• matkailu
• slow season

Matkailu elinkeinona on nostattanut suosiotaan Suomessa ja se onkin kasvanut nopeammin kuin muut toimialat. Erityisesti kotimaanmatkailu on Covid 19-pandemian myötä noussut keskeiseen asemaan, ja lähimatkailua on alettu arvostaa aiempaa enemmän. Suomessa huippusesongit ajoittuvat tavallisesti vakiintuneiden loma-aikojen, kuten esimerkiksi kesä-, syys- ja talvilomien paikkeille. Tämän lisäksi pienemmät sesongit nostavat päätään suurempien juhlapyhien, kuten joulun, tienoilla. Mutta mitä tapahtuu kalenterivuoden hiljaisella kaudella ja miten myynnillisesti epävakaisiin olosuhteisiin voidaan vaikuttaa?

Fiskars Village – kädentöitä perinteitä kunnioittaen

Raaseporissa sijaitseva Fiskars Village on perinteikäs ruukkikylä, joka toimii sekä matkakohteena kuin myös luovana yhteisönä kädentaitajille ja designereille. Ruukkikylän yli 30 putiikkia ja pajaa tarjoavat erilaisia palveluita sekä ekologisesti tuotettuja laadukkaita käsitöitä muun muassa nahka- ja tekstiilituotteista kynttilöihin sekä keramiikkaesineisiin. (Fiskars Village 2022.)

Kausiluonteisuus matkailussa

Kausiluonteisuuteen, eli asiakasvirtojen epätasaiseen jakautumiseen tiettynä tarkasteltavana ajanjaksona, ei ole yhtä ainoaa syytä (Honkanen 2017, 115). Useat matkakohteet, kuten myös Fiskars Village, sijaitsevat syrjäisellä alueella, mikä osaltaan myötävaikuttaa kausiluonteisuuteen (TEM 2015, 39).

Suomessa kuitenkin vuodenajat ja niistä johtuvat ilmasto-olosuhteet liittyvät vahvasti matkustushalukkuuteen sekä näin ollen myös kausiluonteisuuden syntymiseen (Honkanen 2017, 116). Fiskars Villagessa, niin kuin myös monessa muussa kesämatkakohteessa, slow season eli matalasesonki ajoittuu pääasiassa loppusyksyyn sekä tammi-maaliskuuhun. Tänä aikana myös palvelutarjonta on huomattavasti kapeampi.

Opiskelijaprojektina pohdiskelua matkailun kehittämiseksi Fiskars Villagessa

Matkailu- ja wellness liiketoimintana –tradenomiopiskelijat saivat syksyllä 2022 tehtäväkseen pohtia Fiskars Villagen kausiluonteisuutta osana ”Experience Management” –opintojaksoa. Projektityöskentely on tyypillinen osa matkailuopintoja. Samalla kun opiskelijaryhmä pureutuu ihan ”oikeaan” työelämäongelmaan, he paitsi oppivat matkailualan lainalaisuuksia, myös työelämän peräänkuuluttamia kompetensseja, joita me Turun ammattikorkeakoulussa kutsumme innovaatiokompetensseiksi pedagogisen strategiamme mukaisesti. Näitä ovat luovuus, kriittinen ajattelu, tiimityö, verkostoituminen ja aloitteellisuus. Kun syyslukukauden lopulla pääsimme kaikki kuulemaan ryhmän ideoita ja ajatuksia, totesimme iloksemme, että taas oli moni opittu asia osattu hienosti soveltaa alan ongelmia ratkoessa. Myös tilaaja eli Fiskars Village ja sen monet pienyrittäjät olivat tyytyväisiä opiskelijoiden ehdotuksiin.

Irti kausiluonteisuudesta

Mikäli matkakohde ja sen yritykset haluavat houkutella asiakkaita kohteeseen slow season -ajankohtana, on tarjolla oltava riittävästi tekemistä, nähtävää ja koettavaa. Suomen matkailun SWOT-analyysin mukaisesti maan vahvuudet ja mahdollisuudet ovat muun muassa puhtaassa luonnossa toteutettavissa aktiviteeteissa, hiljaisuudessa, luovien alojen tuotannossa sekä ylipäänsä luonnossa ja kulttuurissa hyvinvointimatkailun perustana (TEM 2015, 15). Fiskars Villagen potentiaali on siis ilmeinen.

”Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet ovat puhtaassa luonnossa toteutettavissa aktiviteeteissa sekä luonnossa ja kulttuurissa hyvinvointimatkailun perustana.”

On olemassa erilaisia tapoja, joilla matkakohde sekä siellä olevat yritykset pystyvät tasaamaan kausiluonteisuutta ja houkuttelemaan asiakasvirtaa. Tyypillinen houkuttelukeino asiakasvirran kasvattamiseksi slow season -ajankohtana on hinnoittelun muuttaminen, tässä tapauksessa hintojen laskeminen (Honkanen 2017, 117). Fiskars Villagen yritykset ovat kuitenkin verrattain pieniä, jolloin hintojen laskeminen ei ole vaihtoehto.

Matkailutuotteita monipuolistamalla palveluita kehitetään sesongista riippumattomiksi, jolloin ne ovat matkailijoiden saatavilla mahdollisesti jopa läpi vuoden (Honkanen 2017, 117). Fiskars Villagessa monet palvelut ovat jo valmiiksi luonnosta riippumattomia. Suomessa sääolosuhteet ovat tänä päivänä kuitenkin hyvin leudot pitkälle syksyyn ja alkutalveenkin, jonka vuoksi ulkoilma-aktiviteettien markkinointi myös slow season -ajankohtana olisi potentiaalinen vaihtoehto. Kuten kuvasta 1 voidaan huomata, tällä hetkellä aktiviteetti- ja elämystuotteita markkinoidaan hyvinkin kesäisin kuvin, joka antaa heti vahvan mielikuvan suositeltavasta matkustusajankohdasta.

Monipuolistamalla matkailumarkkinoita taas päästään käsiksi uusiin potentiaalisiin asiakassegmentteihin (Honkanen 2017, 117). On tärkeää muistaa, että myös tietyillä sesongeilla on omat kohderyhmänsä, joten markkinointia tulisi kohdentaa joustavasti myös sesonkien sisäisesti.

”Markkinointia tulisi kohdentaa myös sesonkien sisäisesti.”

Saavutettavuutta sekä tuotteistamista kehittämällä kohti parempaa asiakaskokemusta

Fiskars Village pyrkii toiminnassaan muun muassa vastuullisuuteen sekä ympärivuotisuuteen. Myös saavutettavuus ja digitaalinen löydettävyys näyttelevät suurta osaa alueen tavoitemielikuvassa. Konkreettisia kehitysideoita pohdittiinkin mainittujen seikkojen pohjalta. Kehitysideat eivät kuitenkaan palvele ainoastaan slow season -ajankohtaa, vaan niillä pyrittiin kokonaisvaltaisesti kehittämään Fiskars Villagen toimivuutta, markkinointia sekä houkuttelevuutta ympärivuotisena matkakohteena.

Saavutettavuuden kehitysideat koskivat pääasiassa opastuksia, aukioloaikoja sekä tuotteistamista. Alueelle saavuttaessa opastekylttien vähäisyys tai niiden puuttuminen saattaa luoda ensimmäistä kertaa ruukkikylässä vierailevalle asiakkaalle epävarman olon. Positiivisen ensivaikutelman jättämiseksi selkeiden opasteiden olemassaolo onkin ensiarvoisen tärkeää.

Lisäksi ongelmana slow seasonilla on myymälöiden ”vajaat” aukioloajat, jotka useimmiten painottuvat loppuviikkoon. Myös tapahtumat ovat huomattavasti lyhyempikestoisia niiden painottuessa pääosin muutamiin viikonloppuihin. Tämä osaltaan kuitenkin rajoittaa asiakassegmenttiä rajaten pois esimerkiksi vuorotyötä tekevät asiakkaat. Covid 19-pandemian aiheuttamat muutokset suomalaisten työelämässä luo mahdollisuuden joustavampaan työaikaan sekä myös etätyön tekemiseen, joka taas sallii vapaamman matkustamisen kuin aiemmin.

Tapahtumien tuotteistaminen myös arkipäiville mahdollistaisi laajempien aukioloaikojen myötä suurempien asiakassegmenttien tavoittamisen. Lisäksi slow season -ajankohdan palvelutarjonnan kasvattamiseksi voisi kehittää toiminnallisia paketteja erilaisille kohderyhmille. Esimerkiksi kulttuurin ystävälle suunnattu toiminnallinen paketti voisi sisältää osallistumisen kuvataidepajaan, opastetun kierroksen alueen historiallisessa miljöössä, illallisen elävän musiikin äärellä sekä majoittumisen matkakohteessa. Tällöin myös mahdollistettaisiin asiakkaiden viipymän pidentyminen kohteessa.

Digitaalinen markkinointi tunnettuuden edistäjänä

Fiskars Villagen digitaalisen presenssin eli näkyvyyden kehitysideat koskivat kohteen verkkosivuja ja sosiaalista mediaa. Matkakohteen digitaalinen presenssi on selvästi vähäisempää slow season -ajankohtana, lukuun ottamatta joulukautta, joka on alueelle tärkeää sesonkiaikaa. Fiskars Villagen sosiaalisen median kanavien sisällöntuottoa havainnoidessa huomattiin nopeasti, että sisältö oli entuudestaan toimivaa. Tämän vuoksi tärkein kehitysehdotus koskikin kanavien säännöllistä päivittämistä ympärivuotisesti.

Verkkosivujen osalta huomiota kiinnitettiin toiminnallisuuteen sekä visuaalisiin elementteihin, joiden pyrkimyksenä on parantaa asiakkaan käyttökokemusta sivustolla vieraillessa. Jotta navigointi sivustolla olisi sujuvaa, ehdotettiin muun muassa turhien siirtymien poistamista sekä erityisesti otsikoiden selkeämpää asettelua. Tarinallistamalla matkakohteen sekä myös alueen yritysten esittelytekstejä pyritään taas mielenkiintoisella tavalla tuomaan esille arvomaailmaa sekä luomaan haluttua tunnelmaa. Lisäksi luomalla selkeän tapahtumakalenterin sekä kategorisoimalla aktiviteetteja esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriaktiviteetteihin, tavoitellaan tietyn kohderyhmän löytämistä heitä kiinnostavien tapahtumien ja aktiviteettien pariin helpommin ja nopeammin.

Matkailukolikon kääntöpuolet

Tietyissä tapauksissa slow seasonin hyväksyminen saattaa olla rationaalinen päätös taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Huippukauden pidentäminen voi lopulta koitua kalliimmaksi kuin siitä saatavat tuotot. (Honkanen 2017, 118.)

Kuten aiemmin todettiin, ulkona toteutettavien aktiviteetti- ja elämystuotteiden saatavuutta voisi laajentaa koskemaan myös slow seasonia. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa, sillä ympäristöön kohdistuvaa rasitusta ei ole syytä unohtaa. Vaikka Suomen ilmasto-olosuhteet ulkoilma-aktiviteetit mahdollistaisivatkin, huippusesongin aikana suurien asiakasvirtojen rasittama luonto ei välttämättä kestä ympärivuotisuutta. Matkailun tulisikin tapahtua luonnon omaa kiertokulkua ja rytmiä kunnioittaen. (Honkanen 2017, 118.)

”Joskus paras vaihtoehto voi olla kausiluonteisuuden hyväksyminen.”

Kausiluonteisuuden vähentämiseen ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Matkakohteen tulisikin aina huomioida juuri kyseisen alueen ominaispiirteet ja niiden avulla pohtia sopivin ratkaisu, sillä vain harvoin muualla käytetyt ratkaisut toimivat sellaisenaan toisessa matkakohteessa (Honkanen 2017, 119).

Lähdeluettelo

Fiskars Village. 2022. Fiskars Village. Viitattu 12.1.2023 https://fiskarsvillage.fi/

Fiskars Village. 2022. Tapahtumat ja aktiviteetit. Viitattu 27.11.2022 https://fiskarsvillage.fi/tapahtumat-ja-aktiviteetit/

Honkanen, A. 2017. Sesonkivaihtelut. Teoksessa Edelheim, J. & Ilola, H. (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet. Rovaniemi: Lapland University Press, 115-119. Viitattu 23.11.2022
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63093/Matkailututkimuksen_avaink%c3%a4sitteet_pdfA.pdf?sequence=1&isAllowed=y

TEM. 2015. Yhdessä enemmän – kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta 2015–2025. TEM-raportteja 4/2015. Viitattu 27.11.2022 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75083/TEMrap_4_2015_16012015.pdf?sequence=1&isAllowed=y