Toteutettavuustutkimusprosessi – takuu teollisen projektin onnistumiselle?
Erään teollisen yrityksen uusi projekti nojaa vahvasti laajoihin toteutettavuustutkimuksiin, joissa pyritään selvittämään mahdollisimman kattavasti eri näkökulmat, jotka voivat vaikuttaa sen toteutettavuuteen ja menestymiseen pitkällä aikavälillä. Opinnäytetyössä luotiin prosessikaaviot ja vertailupohja tutkimuksien sisällölle ja rakenteelle kirjallisuuden perusteella.
Nykymaailma muuttuu huomattavaa vauhtia ympärillämme. Innovaatioita tapahtuu enemmän kuin koskaan, mutta vaikka uusi keksintö olisikin hyvä, se ei välttämättä pitkässä juoksussa kuitenkaan menesty markkinoilla.
Toteutettavuustutkimus varsinkin teollisuuden projekteissa on usein laaja tutkimuskokonaisuus, joka sisältää monia eri tutkimuksia ja selvityksiä useista eri näkökulmista. Lähtökohtaisesti näitä tehdään, jotta saadaan perusteluja lopulliselle investointipäätökselle. Näkökulmat, joita teollisuuden tutkimuksissa esiintyy ovat tyypillisesti:
- Tekninen tutkimus
- Taloudellinen tutkimus
- Lainsäädännöllinen tutkimus
- Operaationaalinen tutkimus
- Aikataulullinen tutkimus
Nämä näkökulmat voivat erota painotuksiltaan projektista riippuen. (Ssegawa & Muzinda, 2021) Projektin toteuttajan pitäisi kuitenkin itse kyetä tunnistamaan mitä näkökulmia tulisi painottaa ja mitä tutkimalla saavutetaan suurin hyöty projektista. Esimerkiksi projekti A ei vaikuta ympäristöllisiin asioihin niin vahvasti kuin projekti B ja voi näin ollen kaventaa lainsäädännöllisen tutkimuksen laajuutta ympäristövaikutusten suhteen.
Toteutettavuustutkimusprosessien analysoiminen – kehittämisen välineenä
Opinnäytetyössä yhtenä tavoitteena oli kehittää ja havainnollistaa yrityksen toteutettavuustutkimuksen kulkua prosessikaavioiden muodossa. Kun on kyse laajoista ja kalliista tutkimuksista, pitkällä tähtäimellä tutkimuksen kulku pitäisi saada toimimaan mahdollisimman saumattomasti ja kaaviot ovat yksi väline tukemaan tätä. Yrityksien muutenkin pitäisi pyrkiä prosessoimaan niiden tärkeimpiä toimintoja, vaikka ne operoisivat lähtökohtaisesti projektiliiketoiminnan periaattein ja toistot olisivat sitä myötä vähäisempiä (Forsberg ym., 2003).
Selkeiden projektin jaksojen sekä vaiheiden luominen ja määrittäminen auttaa mm. riskienhallinnassa sekä yleisen tehokkuuden parantamisessa ja tekee näin toiminnasta kestävämpää. Yleisesti rakenteet, jotka tukevat yrityksiä toteuttamaan lisää projekteja on havaittu merkittäviksi menestystekijöiksi pitkillä aikaväleillä. (Artto ym., 2006; Hermano & Martín-Cruz, 2020)
Lisääntyvään dataan perustuva eteneminen tutkimuksissa
Toteutettavuustutkimukset eivät ole pelkästään tutkimuskokoelmia. Kirjallisuudesta kävi ilmi, että oikeiden näkökulmien valinta ei ole riittävää, kun halutaan suorittaa tutkimukset mahdollisimman laadukkaasti, vaan niissä pyritään luomaan myös tarkat suunnitelmat lopullisen projektin toteutukselle. Suunnitelmia ei voi kuitenkaan luoda heti tutkimuksien alettua, koska kaikki tarpeellinen data ei ole saatavilla. (Ssegawa & Muzinda, 2021)
Liika kiirehtiminen suunnitelmien suhteen voi lisätä yleisiä riskitasoja ja uusien ratkaisujen havainnoiminen voi myös kärsiä, jos suunnitelmat on lukittu liian aikaisin. On siis tärkeää, että tutkimuksissa eteneminen tapahtuu vaiheittain ja tutkimuksien ja suunnitelmien tarkkuudet lisääntyvät etenemisen myötä.
Tarkistus- ja päätöksentekopisteet laadunvarmistajina
Vaiheittain eteneminen tutkimuksissa on kannattavaa, mutta mistä tietää milloin seuraavaan vaiheeseen kannattaa tai pitäisi siirtyä? Asettamalla etappeja tutkimuksen tai yleisesti prosessin vaiheiden välille, saadaan selkeytettyä etenemistä mainiosti. Erilaiset tarkistus- ja päätöksentekopisteet ovat hyvä ratkaisu tähän.
Selkeä päätöksentekopiste ennalta määritetyssä kohdassa ja tietyin vaatimuksin tuo eräänlaista vapautta toimintaan ja, kun huomataan, että asetettu vaatimus on täyttynyt, voidaan siirtyä prosessissa eteenpäin tai lopettaa toteutus siihen paikkaan. Tällä tavoin saadaan myös läpinäkyvyyttä osapuolten välille, jos niitä on prosessissa useampia, kun kaikki tietävät missä mennään ja mitä eteneminen vaatii.
Tulos
Tulokseksi muodostui prosessikaaviot tutkimuksen nykyisistä vaiheista. Kaaviot tehtiin Exceliin, mikä mahdollistaa skaalaamisen informaation ja vaiheiden lisääntyessä. Kyseisiä kaavioita voidaan hyödyntää tulevaisuuden projekteissa mm. tutkimuksen etenemisen seurantaan tai esimerkiksi, kun käydään mahdollisten kumppanien kanssa läpi tutkimuksen rakennetta. Sisällön puolesta ei pystynyt osoittamaan selkeitä puutteita, koska kirjallisuus esittää vain laajat viitekehykset joihin teollisuuden toteutettavuustutkimuksien näkökulmat asettuvat, mutta yksityiskohtaiset valinnat eri tutkimuksille pitää valita projektikohtaisesti.
Lähteet:
Artto, K. Martinsuo, M. Kujala, J. (2006). Projektiliiketoiminta. WSOY
Forsberg, K. Mooz, H. Cotterman, H. (2003). Projektinhallinta: malli kaupalliseen ja tekniseen menestykseen. Helsinki: Edita
Hermano, V. & Martín-Cruz, N. (2020). The Project-Based Firm: A Theoretical Framework for Building Dynamic Capabilities. Sustainability, 12(16), 6639. https://www.mdpi.com/2071-1050/12/16/6639. Viitattu 29.5
Ssegawa, J. K., & Muzinda, M. (2021). Feasibility assesment framework (FAF): A systematic and objective approach for assessing the viability of a project. Procedia Computer Science, 181, 377-385. https://doi.org/10.1016/j.procs.2021.01.180. Viitattu 30.5.2026
Viitasaari, A. (2026). Teollisuuden projektin toteutettavuustutkimuksen prosessikuvaus. Opinnäytetyö (AMK). Turku: Turun ammattikorkeakoulu
Kuva: RDNE Stock project. Pexels. Saatavilla: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/lyijykyna-business-tori-marketti-7947841/