Neuvolatyö näkyväksi – Terveydenhoitajien kokemuksia neuvolatyön työnhallinnasta ja laadusta
Suomalainen neuvolajärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu ennaltaehkäisevän terveydenhuollon malli, joka tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet kattavasti ja vaikuttavasti. Sen keskeisiä vahvuuksia ovat varhaisen tuen periaate, moniammatillinen yhteistyö sekä pitkäjänteinen ja luottamuksellinen asiakassuhde perheiden kanssa.
Neuvolapalveluiden korkea käyttöaste mahdollistaa väestötason vaikuttavuuden ja terveyserojen kaventamisen. Neuvolatoimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset, joiden tavoitteena on varmistaa palveluiden yhdenvertaisuus, laatu ja vaikuttavuus koko maassa. (Klavus ym., 2019)
Toimintaympäristön muutos haastaa työn arkea
Viime vuosien muutokset ovat haastaneet neuvolatyön arkea merkittävästi. Sote-uudistuksen myötä palveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille, ja neuvolat kytkeytyivät osaksi perhekeskuksia. Muutokset ovat vahvistaneet moniammatillista yhteistyötä, mutta samalla lisänneet hallinnollista kuormaa ja epävarmuutta työntekijöiden arjessa. (Nieminen ym., 2025)
Samanaikaisesti perheiden tuen tarpeet ovat monimutkaistuneet. Neuvoloissa kohdataan yhä enemmän mielenterveyteen, vanhemmuuteen ja arjen hallintaan liittyviä haasteita. Tämä on laajentanut terveydenhoitajien työnkuvaa perinteisestä kasvun ja kehityksen seurannasta kohti varhaista tukea, palveluohjausta ja psykososiaalista tukea. Vaikka syntyvyys on laskenut, työn kuormitus ei ole keventynyt – päinvastoin työn sisällöllinen laajeneminen on lisännyt kuormitusta. (Mäenpää & Hakulinen, 2024)
Neuvolatyön nykytila ja kehittämistarpeet terveydenhoitajien näkökulmasta
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä tarkasteltiin neuvolatyön työnhallintaa ja laatua terveydenhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisena äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekevät terveydenhoitajat kokevat työnhallinnan nykytilan sekä mitkä tekijät heikentävät ja vahvistavat sitä. Lisäksi opinnäytetyössä kehitettiin tutkimukseen pohjautuva laatumittaristo neuvolatyön systemaattiseen seurantaan ja johtamisen tueksi.
Opinnäytetyö toteutettiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä väittämiä että avoimia kysymyksiä työnhallinnasta, työn kuormituksesta, johtamisesta ja työn sujuvuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Opinnäytetyön keskeisenä tuotoksena laadittiin neuvolatyön laatumittaristo, jonka avulla voidaan seurata työn sujuvuutta, palveluiden toteutumista ja henkilöstön kokemuksia sekä tukea tiedolla johtamista ja toiminnan kehittämistä.
Työnhallinta koetaan merkitykselliseksi mutta kuormittavaksi
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan työnhallinta on keskeinen osa työhyvinvointia. Valtaosa vastaajista koki työnsä merkitykselliseksi ja vaikuttavaksi, mutta vain noin puolet arvioi työnsä olevan hyvin hallittavissa. Työnhallintaan koettiin liittyvän merkittäviä rakenteellisia ja organisatorisia kehittämistarpeita. Erityisesti johtamiseen, potilastietojärjestelmiin sekä ajan riittävyyteen liittyvät haasteet nousivat toistuvasti esiin aineistosta.
Sen sijaan työnhallintaa vahvistavina tekijöinä korostuivat mahdollisuus oman työn suunnitteluun, työn autonomia sekä toimiva ja tukeva työyhteisö. Lisäksi tulokset osoittivat, että hyvä työnhallinnan kokemus on yhteydessä parempaan palautumiseen ja työn vaikuttavuuden kokemukseen, mikä korostaa sen keskeistä merkitystä sekä henkilöstön hyvinvoinnin että palvelun laadun näkökulmasta.
Tämä ristiriita kuvastaa neuvolatyön ydinhaastetta: työ koetaan tärkeäksi ja palkitsevaksi, mutta sen hallinta muuttuvissa olosuhteissa on kuormittavaa. Työn vaatimusten ja voimavarojen epätasapaino voi pitkällä aikavälillä lisätä kuormittumista ja heikentää työhyvinvointia. (Aalto yliopisto, 2025; Halonen ym., n.d)
Laatumittaristo tiedolla johtamisen ja työnhallinnan tueksi
Opinnäytetyön keskeisenä tuotoksena kehitettiin neuvolatyöhön laatumittaristo, jonka tavoitteena on tehdä työn laatu ja työnhallinta aiempaa näkyvämmäksi ja seurattavammaksi. Mittaristo kokoaa yhteen keskeisiä neuvolatyön indikaattoreita, kuten palveluiden toteutumista, resurssien riittävyyttä, asiakasprosesseja sekä henkilöstön kokemuksia. Sen avulla voidaan tarkastella toimintaa systemaattisesti sekä tunnistaa kehittämiskohteita niin arjen työssä kuin johtamisen tasolla.
Mittariston erityinen vahvuus on sen käytännönläheisyys. Se pohjautuu suoraan terveydenhoitajien kokemuksiin neuvolatyön arjesta ja tunnistettuihin haasteisiin. Tämän ansiosta se tukee aidosti työn sujuvuuden parantamista, ei pelkästään raportointia. Lisäksi mittaristo mahdollistaa tiedon säännöllisen käsittelyn yhdessä henkilöstön kanssa, mikä vahvistaa osallisuutta ja tukee yhteistä kehittämistä.
Jatkossa mittariston hyödyntäminen voi edistää tiedolla johtamista, auttaa kohdentamaan resursseja tarkoituksenmukaisemmin sekä tukea neuvolatyön laadun pitkäjänteistä kehittämistä. Samalla se tarjoaa konkreettisen välineen yhdistää työnhallinnan näkökulma osaksi laatuajattelua, mikä on keskeistä muuttuvassa sote-ympäristössä.
Lähteet:
Aalto-yliopisto. 2025. Hallitse tietotyön kuormitusta. https://www.aalto.fi/fi/career-design-lab/hallitse-tietotyon-kuormitusta
Halonen, M., Kauppi, M., Mäkelä, L., Sipponen, J. & Laitinen, J. n.d. Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen sote-alalla. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla/
Klavus, J.; Hastrup, A.; Jarvala, T.; Pusa, A-K & Rissanen, P. 2019. Monialainen perhekeskus tuottaa kustannusvaikuttavia palveluja: Lapsiperhepalveluiden taloudellinen arviointi. THL tutkimuksesta tiiviisti 2019/17. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-349-6
Martikainen, S., Kotila, J., Kaipio, J. & Lääveri, T. 2018. Lääkärit ja hoitajat parempien tietojärjestelmien kehittämistyössä: kyvykkäät ja innokkaat käyttäjät alihyödynnettyinä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10(2–3), 236–250. https://doi.org/10.23996/fjhw.70097
Mäenpää, T., & Hakulinen, T. 2024. Terveydenhoitajien kokemuksia ja näkemyksiä perhekeskusten neuvolapalvelujen ajankohtaisista haasteista ja kehittämistarpeista. Kasvun Tuki -Aikakauslehti, 4(2). https://doi.org/10.61259/kt.145050
Nieminen, S., Kalmari, H. & Kekkonen, M. 2025. Perhekeskusten tilannekuva Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 20/2025. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, Helsinki. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/b9630549-b619-40ca-adfa-90b7e8a6c133/content
Polte-tutkimus. 2025. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä. https://www.laakariliitto.fi/tutkittua-tietoa/tutkimukset/polte/
Kuva: Kuva tehty Chat GPT 3,5 -tekoälyllä omasta tietosisällöstä.