteisö on merkittävä voimavara ja mahdollisuus organisaatiolle, kunhan osaamista osataan johtaa oikealla tavalla. Edellytyksenä ohjauksessa tulee olla (Viitala & Jylhä, 2019, s.39, s.51; Wallin, 2013, luku 4):
- Luottamus ja rohkaiseminen
- Ihmissuhdetaidot
- Selkeä viestintä ja kuunteleminen
- Yhteistyön edistäminen
- Tuki ja laadukas perehdytys
- Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
Monikulttuurisen työyhteisön hyödyt
Monikulttuurinen työyhteisö tarjoaa organisaatiolle merkittäviä hyötyjä. Eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden koulutus ja työtehtäväkohtainen osaaminen monipuolistavat yrityksen osaamispohjaa sekä tuovat uusia näkökulmia toiminnan kehittämiseen. Toimintatavat voivat haastaa vakiintuneita toimintamalleja ja edistää innovatiivisuutta työyhteisössä (Viitala & Jylhä, 2019, s.39). Näiden hyötyjen toteutuminen edellyttää johtamista, jossa erilaisia näkemyksiä arvostetaan, kuunnellaan, niihin kannustetaan ja osaamista osataan hyödyntää oikein.
Lisäksi monikulttuurinen työyhteisö edistää koko organisaation oppimista ja sen kehittymistä. Yhteistyö eri taustoista tulevien työntekijöiden kanssa vahvistaa vuorovaikutustaitoja, kieltä ja kulttuurista ymmärrystä, jotka ovat nykypäivänä keskeisiä ja arvostettuja työelämätaitoja. (Viitala, 2021, luku 5.5.) Onnistunut monikulttuurisen työyhteisön johtaminen tukee myös organisaation kansainvälistä kilpailukykyä, sillä se vahvistaa osaajien sitoutumista, toiminnan laatua ja kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä (Wallin, 2013, luku 4).
Hyvin johdetussa monikulttuurisessa työympäristössä moninaisuus toimii organisaation voimavarana eikä kuormitustekijänä.
Työyhteisön toimivuus edellyttää tietoista ja tavoitteellista johtamista. Esihenkilöiden ja johdon vastuulla on luoda selkeät ja yhdenvertaiset käytännöt, jotka tukevat avointa viestintää ja työn sujuvuutta. Kielen huomioiminen osana arkea, kuten yhteisen työkielen käyttö palavereissa, sekä ohjeiden saavutettavuus, on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Hyvin johdetussa monikulttuurisessa työympäristössä moninaisuus toimii organisaation voimavarana eikä kuormitustekijänä.
Lähteet:
Wallin, A. (2013). Monikulttuuriosaaminen: Uudistuvan työyhteisön valttikortti. [E-kirja]. Klaava Media.
Viitala, R. & Jylhä, E. (2019). Johtaminen: Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. [E-kirja]. Edita.
Viitala, R. (2021). Henkilöstöjohtaminen: Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. [E-kirja]. Edita.
Opinnäytetyö:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637035