Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vahvistaa työhyvinvointia
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoiman vahvistamisessa, erityisesti tilanteessa, jossa alalla kärsitään työvoimapulasta (Työvoimabarometri n.d.). Työterveyslaitoksen mukaan työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa on yksi merkittävimmistä työhyvinvointia edistävistä tekijöistä (Työterveyslaitos n.d.).
Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua työvuorojen suunnitteluun ja neuvotteluun. Malli perustuu oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja työpaikan omiin sääntöihin, ja sen on todettu parantavan työssä jaksamista, vähentävän sairauspoissaoloja sekä tukevan työn ja muun elämän yhteensovittamista (Karhula ym. 2020; Työterveyslaitos n.d.).
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitettiin toimintamalli, jonka avulla Salon sairaalan laboratoriossa otettiin käyttöön yhteisöllinen työvuorosuunnittelu. Opinnäytetyön tavoitteena oli sujuvoittaa työvuorosuunnittelua, vahvistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia sekä edistää työhyvinvointia. Työntekijät osallistuivat aktiivisesti muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen työpajojen ja kyselyjen kautta, joiden pohjalta laadittiin yhteiset säännöt uuden toimintamallin tueksi.
Tavoitteena sujuvampi ja osallistavampi työvuorosuunnittelu
Opinnäytetyön tulosten perusteella henkilöstö suhtautui myönteisesti yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun siirtymiseen. Ammattilaiset uskoivat, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu auttaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, lisää yhteisöllisyyttä sekä parantaa työn mielekkyyttä ja hallinnan tunnetta.
Oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden varmistaminen on tärkeä osa työhyvinvointia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.) Oikeuden ja tasapuolisuuden teema havaittiin keskeiseksi myös tämän opinnäytetyön tuloksena laadittujen yhteisten toimintatapojen suunnittelussa.
Vaikka työyhteisön ajatukset yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta olivat pääosin myönteisiä, tuloksista havaittiin myös huolia erityisesti työvuorojen oikeudenmukaisuudesta. Uuden toimintamallin ja ”yhteisten pelisääntöjen” avulla pyrittiin varmistamaan tasapuolisuus ja läpinäkyvyys työvuorojen suunnittelussa. Työntekijöiden osallistaminen suunnitteluun lisäsi sitoutumista ja loi pohjan yhteisölliselle toimintakulttuurille.
Uusi toimintamalli vahvistaa yhteishenkeä
Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun malli otettiin onnistuneesti käyttöön keväällä 2025. Muutoksen myötä työyhteisössä on havaittu positiivinen ilmapiiri ja vahvistunutta sitoutumista uuteen toimintatapaan. Ensivaiheen kokemusten perusteella voidaan todeta, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarjoaa lupaavan väylän työelämän kehittämiseen. Pitkäaikaisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja esihenkilöiden ajankäyttöön ei vielä voitu arvioida.
Jatkossa on tarkoituksenmukaista arvioida mallin pitkäaikaisia vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen sekä esihenkilöiden ajankäyttöön. Pitkän aikavälin seuranta tarjoaa arvokasta tietoa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun vaikutuksista työelämän kehittämiseen ja organisaation toiminnan sujuvuuteen.
Lähteet:
Työterveyslaitos n.d. Työhyvinvointi ja työkyky. Viitattu 21.8.2024. https://www.tyoelamatieto.fi/
Karhula, K.; Turunen, J.; Hakola, T.; Ojajärvi A.; Puttonen, S.; Ropponen, A.; Kivimäki, M. & Härmä, M. 2020. The effects of using participatory working time scheduling software on working hour characteristics and wellbeing: A quasi-experimental study of irregular shift work. Viitattu 20.8.2024. The effects of using participatory working time scheduling software on working hour characteristics and wellbeing: A quasi-experimental study of irregular shift work – ScienceDirect
Erto. 2023. Ihminen haluaa tulla kuulluksi- niin töissä kuin kotona. Viitattu 28.9.2024. Ihminen haluaa tulla kuulluksi – niin töissä kuin kotona (erto.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Viitattu 21.8.2024. Työhyvinvointi – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
Kuva: Unsplash