Käyttäjän toive ei aina ole todellinen tarve
Lääkinnällisten laitteiden kehityksessä käyttäjien tarpeiden huomioiminen on keskeistä, mutta niiden tunnistaminen ei ole aina yksinkertaista. Käyttäjät voivat toivoa laitteelta monia erilaisia ominaisuuksia, vaikka kaikki niistä eivät ole tarpeellisia todellisissa käyttötilanteissa. Miten tuotekehityksessä voidaan tunnistaa ne tarpeet, joihin laitteen tulisi vastata?
Diabetes on maailmanlaajuisesti kasvava terveyshaaste. Kansainvälisen diabetesjärjestön mukaan vuonna 2024 diabetesta sairasti arviolta noin 589 miljoonaa 20–79-vuotiasta aikuista, ja määrän ennustetaan kasvavan 853 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä (International Diabetes Federation, IDF, 2025). Sairauden yleistyminen lisää tarvetta erilaisiin hoitotarpeisiin soveltuville glukoosinseurantaratkaisuille.
Glukoosiseurannan tarpeet vaihtelevat käyttäjän terveydentilan, hoidon ja yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Jatkuva glukoosiseuranta on vakiintunut erityisesti insuliinihoitoisessa diabeteksessa, mutta jatkuva seuranta ei välttämättä ole kaikille käyttäjäryhmille tarkoituksenmukaisin ratkaisu (Barchiesi ym., 2025; Heinemann ym., 2019). Siksi uusien glukoosinseurantajärjestelmien kehityksessä on olennaista tunnistaa, millaista tietoa erilaiset käyttäjät todella tarvitsevat.
Käyttäjätarpeet tuotekehityksen perustana
Lääkinnällisen laitteen tuotekehityksessä on tärkeää ymmärtää, ketkä laitetta käyttävät, mihin tarkoitukseen ja millaisissa olosuhteissa. Käyttäjien osaaminen, kokemukset, toimintatavat ja tavoitteet voivat vaihdella huomattavasti. Käyttäjälähtöisen suunnittelun tavoitteena on tunnistaa nämä erot ja muuttaa käyttäjistä saatu tieto suunnittelua ohjaaviksi vaatimuksiksi (Wiklund ym., 2022).
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä (Keippilä, 2026) tarkasteltiin käyttäjäprofiilien ja käyttäjätarpeiden tunnistamista kehitteillä olevalle glukoosinseurantajärjestelmälle. Järjestelmän suunniteltu käyttötarkoitus on tukea tyypin 2 diabeteksen omahoitoa ja ennaltaehkäisevää seurantaa mittaamalla glukoosiarvoja yhden päivän ajan. Tutkimusaineisto kerättiin Webropolilla toteutetulla verkkokyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat aikuiset, joilla oli diagnosoitu tyypin 2 diabetes tai esidiabetes. Kyselyyn vastasi yhteensä 118 henkilöä, joista 92 kuului tutkimuksen kohderyhmään. Opinnäytetyössä määriteltiin terveydentilaan, hoitoon ja nykyisiin glukoosinseurantatapoihin perustuen kolme käyttäjäryhmää sekä tunnistettiin mahdollisten käyttäjien ominaisuuksia, tarpeita ja toiveita, joita voidaan hyödyntää tuotekehityksessä.
Käyttäjätarpeiden hyödyntäminen tuotekehityksessä ei kuitenkaan tarkoita kaikkien käyttäjien toiveiden toteuttamista. On arvioitava, mitkä ominaisuudet tukevat laitteen käyttötarkoitusta, turvallista käyttöä ja käyttäjille olennaisia tavoitteita.
Toiveista todellisiin käyttötarpeisiin
Yksi käyttäjätarpeiden kartoittamisen keskeisistä haasteista on toivottujen ominaisuuksien erottaminen todellisista tarpeista. Kun käyttäjiltä kysytään, millaisia ominaisuuksia he laitteeseen haluaisivat, monet vaihtoehdot saattavat tuntua hyödyllisiltä. Tarkemmassa selvityksessä voi kuitenkin käydä ilmi, ettei kaikille ominaisuuksille ole todellista tarvetta laitteen suunnitellussa käytössä.
Opinnäytetyön (Keippilä, 2026) käyttäjäkyselyssä ilmeni kiinnostavia eroja esimerkiksi seurannan kestoa ja glukoosiarvojen tarkastelutarvetta koskevissa vastauksissa. Vastaajista 60 % toivoi 24 tunnin seurantaa, mutta 78 % ei kokenut tarvitsevansa glukoosiarvoja yön aikana. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että halu kerätä mittaustietoa jatkuvasti ei välttämättä tarkoita tarvetta tarkastella sitä jatkuvasti. Tuotekehityksessä onkin tärkeää erottaa tiedon keräämiseen ja sen tarkasteluun liittyvät tarpeet toisistaan.
Samankaltainen ero toiveiden ja käyttötarpeiden välillä havaittiin myös järjestelmän vedenkestävyyttä koskevissa vastauksissa. Vain 29 % vastaajista kertoi käyvänsä suihkussa tai kylvyssä päivittäin, mutta 78 % piti mahdollisuutta käyttää järjestelmää suihkun aikana tärkeänä tai välttämättömänä. Kun järjestelmä on tarkoitettu yhden päivän mittausjaksoon, herää kysymys siitä, kuinka usein vedenkestävyyttä todella tarvitaan. Tulokset eivät osoita vedenkestävyyttä tarpeettomaksi, mutta havainnollistavat, miksi ominaisuuksien koettua tärkeyttä on arvioitava suhteessa todellisiin käyttötilanteisiin ja laitteen käyttötarkoitukseen.
Esimerkit osoittavat, miksi käyttäjätarpeiden kartoittamisessa ei riitä pelkkä toiveiden kerääminen. On ymmärrettävä, millaisia tavoitteita ja todellisia käyttötarpeita toiveiden taustalla on. Ominaisuuksien tarpeellisuutta on arvioitava suhteessa laitteen suunniteltuun käyttötarkoitukseen, käyttötilanteisiin sekä turvallisuusvaatimuksiin. Käyttäjätarpeiden kartoittaminen edellyttääkin pelkkien kyselyvastausten lisäksi niiden tarkempaa tulkintaa ja tarvittaessa täydentävää käyttäjätutkimusta (Wiklund ym., 2022).
Käyttäjälähtöisen tuotekehityksen onnistumista ei siten mitata ominaisuuksien määrällä, vaan sillä, kuinka hyvin lopputuote vastaa todellisiin käyttötarpeisiin ja tukee turvallista käyttöä. Joskus paras suunnitteluratkaisu ei ole uuden ominaisuuden lisääminen, vaan sen tunnistaminen, ettei ominaisuutta tarvita lainkaan.
Lähteet
Barchiesi, M. A.; Calabrese, A.; Costa, R.; Di Pillo, F.; D’Uffizi, A.; Tiburzi, L. & Zahid, E. 2025. Continuous glucose monitoring in type 2 diabetes: A systematic review of barriers and opportunities for care improvement. International Journal for Quality in Health Care. https://doi.org/10.1093/intqhc/mzaf046
Heinemann, L.; Deiss, D.; Siegmund, T.; Schlüter, S., Naudorf, M.; von Sengbusch, S.; Lange, K., & Freckmann, G. 2019. Glucose measurement and control in patients with type 1 or type 2 diabetes. Experimental and Clinical Endocrinology & Diabetes. https://doi.org/10.1055/a-1018-9090
International Diabetes Federation. 2025. IDF diabetes atlas (11th ed.). Viitattu 29.10.2026 https://diabetesatlas.org/
Keippilä, T. 2026. Identifying User Profiles and User Needs for a Glucose Monitoring System. Opinnäytetyö. Master School. Turun ammattikorkeakoulu.
Wiklund, M.; Davis, E. & Trombley, A. 2022. User interface requirements for medical devices: Driving toward safe, effective, and satisfying products by specification. CRC Press. https://doi.org/10.1201/9781003029717
Kuva: ChatGPT