Digiviesti ei tavoita kaikkia – varhaiskasvatuksen viestintä tarvitsee myös kasvokkain kohtaamista
Varhaiskasvatuksessa viestintäsovellukset helpottavat tiedonkulkua, mutta ne eivät yksin takaa huoltajien osallisuutta. Matalan kielitaidon tilanteissa digitaalinen viesti voi jäädä epäselväksi, jos huoltaja ei ymmärrä sen sisältöä, tarkoitusta tai käyttöympäristöä. Opinnäytetyömme tulokset osoittavat, että saavutettava viestintä tarvitsee digiviestien rinnalle selitystä, toistoa ja mahdollisuuden kysyä.
Varhaiskasvatuksen arjessa tieto kulkee yhä useammin digitaalisten kanavien kautta. Huoltajille lähetetään viestejä lapsen päivästä, tapahtumista, aikatauluista ja tärkeistä muistettavista asioista. Digitaalinen viestintä voi olla nopeaa ja käytännöllistä, mutta se ei ole kaikille huoltajille yhtä helppoa. Matalan kielitaidon omaavalle huoltajalle viestintäsovellus voi olla kaksinkertainen haaste. Ensin pitää osata käyttää sovellusta. Sen jälkeen pitää vielä ymmärtää viestin kieli, sisältö ja merkitys. Jos nämä eivät onnistu, huoltaja voi jäädä tärkeän tiedon ulkopuolelle.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin työntekijöiden kokemuksia selkeästä ja saavutettavasta viestinnästä päiväkotiympäristössä. Tutkimuksen perusteella digitaaliset viestintäkanavat voivat olla haastavia tilanteissa, joissa huoltajan suomen kielen taito on rajallinen. Opinnäytetyömme tulokset osoittavat, että digitaalisuus ei automaattisesti lisää osallisuutta, vaan sen käyttö vaatii suunnittelua ja selkeitä toimintatapoja.
Sovellus ei yksin varmista ymmärtämistä
Digitaalinen viesti voi näyttää työntekijän näkökulmasta selkeältä. Viesti on lähetetty, tieto on jaettu ja asia on hoidettu. Huoltajan näkökulmasta tilanne voi olla toinen. Viesti voi sisältää vaikeita sanoja, pitkiä lauseita tai päiväkodin käytäntöihin liittyviä käsitteitä, joita huoltaja ei tunne.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan, että yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Yhteistyön tavoitteena on yhteinen sitoutuminen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. (Opetushallitus, 2022, s. 35.) Tämä tavoite ei toteudu, jos huoltaja saa tietoa, mutta ei ymmärrä sitä riittävästi.
Digitaalinen viesti ei myöskään anna aina mahdollisuutta välittömään tarkentamiseen. Kasvokkain työntekijä voi huomata huoltajan ilmeestä tai reaktiosta, että asia jäi epäselväksi. Sovelluksessa tällainen havainto voi jäädä puuttumaan. Huoltaja ei välttämättä uskalla tai osaa kysyä lisätietoa viestin jälkeen. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että digiviestintää ei voi ajatella vain tiedon lähettämisenä. Sen pitäisi olla osa vuorovaikutusta, jossa huoltajalla on mahdollisuus ymmärtää, kysyä ja osallistua.
Tärkeät asiat tarvitsevat useamman viestintätavan
Opinnäytetyössä nousi esiin, että työntekijät käyttävät matalan kielitaidon tilanteissa viestinnän tukena erilaisia keinoja. Näitä ovat esimerkiksi selkeä kieli, kuvat, eleet, tulkkaus ja asioiden toistaminen. Tutkimuksen perusteella digitaalinen viestintä toimii parhaiten silloin, kun se yhdistetään näihin muihin keinoihin.
Kaikkia asioita ei ole hyvä jättää vain sovelluksen varaan. Esimerkiksi lapsen tukeen, huoleen tai varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvät asiat vaativat usein rauhallista keskustelua. Tällöin kasvokkain kohtaaminen tai tulkin käyttö voi olla välttämätöntä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaan mukaan saavutettava viestintä edellyttää, että viestintätapa valitaan kohderyhmän tarpeiden mukaan. Selkeä kieli, ymmärrettävät rakenteet ja vastaanottajan taustan huomioiminen tukevat viestin ymmärtämistä. (Mikkonen, 2026, s. 18–19.) Varhaiskasvatuksessa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tärkeä tieto voidaan antaa useammalla tavalla. Viesti voidaan lähettää sovelluksessa, mutta sen lisäksi työntekijä voi kertoa asian lyhyesti kasvokkain. Tarvittaessa voidaan käyttää kuvaa, tulkkia tai käännöstä.
Digitaalinen viestintä voi vahvistaa osallisuutta
Digitaalinen viestintä ei ole ongelma itsessään. Se voi myös vahvistaa huoltajien osallisuutta. Sovelluksen kautta huoltaja voi saada tietoa lapsen päivästä, tapahtumista ja tulevista asioista. Tämä voi auttaa huoltajaa seuraamaan lapsen arkea ja keskustelemaan siitä kotona.
Hyvä digiviesti on lyhyt, selkeä ja konkreettinen. Siinä kerrotaan tärkein asia ensin. Viestissä ei käytetä tarpeettoman vaikeaa ammattisanastoa, ja tarvittaessa mukaan voidaan liittää kuva tai esimerkki. Jos viestissä pyydetään huoltajalta toimintaa, se ilmaistaan yksinkertaisesti ja selkeästi.
Opinnäytetyömme tulokset osoittavat, että työyhteisössä voidaan sopia yhteisiä käytäntöjä digiviestintään. Viesteissä voidaan käyttää samanlaista rakennetta, tuttuja sanoja ja selkeitä otsikoita. Tämä helpottaa huoltajia tunnistamaan, mikä viestissä on tärkeää.
Digiviestintää voidaan tukea myös perehdyttämällä huoltajia sovelluksen käyttöön. Kun uusi perhe aloittaa varhaiskasvatuksessa, työntekijä voi näyttää rauhallisesti, mistä viestit löytyvät ja miten niihin vastataan. Tällainen ohjaus voi ehkäistä tilanteita, joissa huoltaja jää teknisen ongelman vuoksi tiedon ulkopuolelle.
Saavutettava digiviestintä kuuluu koko työyhteisölle
Saavutettava viestintä on koko työyhteisön yhteinen tehtävä. Sama koskee myös digiviestintää. Jos jokainen työntekijä viestii eri tavalla, huoltajan voi olla vaikea seurata päiväkodin tiedonkulkua. Yhteiset käytännöt voivat helpottaa sekä työntekijöiden että huoltajien arkea. Työyhteisö voi sopia esimerkiksi, milloin käytetään sovellusta, milloin tarvitaan kasvokkain keskustelua ja milloin käytetään tulkkia. Samalla voidaan arvioida, ovatko viestit ymmärrettäviä myös niille huoltajille, joiden suomen kielen taito on rajallinen.
Tutkimuksen perusteella saavutettava digiviestintä ei tarkoita vain teknistä osaamista. Se tarkoittaa myös huoltajan tilanteen huomioimista. Työntekijän on tärkeää pohtia, mitä huoltaja tarvitsee ymmärtääkseen viestin ja osallistuakseen lapsensa arkeen.
Kun digiviestintä yhdistyy selkeään puheeseen, kuviin, toistoon ja kohtaamiseen, se voi tukea huoltajien osallisuutta. Tällöin sovellus ei jää vain tiedotuskanavaksi, vaan siitä tulee yksi väline yhteisen ymmärryksen rakentamiseen.
Tämä artikkeli perustuu Elvan Guncun, Çigdem Haksöz Alaçamın ja Fatma Bolatın opinnäytetyöhön Selkeä ja saavutettava viestintä varhaiskasvatuksessa – Työntekijöiden kokemuksia matalan kielitaidon omaavien huoltajien osallisuuden tukemisesta.
Voit tutustua tarkemmin opinnäytetyöhön täällä : https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050910602
Kuva: Pexels (Kuvaaja: Pavel Danilyuk)
Lähteet
Mikkonen, M. (toim.). (2026). Viestintää moninaiselle väestölle: Saavutettavan viestinnän opas sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-677-6
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf