Miten ensihoidon potilasturvallisuutta voidaan parantaa psykologista turvallisuutta kehittämällä?
Ensihoitotyö on luonteeltaan vaihtelevaa, toisinaan kiireistä ja usein hyvinkin itsenäistä. Ambulanssissa ensihoitajat työskentelevät yleensä pareittain, joten työparin keskinäinen luottamus ja avoin kommunikaatio ovat avainasemassa työn sujuvuudessa. Hoitopäätöksiä tulee välillä tehdä hyvinkin nopealla aikataululla ja vähäisen informaation varassa. Koulutuksesta ja kokemuksesta huolimatta inhimillisiä virheitä voi sattua tai asioita jäädä huomaamatta, joten rohkeus tuoda ajatuksia esille tai ottaa vaikeitakin asioita puheeksi on ensiarvoisen tärkeää.
Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan tiimin sisäistä uskomusta siitä, että sen sisällä on turvallista ottaa riskejä ilman pelkoa negatiivisista seurauksista (Eriksson ym., 2024). Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että uskaltaa myöntää oman tiedon tai osaamisen puutteensa rohkeasti ja pyytää apua, kun sitä tarvitsee. Toisaalta suurelta riskiltä saattaa tuntua myös huomauttaa itseään kokeneemmalle työparille tämän mahdollisesta virheestä, jopa tilanteessa, jossa asiasta vaikenemisella voi olla potilaalle kohtalokkaat seuraukset. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä mielipiteiden rakentava haastaminen ja esille tuominen ovat itsestäänselvyys (Levanto, 2024).
Käsitteenä psykologinen turvallisuus on ehkä monille tuttu, mutta sen syvällisempi tarkastelu saattaa usein jäädä vähemmälle huomiolle. Ilman tarkempaa tietoa psykologisen turvallisuuden käsitteestä, sen voidaan tulkita olevan lähinnä yksilötasolla työn viihtyvyyteen vaikuttava asia. Kyseinen tulkinta jää kuitenkin kauas todellisuudesta. Psykologisesti turvalliset terveydenhuollon tiimit ovat paitsi viihtyisiä työntekijän kannalta, ne ovat myös menestyviä ja edistävät potilasturvallisuutta.
Työyhteisön psykologinen turvallisuus vaikuttaa suoraan potilasturvallisuuteen
Ensihoidossa sekä kiireellisten potilaiden hoidossa että kiireettömässä hoidon tarpeen arvioinnissa on tärkeää, että työparin kesken voi jakaa paitsi tietoaan ja osaamistaan, myös omia ajatuksiaan ja tekemiään huomioita. Hoitovirheistä suuri osa johtuu kommunikaation ongelmista, ja psykologinen turvallisuus on olennainen tekijä hyvässä kommunikaatiossa (Grailey ym., 2021). Esimerkiksi lääkehoidon toteutuksessa pienikin huolimattomuusvirhe voi vaikuttaa potilaan tilaan ei-halutulla tavalla tai sekavassa tilanteessa vain toinen ensihoitajista saattaa huomioida asian, joka on merkittävä kyseisen potilaan hoitopäätöksen kannalta. Potilastyössä virheet kommunikaatiossa sekä potilaan hoidossa voivat aiheuttaa komplikaatioita tai potilaan kuoleman (Frick ym., 2024).
Työntekijän kokiessa olonsa turvalliseksi hän todennäköisemmin esittää kysymyksiä, tuo esille huolenaiheitaan, sekä kertoo virheistä tai läheltä piti -tilanteista (Murray ym., 2022). Vastaavasti jos olo ei ole turvallinen, jäävät asiat helpommin tuomatta esille pelon takia, mikä puolestaan lisää riskiä lääketieteellisiin haittatapahtumiin tai muihin negatiivisiin seurauksiin. Heikko psykologinen turvallisuus vaikuttaa negatiivisesti potilasturvallisuuteen (Grailey ym., 2021).
Jokainen voi vaikuttaa psykologisen turvallisuuden rakentumiseen omassa työyhteisössään
Työyhteisössä psykologinen turvallisuus rakentuu pitkälti sen jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen, luottamuksen ja arvostuksen varaan; näihin jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Omassa työyhteisössään psykologisen turvallisuuden rakentumista voi jokainen tukea:
- Kiinnittämällä erityistä huomiota vuorovaikutukseen (Valtonen, 2022)
- Tarkastelemalla omaa toimintaansa objektiivisesti (Valtonen, 2022)
- Kunnioittamalla eriäviä mielipiteitä (Valtonen, 2022)
- Olemalla kiinnostunut muista ihmisistä (Valtonen, 2022)
- Pyrkimällä olettamaan positiivista ja luottamaan muihin (Frick ym., 2024)
- Antamalla rakentavan palautteen rohkeasti, mutta ilman yleisöä suoraan sille, jota se koskee (Karlstedt & Mennala, 2024).
Psykologisen turvallisuuden edistäminen vaatii riittävää ymmärrystä aiheesta, ja parhaiten sitä edistetään lisäämällä tietoisuutta sen merkityksestä. Yksinkertaistettuna psykologisen turvallisuuden edistämisessä ei siis ole kyse suurista organisaatiotason muutoksista, vaan työyhteisön kulttuurin ohjaamisesta tasavertaisempaan ja välittävämpään suuntaan.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön: Jonna Rahm & Henna Vakoniemi (2026). Psykologisen turvallisuuden edistäminen ensihoidossa ja akuuttihoitotyössä – Koulutusmateriaalia työhyvinvoinnin ja potilasturvallisuuden edistämiseen
Artikkelin kuva: freepik.com, @stefamerpik
Lähteet
Eriksson, T., Ingalsuo, S. & Hovi, E. (2024). Psykologinen turvallisuus – terveydenhuollon ja lääketieteen voimavara. Duodecim 2024;140:2007-13..https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo18555.pdf
Frick, S., Casey, V., Shore, B. & Waters, P. (2024) Building High-performance Teams in Pediatric Orthopaedic Surgery: The Importance of Psychological Safety and Creating a Trusting Environment. Journal of the Pediathic Orthopaedic Society of North America, Volume 9, November 2024. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2768276524009581
Grailey, K.E., Murray, E., Reader, T. & Brett, S.J. (2021). The presence and potential impact of psychological safety in the healthcare setting: an evidence synthesis. BMC Health Services Research 21, Article number 773 (2021). https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12913-021-06740-6
Karlstedt, A. & Mennala, H. (2024). DEI työelämässä. Helsingin seudun kauppakamari.
Levanto, S. (2024). Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa? https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/2022/psykologinen-turvallisuus/
Murray, J., Kelly, S. & Hanover, C. (2022). Promoting Psychological Safety in Healthcare Organizations. Military Medicine, Volume 187, Issue 7-8. July-August 2022, Pages 808-810. https://academic.oup.com/milmed/article/187/7-8/808/6542956?login=false
Valtonen, P. (2022). Psykologinen turvallisuus on työyhteisön voimavara. HUS. Husari 3/2022. https://www.hus.fi/ajankohtaista/psykologinen-turvallisuus-tyoyhteison-voimavara