Luonnosta löytyy uusia keinoja työhyvinvoinnin ja palautumisen tueksi
Monelle suomalaiselle luonto on tärkeä ja merkityksellinen asia, josta ammennetaan mielen ja kehon hyvinvointia. Oletko tullut ajatelleeksi, että luonnon hyvinvointivaikutukset voivat ulottua myös työhyvinvointiin?
Toimintaterapian koulutusohjelmassa toteutettu Luontolähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin tukena työympäristössä -kehittämistyö edistää luontolähtöisten menetelmien hyödyntämistä työhyvinvoinnin tukena työympäristöissä. Kehittämistyössä suunniteltiin ja tuotettiin Luonto työn ja palautumisen tukena -oppaan sisältö ja koulutuksen rakenne Turun ammattikorkeakoulun uutta täydennyskoulutusta varten. Täydennyskoulutus mahdollistaa tulevaisuudessa entistä paremmin luonnon hyvinvointivaikutuksien hyödyntämisen työhyvinvoinnin tukena, ja siitä voivat hyötyä useiden alojen työntekijät ja yritykset.
Hyvinvointia biofilisestä suunnittelusta – miten luonto näkyy työympäristössäsi?
Ihmisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, että luontoyhteys säilyy myös rakennetuissa ympäristöissä. Biofilisen suunnittelun avulla voidaan tuoda työympäristöön suoria ja epäsuoria luontokokemuksia, sekä vaikuttaa työntekijän kokemukseen paikasta ja tilasta. (Kellert 2008, 3–21; Kellert & Calabrese 2015, 3–9.)
Biofilisesti suunniteltujen ympäristöjen hyötyjä (Kellert 2008, 3–21) ovat muun muassa: työn tuottavuuden lisääntyminen , stressin alentuminen, positiivisen vuorovaikutuksen lisääntyminen ja fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen.
Luonto työn ja palautumisen tukena -opas sisältää tietoa ja vinkkejä biofiliseen suunnitteluun liittyen. Tämän pohjalta työyhteisöjen on mahdollista arvioida ja muokata työympäristöjä tukemaan luontoyhteyden säilyttämistä. Luontosuhteen on todettu voivan vaikuttaa esimerkiksi luonnon terveyshyötyjen kokemiseen (Tyrväinen ym. 2017, 10), mistä syystä sen tukeminen voidaan nähdä tärkeänä myös työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Työympäristön muokkaamisen keinoja (Kellert 2008, 3–21) voivat olla esimerkiksi suorien luontokokemusten mahdollistaminen esimerkiksi tuomalla luonnonelementtejä kuten viherkasveja työympäristöön, mahdollistamalla ikkunamaisemia, hyödyntämällä luonnonvaloa sekä kuuntelemalla luonnon ääniä ikkunasta. Myös epäsuorien luontokokemusten mahdollistaminen eli luonnon jäljitteleminen rakennetuissa ympäristöissä, esimerkiksi hyödyntämällä luontokuvia ja -ääniä, käyttämällä sisustuksessa luonnossa esiintyviä värejä sekä vaikuttamalla ilmanlaatuun ja valaistukseen ovat työympäristön muokaamisen keino, kuten tilan ja paikan kokemukseen vaikuttaminenkin esimerkiksi jäljittelemällä luonnossa esiintyviä muotoja, suojaisuutta ja monimuotoisuutta.
Luontolähtöinen työskentely palauttaa työstä ja lisää työn imua
Riittävä psykologinen palautuminen työn kuormituksesta on työhyvinvoinnin toteutumisen kannalta tärkeää etenkin nykyisessä tietotyöpainotteisessa työkulttuurissa. Psykologinen palautuminen on mielen ja kehon elpymistä työn kuormituksesta. Se on voimavarojen uusiutumista niin vapaa-ajalla kun työpäivän aikanakin. Rentoutunut ja virkistynyt työntekijä pystyy tällöin jatkamaan ja suorittamaan työtehtäviä paremmin. (Virtanen 2021, 37-38.)
Luonto voi toimia yhtenä menetelmänä työstä palautumisessa, ja luontokontakteilla on havaittu olevan vaikutusta erityisesti kokemukseen työn imusta (Hyvönen ym. 2018, 5-7). Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotila työssä. Se voi näkyä esimerkiksi työssä koettuna tarmokkuutena, omistautumisena ja uppoutumisena. Työn imua voidaan edistää esimerkiksi oman työn muokkaamisella eli tuunaamisella ja riittävällä palautumisella työstä. (Hakanen 2011, 38, 84-89.)
Luonnon työhyvinvointivaikutuksia voidaan saavuttaa esimerkiksi hyödyntämällä palautumiseen erilaisia luontokontakteja ja fyysistä toimintaa taukojen aikana sisä- ja ulko ympäristöissä (Cordoza ym. 2018, 509-511; McFarland 2017, 195-197; de Bloom ym. 2017, 23–25; Pasanen 2019, 60–65) ja käyttämällä virtuaaliympäristöjä luontokokemusten mahdollistamiseksi (Ojala ym. 2019, 11, 21–24).
Luonnon työhyvinvointivaikutuksia käsitteleviä oppaita työyhteisöille ei ole juurikaan julkaistu. Luonto työn ja palautumisen tukena –opas voikin tarjota uudenlaista tietoa ja käytännön työkaluja siihen, millaisia kehitysaskeleita työyhteisösi voi ottaa kohti parempaa työhyvinvointia luontolähtöisiä menetelmiä hyödyntäen. Kannattakin siis katsoa syksyllä Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen tarjontaa aiheeseen liittyen.
Lähteet
Cordoza, M.; Ulrich, R. S.; Manulik, B. J.; Gardiner, S. K.; Fitzpatrick, P. S.; Hazen, T. M. & Perkins, R. S. 2018. Impact of Nurses Taking Daily Work Breaks in a Hospital Garden on Burnout. American journal of critical care. Vol. 27, No 6, 508-512.
de Bloom, J.; Sianoja, M.; Korpela, K.; Tuomisto, M.; Lilja, A.; Geurts, S. & Kinnunen, U. 2017. Effects of park walks and relaxation exercises during lunch breaks on recovery from job stress: Two randomized controlled trials. Journal of environmental psychology. Vol 51, 14-30.
Hakanen, J. 2011.Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hyvönen, K.; Törnroos, K.; Salonen, K.; Korpela, K.; Feldt, T. & Kinnunen, U. 2018. Profiles of Nature Exposure and Outdoor Activities Associated With Occupational Well-Being Among Employees. Frontiers in psychology. Vol 9, 754.
Kellert, S. R. 2008. Dimensions, Elements, and Attributes of Biophilic Desing. Teoksessa Kellert S.; Heerwagen J. & Mador M. (toim.) Biophilic Desing. The Theory, Science, and Practice of Bringing Buildings to Life. New Jersey: John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, 3–1.
Kellert, S. R. & Calabrese, E. 2015. The Practice of Biophilic Design. Viitattu 25.11.2022. https://www.biophilicdesign.com/_files/ugd/21459d_81ccb84caf6d4bee8195f9b5af92d8f4.pdf
McFarland, A. L. 2017. The Relationship between the Use of Green Spaces and Public Gardens in the Work Place on Mental Well-being, Quality of Life, and Job Satisfaction for Employees and Volunteers. HortTechnology. Vol. 27, No 2, 187-198.
Ojala, A.; Neuvonen, M.; Leinikka, M.; Huotilainen, M.; Yli-Viikari, A. & Tyrväinen, L. 2019. Virtuaaliluontoympäristöt työhyvinvoinnin voimavarana: Virtunature-tutkimushankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 35 s.
Pasanen, T. 2020. Everyday physical activity in natural settings and subjective well-being: Direct connections and psychological mediators. Academic Dissertation. Faculty of Social Sciences.Tampere: Tampere University. Viitattu 11.5.2023. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/118176/978-952-03-1378-4.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tyrväinen, L.; Savonen, E.-M. & Simkin, J. 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Helsinki: Luonnonvarakeskus.
Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.