Trump, tullit ja talousodotukset – Trumpin tullipuheiden vaikutukset euroalueen teollisuuteen tutkittuna
Tullit ovat vähentyneet kauppapolitiikan välineenä, sillä valtiot edistivät vapaakauppaa. Kuitenkin Donald Trump on päättänyt tuoda ne taas esille. Hänen toisen presidenttikauden aikana esitetyt lukuisat tulli-ilmoitukset sekä uhkaukset ovat nousseet esiin laajasti uutisoinnissa. Mitä tullien kanssa kuitenkin todellisuudessa kävi ja voivatko ne heiluttavat Euroopan teollisuuden suhdanteita?
Tullit ovat perinteisesti olleet väline, jolla valtio pyrkii tasapainottamaan kauppaa sekä suojelemaan omaa tuotantoaan. Globalisaation sekä vapaakaupan myötä tulleja on pyritty vähentämään. Trumpin toinen presidenttikausi tuo taas tullit palavasti esille ja niitä perustellaan työpaikkojen katoamisella sekä kansainvälisen kaupan alijäämillä. Suurimpana kauppakumppani voisi olettaa, että tullit heijastuisivat Eurooppaan suuresti. Voiko siis yhden suurvallan tullipolitiikka heijastua Euroopan teollisuuteen? Tämän pohjalta opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko Donald Trumpin toisen presidenttikauden aikaisilla tulli-ilmoituksilla vaikutusta euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksin (PMI) kehitykseen.
Toteutustapa ja aineistokeruu
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineistona hyödynnettiin julkaistua PMI dataa sekä uutisia Trumpin uhkauksista sekä päätöksistä tullien saralla. Ostopäällikköindeksi eli PMI on kyselyyn perustuvat talousindikaattori, joka julkaistaan kuukusittain. PMI valikoitui tutkittavaksi kohteeksi, sillä se ennustaa nopeasti talouden suhdannekäänteitä. Uutisaineistot valikoituivat kolmesta eri uutismediasta, jotka rajattiin niiden julkaisumaiden mukaan. Uutisaineisto muokattiin osoittamaan niiden arvioitu vaikutus sekä ne lyhennettiin muutamaan lauseeseen. Tämän pohjalta aineistot yhdistettiin visuaalisesti ja merkittäviä tapahtumia tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin.
Tulokset
Tulokset ja mitä niistä voi päätellä
- Tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä ostopäällikköindeksin ja tulli-ilmoitusten välillä, sillä, ostopäällikköindeksi jatkoi kasvuaan miltei koko tutkimusjakson ajan
- Lopullisesti toteutuneet tullit olivat suhteellisen alhaisia uhattuihin tulliprosentteihin
- Uutisaineisto sisälsi huomattavan määrän uhkauksia
- Vaikka Yhdysvallat ovat Euroopan suurin kauppakumppani, ei sen tullitoimet yksinään voi horjuttaa koko teollista sektoria
Mitä tämä tarkoittaa teollisuudelle?
Tulokset osoittavat, että yhden maan tullipolitiikan toimet eivät välttämättä heijastu laajasti ostopäällikköindeksiin. Täten voidaan todeta, että ostopäällikköindeksi antaa hyvin tarkan kuvan siitä, että miten jonkun alueen talouden tila on ja kehittyy. Se ei suoraan reagoi uhkauksiin vaan heijastaa tuotannon nykytilanteen eli miten teollisuuden alojen yrityksillä menee. Tullien ongelmat näkyvät vasta sitten ostopäällikköindeksissä, kun kysyntä laskee siinä maassa, joka tulleja asettaa.
Kehitystarpeet sekä jatkotutkimusmahdollisuudet
Opinnäytetyön tulokset tarjoavat arvokasta pohjaa tullien ja ostopäällikköindeksin välisten vaikutusten ymmärtämiselle. Tutkimuksen avulla selvisi, että tulli-ilmoitukset eivät heijastu nopealla aikavälillä ostopäällikköindeksisin ja täten tulevaisuudessa asiaa tulisi tutkia pidemmällä aikavälillä. Mahdollista jatkotutkimusta voisi toteuttaa keskittymällä tiettyihin sektoreihin ja niitä koskeviin tullimaksujen muutoksiin, sillä tuotetaanhan ostopäällikköindeksejä myös alakohtaisesti. Toinen hyödyllinen asia jatkotutkimuksen kannalta olisi tuonti- ja vientitilastojen tutkiminen. Täten voitaisiin saada esille se aikaväli, kun tullit tulevat todellisesti voimaan vaikuttaen kansainväliseen kauppaan. Tilastojen avulla voitaisiin myös selvittää, vaikuttavatko tullit ostopäällikköindeksiin vai onko siinä liikaa muuttujia vaikutuksen havainnoimiseen.
Lähteet
Hopman, M. 2021. Stock and Crypto Market Values. [Kuva]. https://unsplash.com/photos/red-and-blue-light-streaks-fiXLQXAhCfk
Nedeljković, S & Živojinović, D. 2025. Donald Trump 2.0: Main Challenges, Strategic Options, and the “New” Grand Strategy of the United States. The Review of International Affairs, 76(1193), 7–35. https://doi.fil.bg.ac.rs/pdf/journals/iipe_ria/2025-1193/iipe_ria-2025-76-1193-1.pdf?utm_source=chatgpt.com
Reinikainen, V. 2001. Kansainvälinen talous, Teoria, puitejärjestelmät ja muutospaineet. Taloustieto Oy. s. 317
Sawyer, W. C. & Sprinkle, R. L. 2020. Applied international economics. Fifth edition. New York: Routledge. s. 208-234
Williams, T. & Turton, V. 2014. Trading economics: A guide to economic statistics for practitioners and students. Chichester, U.K: Wiley. s. 24-25. https://turkuamk.finna.fi/PrimoRecord/pci.cdi_askewsholts_vlebooks_9781118766316?sid=5171078486
Yamarone, R. 2012. The Trader’s Guide to Key Economic Indicators, Newark: John Wiley & Sons, Incorporated. s. 92-93. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/detail.action?docID=861670#