Sukellus DATU-tietokantaan – tutkimista ja kehittämistä
DATU-tietokantaan kerättyjen rakennusten painumahavaintojen analysointi osoitti, että perustusten vahvistamisen aikaiset painumat etenevät suoraviivaisesti. Tulosten perusteella on mahdollista luoda ennustava malli tulevia perustusten vahvistamishankkeita varten. DATU-tietokanta sisältää yli 150 kohdetta ja noin 200 eri parametria. Tietokantaa on jatkokehitetty Turun AMK:n Innovaatioprojekti-opintojaksolla.
Mikä on DATU? DATU on lyhenne sanoista DAtabase on Turku Underpinning projects, Turun ammattikorkeakoulun 2000-luvulla kehittämä tietokanta, johon on koottu tietoja Turun alueen perustusten vahvistamisen hankkeista. Tietoja on kerätty muun muassa rakennusvalvonnalta, kiinteistön omistajilta sekä suunnittelijoilta (Lehtonen 2011, 19). DATU sisältää yli 150 kohdetta ja noin 200 eri parametria, mikä tekee siitä yhden maailman suurimmista tietokannoista, joka liittyy perustusten vahvistamiseen (Turun ammattikorkeakoulu 2024).
Ongelmana painumat
Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja sen maaperä koostuu suurelta osalta savesta. Jotta rakennukset eivät uppoaisi saveen, on jo rakennusvaiheessa saatettu paaluttaa rakennuksen pohja. Paalujen tarkoituksena on estää tai hidastaa rakennusta vajoamasta, kun otetaan rakennuksen kuorma kantoon paalujen päälle. Vielä 1960-luvulle asti puupaalut olivat yleisessä käytössä, ja yksi yleisimmistä syistä perustusten vahvistamiselle on puupaalujen lahoaminen (Lehtonen 2006, 7–9). Rakennusten epätasainen painuminen saattaa ilmetä rakenteiden vinoisuutena, halkeiluna tai ovien ja ikkunoiden toimintahäiriöinä (Geobear 2023). Rakennusten painumiin havahdutaan usein liian myöhään, vasta kun ongelmat alkavat näyttäytyä arkielämässä.
Perustuksia voi vahvistaa esimerkiksi niin, että asennetaan uusia paaluja perustusten viereen tai alle. Kuormansiirtorakenteiden avulla rakennuksen kuormaa siirretään uusille paaluille. Kuormansiirtorakenteina voivat toimia esimerkiksi teräspalkit, jotka yhdistävät vanhan perustuksen ja uuden paalutuksen toisiinsa ja jakavat kuorman tasaisesti (Perälä 2006, 27).
Painumahavaintojen analysointi
Rakennusten painuman voi jakaa karkeasti kolmeen osaan perustusten vahvistusprojektin aikana. Alkuvaiheessa rakennusten painumia ryhdytään seuraamaan, ja mahdollisesti tehdään päätös vahvistaa perustuksia. Perustusten vahvistamisen aikana painumanopeus kiihtyy, ja viimeisessä vaiheessa vahvistamisen päätteeksi painuma joko hidastuu tai pysähtyy. (Lehtonen 2025)
Tietojen analysointi lähti liikkeelle kysymyksestä: millaisia perustusten vahvistamisen aikaisia painumakäyttäytymisiä löytyy ja voiko kyseistä tietoa hyödyntää hankkeiden laadunhallinnan tukena? DATU-tietokannan aineistoa tutkailtaessa huomattiin vahvistamisen aikaisten painumien etenevän varsin suoraviivaisesti. Tämän pohjalta on mahdollista kehittää malli, jossa painumanopeuteen vaikuttavien tekijöiden ja ensimmäisten havaintojen perusteella pystytään ennustamaan painumisen eteneminen ja reagoimaan siihen ajoissa.
DATU-tietokantaa kehitetään
DATU on ollut mukana Turun AMK:n Innovaatioprojekti-opintojaksolla jo useampana vuotena, jonka aikana tietokantaa on kehitetty. Tietokannan laajuuden takia DATUn parissa työskentely vaatii tarkkuutta ja ymmärrystä tietokannan sisällöstä, mikä on ollut yksi suurimmista kehitystyötä hidastavista tekijöistä. Innovaatioprojekti-opintojakson pituus on rajallinen, ja aihealue vaatii aikaa perehtymiseen. Lisäksi opiskelijoiden lisenssit käytetyissä työkaluissa on kaventanut ratkaisumahdollisuuksia.
Intensiiviperehdytys heti opintojakson alkupuolella sekä rakennusalan opiskelijoiden mukaan tuonti opintojakson projektiryhmään antaisi mahdollisuuden parempaan ajanhallintaan. Ydinongelmana on kuitenkin tietokannan ylläpitoon liittyvät haasteet. Kuka ylläpitää tietokantaa nyt ja tulevaisuudessa? Jatkokehityksen kannalta tietokannalle tulisi tehdä vaatimusmäärittely, jossa huomioidaan kaikkien sidosryhmien tarpeet käyttäjistä kehittäjiin.
Loppujen lopuksi kaikki kiteytyy eri toimijoiden väliseen kommunikointiin. Eri osapuolet olisi hyvä saada yhden pöydän ääreen, jotta DATU-tietokannan elinkaari saataisiin turvattua.
Kuva: Rauli Lautkankare
Lähteet
Geobear 2023. 3 vinkkiä painuvan talon tunnistamiseen. Viitattu 29.5.2025. https://www.geobear.fi/3-vinkkia-painuvan-talon-tunnistamiseen/.
Lehtonen, J. 2025. Keskustelu. Jouko Lehtosen kanssa keskusteli 15.4.2025 Niko Vainio.
Lehtonen, J. 2011. Underpinning projects; owners views on technology, economy and project management. Aalto yliopisto. Helsinki. http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789526042763/isbn9789526042763.pdf.
Lehtonen, J. 2006. Vanhat perustamistekniikat. Teoksessa Lehtonen, J. (toim.) Perustusten vahvistaminen. Näkymätöntä korjaustyötä. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Perälä, A. 2006. Perustusten vahvistamisen rakennesuunnittelu. Teoksessa Lehtonen, J. (toim.) Perustusten vahvistaminen. Näkymätöntä korjaustyötä. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Turun ammattikorkeakoulu 2024. DATU+ – Database on Turku Underpinning Projects. Viitattu 3.4.2025. https://www.turkuamk.fi/projekti/datu-database-on-turku-underpinning-and-energy-pile-projects/.