• eettinen kuormitus
• johtaminen
• työhyvinvointi

Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt viimeisimmissä tutkimuksissa. Työn muuttuessa työn vaatimukset lisääntyvät, mikä nostaa työhyvinvoinnin huomioimisen entistä tärkeämmäksi. Eettistä kuormitusta aiheuttavat muun muassa resurssien vähyys, epäselvät vastuut ja vaikeat päätökset.

Hyvinvoivat työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Kun voidaan hyvin, työtkin sujuvat hyvin. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on myös osa työpaikan veto- ja pitovoimaa. Työhyvinvointia voidaan tarkastella yksilön, työyhteisön tai organisaation näkökulmasta. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jaotella työhyvinvointia tukeviin ja heikentäviin tekijöihin.

Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin esihenkilöiden näkemyksiä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja työhyvinvoinnin johtamisesta. Työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tunnistettiin kolme pääluokkaa, jotka olivat esihenkilön tuki ja työympäristö, osaaminen ja vaikutusmahdollisuudet sekä psykososiaaliset tekijät.

Eettinen kuormitus sote-alalla

Psykososiaalisten tekijöiden osalta eettistä kuormitusta ei juurikaan tuotu esille työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä keskusteltaessa. Riittämättömyyden tunne ja kiire olivat tekijöitä, jotka kuitenkin tunnistettiin opinnäytetyön haastatteluissa työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä. 

Eettistä kuormitusta esiintyy paljon sote-alalla. Erityisesti vanhusten huollossa on todettu muuta sote-alaa enemmän eettistä kuormitusta. Koettu eettinen kuormitus voi johtua monesta eri tekijästä.

Eettistä kuormitusta voi aiheutua, jos työntekijä ei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaa. Toisaalta eettistä kuormitusta aiheuttavat myös tilanteet, joissa työntekijä joutuu toimimaan omien arvojensa vastaisesti. Kiire, työn vaatimukset ja epäselvät vastuut voivat aiheuttaa eettistä kuormitusta ja heikentää työhyvinvointia. Muita eettistä kuormitusta lisääviä tilanteita voivat olla:

• perehdytyksen vähyys
• työn vaikutusvaltaan ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tekijät
• ristiriitaisuudet asiakkaan tahdon ja edun välillä

Eettisen kuormituksen seuraukset

Eettinen kuormitus voi ilmetä erilaisena fyysisenä tai psyykkisenä oireiluna. Se voi aiheuttaa stressiä, työuupumusta ja heikentää työtyytyväisyyttä. Työkyvyn heikentyminen voi johtua eettisestä kuormittumisesta. Erilaiset mielenterveyshäiriöt voivat lisääntyä eettisen kuormituksen myötä. Unihäiriöt ja niitä seuraavat fyysiset oireet voivat olla eettisen kuormituksen aiheuttamia.

Eettisen kuormituksen vähentäminen

Eettistä kuormitusta voidaan vähentää johtamisen keinoin muun muassa luomalla toimintaohjeet, miten haasteellisissa tilanteissa toimitaan. Eettisesti haastavien tilanteiden käsittely palavereissa voi myös vähentää kuormittumista. Ensiarvoisen tärkeäksi on tutkimuksissa noussut myös vertaistuki. Vertaistuen lisäksi keskustelut ulkopuolisen tahon, kuten työnohjaajan tai työterveyshuollon henkilöstön kanssa helpottavat kuormittumista. (Koivisto ym., 2024, s. 7-9; Weiste ym., 2023, s. 12.)

Eettisen kuormituksen vähentämiseksi on tärkeää tunnistaa eettisen kuormituksen olemassaolo ja sitä aiheuttavat tilanteet. Näin niihin on helpompi tarttua ja antaa tukea työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi. Eettisen kuormituksen vähentäminen on tärkeää työkyvyn tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi.

Lähteet:

Kaltiainen, J., Hakanen, J., & Li, J. (2026). Miten Suomi voi? – tutkimus: Työolot ja työhyvinvointi 2019, 2023 ja 2025. Työterveyslaitos. Haettu 30.5.2026. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2026-03/miten-suomi-voi-tuloskooste-maaliskuu-2026.pdf

Koivisto, T., Paavolainen, M., Olin, N., Korkiakangas, E., & Laitinen, J. (2024). Strategies to mitigate moral distress as reported by eldercare professionals. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-Being, 19(1). https://doi.org/10.1080/17482631.2024.2315635

Nikunlaakso, R., Selander, K., Weiste, E., Korkiakangas, E., Paavolainen, M., Koivisto, T., & Laitinen, J. (2022). Understanding Moral Distress among Eldercare Workers: A Scoping Review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(15), 9303. https://doi.org/10.3390/ijerph19159303

Paavolainen, M., Weiste, E., Koivisto, T., Korkiakangas, E., & Laitinen, J. (2023). Moraalinen toimijuus vanhustyössä. Työelämän Tutkimus, 21(3), 338–361. https://doi.org/10.37455/tt.127055

Selander, K., Nikunlaakso, R., Korkiakangas, E., Sinervo, T., & Laitinen, J. (2023). Association of poor perceived work ability and psychosocial work-related factors in health and social service worker age groups: a cross-sectional study. BMJ Open, 13(3), e066506. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2022-066506

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6 

Suojanen, S. (2026). Esihenkilöiden osaaminen työhyvinvoinnin varhaisessa johtamisessa. [YAMK-opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026061525027

Weiste, E., Paavolainen, M., Olin, N., Korkiakangas, E., Saari, E., Koivisto, T., & Laitinen, J. (2023). Elderly Care Practitioners’ Perceptions of Moral Distress in the Work Development Discussions. Healthcare, 11(3), 1-17. https://doi.org/10.3390/healthcare11030291

Kuva: Microsoft Office-kuvapankki