Työturvallisuusajattelu on joukkuelaji – Miten rakennan hyvän joukkueen?
Yritysmaailmassa työturvallisuus on keskeinen osa toimintaa. Työturvallisuus vaikuttaa ja näkyy jokaisessa työtehtävässä työntekijän arjessa. Valitettavan moni henkilö ei kuitenkaan koe ja näe näin. On yleinen harhaluulo, että työturvallisuus “on jonkun muun vastuulla” tai “ei minun tarvitse raportoida tästä”. Ajatusmaailma “ei tässä ole kukaan loukkaantunut aikaisemminkaan” saattaa vaikutta työturvallisuusohjeiden sivuuttamiseen. Tämänkaltainen ajattelumalli ei ole vain virheellinen, vaan myös vaarallinen. Miten tällaista virheellistä ajattelumallia voitaisiin sitten mahdollisesti parantaa? Työn tarkastelun kohteena oli Suomen DHL Express ja sen safety mindset.
Työturvallisuuskulttuurin maturiteetin korottaminen vaatii aikaa
DHL:lla tehdyn kyselyn perusteella työturvallisuuskulttuuriin perusteet ovat olemassa. Työntekijät on hyvin perehdytetty turvallisuuskulttuurin ideaan ja sen maailmaan. Vahvemman ja kypsemmän työturvallisuuskulttuurin luomiseksi ja sen implementoimiseksi osaksi jokapäiväistä elämää vaaditaan runsaasti aikaa ja resursseja. Kyselyn tuloksista selviää, että osalla työntekijöistä on rajoittunut ajatusmaailma työturvallisuuskulttuurista. Tämä vaikuttaa merkittävästi työturvallisuuskulttuurin maturiteettiin. Kaikille työntekijöille tarjottava työturvallisuuskulttuurikoulutus pyrkii takaamaan perustiedot- ja taidot turvalliseen työskentelyyn.
Työturvallisuuskulttuurin parantamiseen on monia keinoja
DHL on onnistunut luomaan hyvän pohjan työturvallisuuskulttuurilleen. Maturiteetin parantamiseen on useita mahdollisia keinoja. Keskeistä on osallistaa työntekijät turvallisuuskulttuurin parantamiseen seuraavilla keinoilla:
- Työtiimeissä tehtävillä riskinarvioinneilla
- Aktiivisella, kaksisuuntaisella viestinnällä
- Kannustamalla työturvallisuushavaintojen tekemiseen
- Käymällä keskustelun tehdyistä työturvallisuushavainnoista
Vahinko ei tule kello kaulassa – tosiasiassa se kyllä tulee
Vakavissa työtapaturmissa on lähes aina onnettomuutta edeltänyt läheltä piti -tilanne tai tehty turvallisuushavainto. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että potentiaalisen vaaran paikat raportoidaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Henkilöstön omaan aktiivisuuteen vaikuttaa esihenkilön asenne työturvallisuutta kohtaan: ”jos pomo ei välitä, miksi minäkään välittäisin?”. Tämä näkyi myös DHL Expressin kyselytuloksissa. Johdon ja koko esihenkilökunnan päivittäinen esimerkki on tärkeää kulttuurin rakentamiselle ja parantamiselle.
Tulevaisuuden työturvallisuusjärjestelmä sisältää Safety-I:n lisäksi Safety-II:n
DHL Expressin safety-matkalla on vielä paljon mahdollisuuksia tulevaisuudelle. DHL:ssä tämänhetkisen työturvallisuuskulttuurin maturiteetti on Bradleyn käyrällä tasojen 2 ja 3 välissä. Bradley käyrä on yksi tapa mitata yrityksen turvallisuusmaturiteettia. Taso yksi kuvaa reaktiivista suhtautumista: turvallisuus on agendalla vain, jos jotakin sattuu. Tasolla 4 organisaatio toimii ennakoiden ja kaikki kiinnittävät huomiota sekä omaan että muiden turvallisuuteen. (Jasiulewicz-Kaczmarek 2016)
Safety-II on turvallisuusajattelumalli, jossa keskitytään epäonnistumisien sijaan onnistumisiin. Kun yrityksellä on kyvykkyys siirtyä turvallisuuden raportoinnista analysointiin, on sillä mahdollisuus ottaa käyttöön Safety-II ajattelumalli. Tämä ei kuitenkaan tarkoita perinteisen turvallisuusajattelun pois jättämistä, vaan Safety-II:n rakentamista Safety-I:n rinnalle. Koska onnistumisia tapahtuu huomattavasti enemmän kuin epäonnistumia, kerättävän datan määrä on moninkertainen. (Hollnagel 2014,93–96,134–136) AI:n käyttöönotto on lähes välttämätöntä suuren datamäärän nopeaan ja tehokkaaseen analysointiin.
DHL Expressillä on mahdollista tehostaa Human Factors -tekijöitä turvallisuuskulttuurissaan. Human Factors tarkoittaa psykologista ymmärrystä, miksi ihmiset toimivat tietyllä tavalla. Miksi joku rikkoo sovittuja työturvallisuussääntöjä? Miksi joku jää sairaspoissaololle tapahtumasta, josta joku toinen ei jää? Milloin henkilölle todennäköisimmin tapahtuu työtapaturma ja miksi?
Turvallisuuskulttuuri ei ole koskaan valmis
DHL Expressin turvallisuuskulttuuri on vankalla pohjalla. Yrityksessä tehdään paljon työturvallisuuden parantamiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää. Työturvallisuuskulttuuri ei ole koskaan valmis; siinä pystyy aina nousemaan seuraavalle tasolle. Työturvallisuusmatka on hyvässä vauhdissa, kun jokainen ymmärtää, että vastuu työturvallisuuskulttuurista kuuluu meille kaikille.
Lähteet
Lamminpää, S. 2024. Improving the safety mindset of DHL Express – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Hollnagel, E. 2014. Safety -1 and Safety 2. The past and future of safety management. Ashgate. Viitattu 17.03.2024 https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/reader.action?docID=1661242
Jasiulewicz-Kaczmarek M. 2016 Behaviour Based Intervention for Occupational Safety – Case Study Viitattu 17.03.2024 https://www.researchgate.net/publication/281005014_Behaviour_Based_Intervention_for_Occupational_Safety_-_Case_Study#fullTextFileContent