Suomalainen terveydenhuolto on murrosvaiheessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon (Sote) uudistus, sekä valtiontalouden- ja väestön ikärakenteen tuomat haasteet vaativat laaja-alaista toiminnan uudistamista. Onnistunut terveydenhuollon kehittäminen vaatii vaikuttavuustietoa, asiakaskeskeistä ajattelutapaa, henkilöstön osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä ja vahvaa johtajuutta.

Lean-ajattelulla kohti jatkuvan parantamiseen kulttuuria

Lean-ajattelua on tuloksellisesti käytetty terveydenhuollon kehittämiseen Suomessa ja kansainvälisesti. Lean-filosofia korostaa asiakasarvon luomista ja turhan toiminnan poistamista. Sen juuret ovat autoteollisuudessa, mutta periaatteet sopivat erinomaisesti myös sairaalan toiminnan kehittämiseen. Lean-filosofian mukainen kulttuuri korostaa sitoutumista ja pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä, jota tuetaan laadukkaalla johtamisella. Pysyviä parannuksia saavutetaan henkilöstön aktiivisella osallistamisella ja johdon vahvalla tuella.

Leikkausyksiköt sitovat runsaasti resursseja, jonka vuoksi niiden tehokkuus on koko sairaalan kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta keskeistä. Lean-kehittämisellä on pystytty vaikuttamaan leikkausyksiköiden resurssien hallintaan, moniammatillisen tiimityön kehittymiseen, laadun ja asiakasturvallisuuden parantamiseen, sekä yleiseen kustannusvaikuttavuuteen. Leikkausyksiköiden hallintorakenteet ovat monimutkaisia, joka tekee prosessin hallinnasta haastavaa. Onnistunut leikkaussalien johtamineen vaatii sekä vahvaa hallintopohjaa, että vahvaa johtajuutta. Kirurgin rooli leikkaussaliprosessien kehittämissä on keskeinen.

Digitaalinen hoitopolku asiakasprosessin tukena

Uudet digitaaliset palvelut, kuten Terveyskylän digihoitopolut tulevat muuttamaan terveydenhuollon asiakasvirtoja. Digitaalisten alustojen myötä asiakkaiden osallistaminen lisääntyy ja vuorovaikutus ammattilaisen kanssa helpottuu. Digihoitopolut tulevat mahdollistamaan leikkaukseen tulvan asiakkaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemman huomioinnin. Ne tukevat myös hoitotakuun toteutumista. Noin viidennes suomalaisista tarvitsee tukea digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön. Digitaalisten palveluiden kokonaisuutta tulee tarkastella strategisena investointina ja niiden vaikuttavuutta tulee mallintaa.

Opinnäytetyönä toteutettu asiakasprosessin kehittäminen

Opinnäytetyönä toteutettu leikkausyksikön asiakasprossin kehittäminen toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa prosessia lähdetettiin tarkastelemaan moninäkökulmaisesti.  Toteutuksessa hyödynnettiin prosessin visualisointia, SWOT-analyysiä, aikaisempaa tutkimustietoa, moniammatillisen tiimipalaverin tulosta, sekä opinnäytetyöntekijän omaa sairaanhoitajan työkokemusta kehitettävän prosessin eri vaiheista.  

Moniammatillisen tiimipalaverin viitekehyksenä käytettiin Yhdysvalloissa kehitetyn ja tutkitun Balanced Scorecard (BSC) – yritysstrategian ja -rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmän mukaisen viitekehyksen neljää aihealuetta:

1. Talous

2. Asiakas

3. Prosessi

4. Kasvu ja oppiminen (henkilöstönäkökulma)

Kehittävän asiakasprosessin keskeisimmät kehittämisalueet löytyivät talouteen ja prosessiin liittyvältä aihealueelta. Näitä olivat muun muassa hoitotakuun ylittävät leikkausjonot, sekä leikkaussalien tehokkuuden ja viiveiden hallinnan haasteet. Pitkät leikkausjonot olivat suoraan asiakasnäkökulmaan vaikuttava tekijä. Kehitettävää löytyi myös henkilöstön kasvun ja oppimisen aihealueelta. Haasteeksi tunnistettiin muun muassa sairaanhoitajien perehdytysten huono suunnitelman mukainen toteutuminen.

Kehittämisehdotuksessa esiteltiin erittäin sujuvasti toimiva plastiikka- ja yleiskirurgian päiväkirurginen asiakasprosessi. Muita kehittämisen osa-alueita olivat muun muassa leikkausyksikön listanvetäjän työ, sekä rekrytointiin ja perehdytykseen liittyvä kasvun ja oppimisen kokonaisuus. Henkilöstö toivoi työhyvinvointia parantavaa yhteisöllistä työvuorosuunnittelua ja mahdollisuutta tehdä vapaaehtoisia pitkiä työvuoroja.

Jatkokehittämisehdotuksena ehdotettiin digitaalisten hoitopolkujen avaamista leikkaukseen tuleville asiakkaille, sekä saatavien hyötyjen mallintamista.

Lähde

Vaara, M. 2025. Leikkausyksikön asiakasprosessin kehittäminen. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.