Työturvallisuuden ja -terveyden kehittämisellä työn tuottavuutta ja laatua
Työturvallisuus, tuottavuus ja laatu ovat sanoja, joiden yhteydessä usein mainitaan jatkuva parantaminen. Yrityksille tuottavuuden parantaminen on elinehto. Tuottavuuden parantamiseen valitut keinot tulisi kuitenkin valita niin, että samalla edistetään, tai ei ainakaan heikennetä, työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Työprosessit tulee toteuttaa niin, että perinteisen projektikolmion: aika, laatu ja raha lisäksi huomioidaan myös terveys ja työturvallisuus.
Työturvallisuuden, tuottavuuden ja laadun yhdistävät tekijät
Tuottavuutta ja työturvallisuutta parannetaan kehittämällä työprosesseja, henkilöstön ammattitaitoa sekä investoimalla tekniikkaan, jolloin saavutetaan myös laadukkaampi lopputulos. Hyviä käytäntöjä työn kehittämiseen ja turvallisuuden parantamiseen on myös mm. ennakoiva turvallisuussuunnittelu, seuranta ja palautteen antaminen (Erkkilä-Häkkinen 2016). Kun jatkuvassa kehityksessä otetaan määrätietoisesti huomioon saman aikaisesti tuotannon tehostaminen ja työturvallisuus, saavutetaan optimaalisin lopputulos. Samalla tavoitellaan myös henkilöstön osallistumista ja sitoutumista.
Työturvallisuusriskien kartoituksella tunnistetaan työn tekemisestä sekä työympäristöstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Tunnistamalla haitta- ja vaaratekijät pystytään tehokkaasti kehittämään työympäristön ongelmakohtia, ja näin jatkossa pystytään vähentämään työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia.
Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrällä voi olla yhteys tuotannon huonoon laatuun, ja niiden vaikutus voi näkyä lopputuotteen hinnassa. Yrityksen kannattavuuteen vaikuttaakin sen toiminnan ja tuotteiden laatu. Nousseet tuotantokustannukset, joihin voidaan laskea myös tapaturmien aiheuttamat kulut, vaikuttavat lopputuotteen hintaan ja sen maksaa kuluttaja nousseina asiakashintoina. Kun tapaturmista ja poissaoloista ei aiheudu turhia kustannuksia, myös yrityksen kilpailukyky paranee. Laadukkaat tuotteet ja tyytyväiset asiakkaat antavat enemmän vapautta yritykselle hinnoitella tuotteitaan ja ne voidaan myydä paremmalla katteella.
Asenne, motivaatio sekä ammattitaito
Yritysten tavoitteena on jatkuvasti kehittää toimintaansa tuottavammaksi, turvallisemmaksi ja laadukkaammaksi. Onnistuakseen tavoitteissa yrityksen johdon tulee olla jatkuvassa vuoropuhelussa työntekijöidensä kanssa, jolloin yrityksellä on mahdollisimman laaja kokonaiskuva työyhteisön työhyvinvoinnista. Yrityksen johdon tulee tietää, löytyykö tuotannosta, työympäristöstä tai työilmapiiristä ongelmakohtia, jotka jarruttavat jatkuvaa kehitystä.
Uudet määräykset ja toimintatavat, jotka tulevat yksipuolisesti yrityksen johdolta, saavat osakseen usein muutosvastarintaa, etenkin jos uudistukset on tehty ilman työntekijöiden kuulemista. Työntekijöiden näkemysten huomioiminen kehitysprojekteissa helpottaa merkittävästi uusien toimintatapojen käyttöönottoa, koska silloin ne eivät tule yllätyksenä ja niiden tavoitteet ovat kaikkien tiedossa.
Rakennusalan tapaturmataajuus on korkea. Alalla sattuu noin kaksinkertainen määrä työtapaturmia muihin aloihin verrattuna. Työturvallisuuteen onkin kiinnitetty erityistä huomiota jo vuosien ajan. Rakennusalalla havainnoidaan fyysisiä vaaroja, kuormituksia ja työmenetelmiä, mutta psykososiaalisia riskitekijöitä ei vielä monessakaan yrityksessä huomioida riittävän vakavasti. Jokainen voi kuitenkin tiedostaa henkisen hyvinvoinnin tärkeyden itselleen ja työkyvylleen. Johtuuko pehmeämpien kuormitustekijöiden huomioimattomuus tietämättömyydestä, vai uskalluksesta ottaa asioita puheeksi maskuliinisessa työympäristössä?
Nolla tapaturmaa -tavoite on tullut rakennusalalle jäädäkseen ja osa yrityksistä on ottanut sen aidoksi tavoitteekseen. Ne yritykset, jotka ovat tavoitelleet ”nollaa” jo pidemmän ajan tietävät, että se vaatii resursointia ja paneutumista asiaan. Tavoitteen toteutuminen vaihtuvissa ja fyysisissä olosuhteissa vaatii jokaiselta työyhteisön jäseneltä oikeanlaista asennoitumista, motivaatiota ja ammattitaitoa.
Turun ammattikorkeakoulussa toteutetussa opinnäytetyössä (Rantala 2022) havainnointiin työturvallisuutta elementtitehtaassa ja luotiin yritykselle yksilöity riskimatriisi säännöllisen työturvallisuuden seuraamiseen ja jatkuvaan parantamiseen.
Lähde
Erkkilä-Häkkinen, S. 2016. Rakentamisen työturvalisuuteen suhtautuminen toimijoiden kokemuksina. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Saatavilla http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526213903.pdf
Rantala, S. 2022. Työturvallisuusriskien kartoitus. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Saatavilla https://www.theseus.fi/handle/10024/749684