Kuukautiskierto ei ole häiriö – vaan alihyödynnetty voimavara
Naisten työkyky vaihtelee kuukautiskierron aikana, mutta työelämä ei tätä tunnista – saati tue. Kun kierron vaikutukset sivuutetaan, hukataan potentiaalia, hyvinvointia ja tuottoja. Tämä artikkeli haastaa normit ja ehdottaa uudenlaista tapaa ajatella työtä.
Työelämä on rakennettu oletukselle, että hyvä työntekijä on tasaisen tehokas – päivästä ja kuukaudesta toiseen. Tämä oletus perustuu mieskehon 24 tunnin hormonirytmiin, eikä sitä voi suoraan soveltaa naisiin. Naisten keho toimii sykleittäin, ja kuukautiskierron vaikutukset ulottuvat keskittymiseen, jaksamiseen ja työtehoon. (Vitti 2020.)
Vaikka moni nainen on fyysisesti paikalla, jopa 80,7 % ilmoittaa kokeneensa merkittävää tuottavuuden heikkenemistä kuukautisten aikana. Silti 94,6 % naisista raportoi, ettei heidän työpaikallaan ole käytäntöjä tai etuja, jotka huomioisivat kierron vaikutukset. (Bamford ym. 2020, 7-9.) Onko siis ihme, että moni nainen kokee työelämän kuormittavaksi?
Hiljainen kipu ja näkymätön kuormitus
Lääketieteellisessä tutkimuksessa naiset on pitkään sivuutettu, ja heidän hormonikiertonsa on nähty häiriötekijänä, ei huomioitavana muuttujana (Vitti 2020, 30–31; Heikkilä 2024). Kun keho ei sovi järjestelmään, sitä ei mukauteta – vaan se jätetään huomiotta. Kuten eräs kyselyyn vastannut nainen tiivisti:
”Naisruumis ei ole elämäntapavalinta tai -sairaus.”
Moni nainen työskentelee joka kuukausi toistuvien oireiden kanssa, joita ei näy ulospäin. Muun muassa kipu, väsymys, keskittymiskyvyn ja mielialan heikkeneminen jäävät piiloon (Vitti 2020). Työpaikoilla ei kuitenkaan ole rakenteita jotka mahdollistaisivat joustoa tai palautumista.
Kuukautiskierto ei ole este, vaan resurssi
Kuukautiskierron vaikutuksista puhutaan usein vain haasteina, mutta mitä jos näkökulma käännettäisiin? Kierron vaikeissa ei ole kyse pelkästä jaksamisen vaihteluista, vaan vaihtelevista vahvuuksista, jotka voivat rikastuttaa työelämää. On hetkiä, jolloin luovuus virtaa ja ideat syntyvät vaivatta. Toisina hetkinä vuorovaikutus on luontevaa ja esiintyminen sujuu itsevarmasti. On vaiheita, jolloin tarkkuus ja järjestelmällisyys nousevat esiin, ja toisia, jolloin koetaan vahvaa itsetuntemusta ja kykyä priorisoimaan selkeästi. (Vitti 2020.)
Kun nämä vahvuudet tunnistetaan ja niille annetaan tilaa, työ ei ainoastaan helpotu vaan se muuttuu mielekkäämmäksi. Työntekijä voi käyttää parhaita puoliaan oikeaan aikaan, mikä lisää tehokkuutta, vähentää kuormitusta ja tukee hyvinvointia. (Vitti 2020.) Kyse ei ole siitä, että työ mukautetaan kiertoon, vaan siitä, että työelämä alkaa nähdä naiskehossa piilevän potentiaalin.
Tätä ajatusta tukemaan kehitettiin opinnäytetyössä projektityöskentelymalli, joka rakentuu kierron vaiheiden tunnistamisen varaan. Työmalli ei sido, vaan antaa mahdollisuuden rytmittää projektin ei vaiheet niin, että ne kohtaavat työntekijän vahvuudet. Kun luovuutta vaativat tehtävät osuvat hetkeen, jolloin ideointi on luontevaa, ja tarkkuutta vaativat työvaiheet ajoittuvat keskittymisen kannalta otolliseen aikaan, syntyy paitsi parempaa työtä – myös kestävämpää työelämää. Tämä ei ole erityisjärjestely, vaan älykäs tapa hyödyntää sitä, mikä on jo olemassa.
Kohti inhimillisempää työelämää
Työelämä voi olla tasa-arvoisempaa ja kestävämpää, kun se tunnistaa kehon rytmin ja tarjoaa tilaa yksilölliselle työkyvylle. Opinnäytetyössä nousi esiin käytännön keinoja, joilla voidaan tukea naisten hyvinvointia:
- Avoin keskustelukulttuuri ja tabujen purkaminen
- Tietoa ja koulutuksia kuukautiskierron vaikutuksista työskentelyyn
- Kuukautistuotteiden ja kivunlievityskeinojen tarjoaminen
- Tilaa vaihtoehtoisille työn rytmityksille
- Työterveyspalveluiden kehittäminen kiertotietoisiksi
Kun työelämä alkaa nähdä biologisen monimuotoisuuden voimavarana, se ei ainoastaan tue yksilöitä – se uudistuu.
Opinnäytetyö Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214730
Lähteet:
- Bamford, R.; Klepchukova, A.; Payne, J.L.; Peven, K.; Ponzo, S.; Radovic, T.; Wickham, A. & Zhaunova, L. 2022. Menstrual cycle-associated symptoms and workplace productivity in US employees. PMC. Viitattu 20.02.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9761221/.
- Heikkilä, M. 2024. Talidomidikatastrofi johti kliinisten kokeiden säätelyn kehittymiseen. Lääketieteen Säätiö. Viitattu 26.02.2025. https://laaketieteensaatio.fi/talidomidikatastrofi-johti-kliinisten-kokeiden-saantelyn-kehittymiseen/.
- Vitti, A. 2020. In the FLO: Unlock Your Hormonal Advance and Revolutionize Your Life. Sydney: HQ.
Kuva: Unsplash.com