Työntutkimus: Kellotusta vai kehitystä?
Termi työntutkimus voi herättää työyhteisön keskuudessa monia eri tunteita ja mielikuvia. Onko työntutkimus pelkästään sekuntikellon avulla työvaiheiden suorittamiseen kuluvan ajan seurausta? Vai voiko työntutkimusten avulla kehittää työmenetelmiä sekä työskentelyalueita?
Työntutkimusten tarkoitus on parantaa yrityksen tuottavuutta tarkkailemalla systemaattisesti mistä työvaiheiden suorittamiseen vaadittu aika koostuu ja tunnistamalla potentiaalisia kehityskohteita, joiden avulla arvo lisäämätöntä työtä voidaan vähentää. Työntutkimus käsitteenä koostuu eri osa-alueista, joista tärkeimmät ovat menetelmätutkimus ja työnmittaus.
Menetelmätutkimuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa työsuoritusta ja löytää tehokkain suoritustapa. Työnmittauksen avulla voidaan määrittää ja standardisoida työn suorittamisen vaatima aika harjaantuneen työntekijän toimesta
Työ toimeksiantajayritykselle
Työn aiheena oli tehdä layout-suunnittelua toimeksiantajana toimivan yrityksen Valmet Automotive Oyj:n Uudenkaupungin autotehtaalla. Työn tarkoituksena oli kartoittaa uusi sijainti tehtaan kokoonpano-osastossa robotisoidulle liimasolulle sekä suunnitella tehokkaampi layout sen yhteydessä toimivalle korjausasemalle. Asemaa käytetään jos valmistettava tuote tarvitsee tuulilasin, takatuulilasin tai lasikaton vaihtoa kesken valmistusprosessin. Optimaalinen sijainti asemalle selvitettiin kartoittamalla liimasolun ja korjausaseman vaatimat kriteerit ja kriteerien painoarvot, jonka jälkeen mahdollisia sijainteja vertailtiin keskenään käyttämällä valintamatriisia. Optimaalisen sijainnin valinnan jälkeen siirryttiin itse korjausaseman layoutsuunnitteluun menetelmätutkimusten avulla.
Työntutkimusten käyttö layout-suunnittelussa
Kokoonpano-osastolta löytyi alkutilanteessa olemassa oleva liimasolu sekä korjausasema, joiden toimintaa lähdettiin tutkimaan menetelmätutkimusten avulla. Menetelmätutkimusten tarkoituksena oli tunnistaa kehitysmahdollisuuksia alkutilanteen layoutissa, joita voitaisiin hyödyntää uuden aseman suunnittelussa. Alkutilanteessa käytettiin spagettikaaviona tunnettua menetelmää, jossa työntekijän liikettä aseman sisällä havainnoidaan piirtämällä työntekijän kulkemat reitit. Kaavion tuloksien perusteella voitiin todeta asemalla työskentelyn vaativan huomattavan määrän kävelyä ja muuta turhaa liikettä, joka on Lean-oppien mukaan hukkaa. MTM-2 liikeaikajärjestelmän avulla selvitettiin askeleen tarkkuudella työaseman vaadittu kävelymäärä yhden työkierron aikana. Tulokseksi saatiin 225 askelta per lasinvaihto, johon kuluu aikaa 4050 TMU (Time Measurement Unit). TMU yksiköitä käytetään työntutkimuksissa sekuntiyksiköiden sijaan, sillä sen avulla vältytään pitkiltä desimaaliluvuilta, tässä tapauksessa 4050 TMU yksikköä vastaa noin 2,43 minuuttia.
Menetelmätutkimusten tulosten ohjaamana uuden liimasolun ja korjausaseman layout-suunnittelu keskittyi vähentämään aseman työntekijän liikettä tuomalla korjausasema lähemmäksi liimasolua. Alkutilanteessa liimasolun ja korjausaseman välinen matka oli noin 30 metriä, uudessa layout-suunnitelmassa liimasolu ja korjausasema ovat yhdistetty toisiinsa. Alkutilanteen menetelmätutkimuksissa huomattiin työn sisältävän paljon käsin nostelua ja materiaalin kuljetusta kärryn avulla, joten uudessa layout-suunnitelmassa materiaalinkäsittely hoituu neljän pilarin varassa olevalla siltanosturilla. Uusi layout-suunnitelma varmennettiin vielä spagettikaavion sekä MTM-2 liikeaikajärjestelmän avulla, joita voidaan käyttää suunnittelutyön apuna, vaikka asemaa ei ole fyysisesti rakennettu. Uusi spagettikaavio sisälsi paljon lyhyemmät viivat merkaten vähentynyttä liikettä aseman työntekijän toimesta. MTM-2 analyysi suunnitellusta asemasta antoi tulokseksi 30 askelta per lasinvaihto, joihin kuluu aikaa 540 TMU yksikköä, tai vastaavasti noin 19,5 sekuntia.
Työntutkimukset kehityksen työkaluina
Kuten opinnäytetyötä koskeva esimerkki menetelmätutkimuksien käytöstä suunnittelutyössä osoittaa, voi työntutkimuksia hyödyntää työmenetelmien ja työskentelyalueiden kehittämistoimissa. Suunniteltu korjausaseman layout on työn tavoitteiden mukainen, sillä se vähentää aseman sisällä tapahtuvaa turhaa työtä noin 2,1 minuutin verran per lasinvaihto. Huomioitavana asiana voidaan pitää työntutkimuksien suoritustapaa. Työntutkimus ei sisältänyt työtehtävien tarkkaa seuraamista sekuntikellon avulla, vaan tutkimukset suoritettiin liikeaikajärjestelmiä käyttäen. Liikeaikajärjestelmät sopivat uusien työasemien suunnitteluun, jolloin työn vaatima aika voidaan selvittää jo ennen työaseman fyysistä rakentamista. Tästä on hyötyä kehityskohteiden vertailussa, layout suunnitelman hienosäädössä ja kustannussäästöjen laskemisessa.
Lähde
Budde, J. (2023) Liimasolun korjausaseman layout suunnittelu. Opinnäytetyö (AMK), Tuotantotalous