Toimitusketjun riskienhallinta korostuu globaalissa kaupankäynnissä
Kansainvälisen kaupankäynnin lisääntymisen vuoksi toimitusketjut ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi. Globaalisti toimivien yritysten resurssit, kuten valmiit tuotteet, komponentit ja raaka-aineet liikkuvat maiden ja mannerten välillä. Tämä on lisännyt myös toimitusketjuihin liittyviä riskejä, kuten poliittisia ja logistisia ongelmia. Myös lisääntyneet globaalit kriisit vaikuttavat yritysten jokapäiväiseen toimintaan.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kansainvälisen toimitusketjun riskejä ja sitä, kuinka yritysten tulee niitä hallita. Yritysten riippuvuus kansainvälisistä sidosryhmistä on lisääntynyt globalisaation myötä kovaa vauhtia, mikä tekee aiheesta hyvin ajankohtaisen. Toimitusketjuista aiheutuneet vikatilat ja häiriöt ovat suoraan yhteydessä yrityksen tuotantoon ja toimitusvarmuuteen. Nämä tekijät ovat olennainen osa kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Toimitusketjun monenlaiset riskit
Riskit toimitusketjuissa voivat ilmaantua useista eri lähteistä. Opinnäytetyössä havaittiin keskeisten riskien liittyvän toimintaympäristön muutoksiin, häiriöihin logistiikassa sekä poliittisiin tekijöihin. Näistä esimerkkeinä viivästykset kuljetuksissa, satamien ruuhkautuminen ja geopoliittiset epävarmuudet, jotka kaikki voivat olla juurisyy toimitusten aikataulun pettämiseen ja tuotteiden saatavuuden rajoittuneisuuteen.
Yrityksen riippuvaisuus tietystä tuotantopaikasta tai yksittäisestä toimittajasta voi häiriötilanteessa heijastua ongelmaksi koko toimitusketjuun, kun kaikki on yhden kortin varassa. Mitä enemmän toimitusketjussa on tekijöitä ja pituutta, sitä haastavammaksi sen riskienhallinta muuttuu.
Globaalissa liiketoiminnassa onkin tärkeää, että yritykset tunnistavat toimitusketjun kriittiset vaiheet ja pystyvät arvioimaan niihin liittyviä riskejä. Riskien tunnistaminen on olennainen ensimmäinen vaihe kohti tehokasta riskienhallinnan rakentamista.
Tutkimus puhuu ennakoinnin puolesta
Kirjallisuuden lähteiden lisäksi opinnäytetyössä hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusta haastatteluiden muodossa. Tutkimus toteutettiin yhdessä kolmen eri kokoisen kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen kanssa ja sen tarkoituksena oli selvittää käytännön näkökulmasta toimitusketjun riskienhallinnan käytäntöjä, miten niitä hyödynnetään ja kuinka riskeihin varaudutaan eri mittakaavan toimintaympäristöissä.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että niin suuren kuin pienenkin luokan yritykset korostavat ennakoinnin merkitystä. Riskien tunnistaminen ajoissa mahdollistaa nopean reagoinnin ja siksi se onkin tehokkain tapa minimoida tappiot. Keskeistä oli myös vaihtoehtoisten toimittajien kartoittaminen sekä varmuusvarastojen ylläpito, jotta mahdolliset viivästykset toimituksessa eivät pysäytä toimintaa. Lisäksi toimitusketjujen joustavuus pyritään huomioimaan niitä rakentaessa, sillä se helpottaa reagoimaan muuttuviin tilanteisiin.
Mitä suuret edellä, sitä pienemmät perässä
Tulokset osoittavat myös yrityksen resurssien merkityksen toimitusketjun riskienhallintaan ja varsinkin sen järjestelmällisyyteen. Järjestelmällinen riskienhallinta vaikuttaa kulkevan käsi kädessä yrityksen koon ja toimialueen laajuuden kanssa. Suurimmissa yrityksissä riskien seuranta on aktiivista, siitä on vastuussa tehtävään erikseen nimetyt henkilöt ja niiden hallintaan käytetään erityisiä toimintamalleja ja prosesseja.
Pienemmän mittaluokan toimijoilla riskienhallinta perustuu enemmän yksittäisiin toimenpiteisiin, varmuusvarastoon ja omiin kokemuksiin. Rajallisemmat resurssit ja yksinkertaisemmat toimitusketjujen rakenteet vaikuttavat tähän.
Lisääntyvän globaalin kaupankäynnin vuoksi kaikenkokoisten, myös pienten yritysten on pyrittävä tulevaisuudessa jatkuvaan kehitykseen ja järjestelmällisyyteen toimitusketjun riskienhallinnassa. Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen tulevat jatkossa olemaan yhä tärkeämpiä voimavaroja yrityksen kokoon katsomatta.
Lähteet:
Kuva. Gerson Relocation 2022.
Heikkilä, E. & Sipiläinen, T. 2026. Toimitusketjun riskienhallinta – monikansallisessa yrityksessä. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö