Työnohjaus meni metsään – toiminta luonnossa edistää työhyvinvointia
Työnohjauksen ei tarvitse olla sisätiloissa tapahtuvaa palaverimaista keskustelua. Kun työnohjaukset menevät metsään, saadaan aikaan ohjausympäristö, joka tarjoaa hyvinvointia kaikilla aisteilla. Luonnossa tapahtuva työnohjaus on työnohjattavalle kokonaisvaltainen kokemus, joka auttaa työstä irrottautumisesta, lieventää stressiä, parantaa keskittymiskykyä sekä ruokkii luovuutta. Luonto tarjoaa työnohjauksiin uudenlaisen ympäristön käsitellä työelämän muutoksia.
Tämän päivän työelämässä muutokset ovat arkipäivää. Ne luovat työyhteisöihin ajoittain suurtakin kuormitusta, painetta ja stressiä. Varsinkin muutoksissa selviämiseen tarvitaan resilienssikykyä eli muutosjoustavuutta. Kiireisen työarjen keskellä muutoksien käsitteleminen saattaa kuitenkin jäädä vähäiseksi. Mitä työnohjaus voi tarjota työhyvinvoinnin tukemiseksi? Miten luontoympäristö toimii muutosten käsittelyssä? Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitetty uusi työnohjauksen palvelumalli auttaa niin yksilöitä kuin työyhteisöjäkin muutosten keskellä.
Työnohjaus muutoksen tukena
Työnohjaus luontolähtöisesti on työhyvinvoinnin edistämistä, jossa luonnon terveyshyötyjä käytetään hyväksi. Lonkilan (2016) mukaan luontoympäristö tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua, piristyä sekä ennen kaikkea tilaisuuden pysähtyä asioiden äärelle. Luontoympäristö palauttaa tarkkaavaisuutta sekä keskittymiskykyä muita ympäristöjä tehokkaammin. Luonto on myös yhteydessä luovuuteen ja uusien ideoiden esiin pulpahtamisiin, jolle luonnossa tapahtuva työnohjaus antaa mahdollisuuden. (Lonkila 2016, 3.)
Uusi palvelumalli jakautuu muutosten eri osa-alueisiin ja niiden työstämiseen luontoympäristön avulla. Malli sopii yksilötyönohjauksiin ja ryhmille. Sen perustana toimii kaksi muutosjohtamisen mallia: toinen on muutosjohtamisen gurun John Kotterin malli. Kotterin mukaan muutoksissa ja muutosprosesseissa suuri osa työyhteisöstä täytyy saada uskomaan muutoksen tärkeyteen ja tekemään töitä sen eteen yhdessä. (Kotter 1996, 31–32.) Toinen palvelumallin taustalla olevista malleista on ADKAR-malli. ADKAR tulee sanoista awareness (tietoisuus), desire (halu), knowledge (tieto), ability (kyky) ja reinforcement (vahvistaminen). Malli keskittyy erityisesti ihmisen näkökulmaan muutosjohtamisessa. (Hiatt 2016, 3.)
Palvelumalli painottaa vahvasti itsensä johtamisen taitoa. Itsensä johtamisessa pysähdytään peruskysymyksien äärelle. Aalto ja Tuominen (2022) painottavat, että on tärkeää selvittää itselleen, kuka ja millainen on. Lisäksi on hyvä pohtia sitä, millainen ei ole ja millaiseksi ihmiseksi tai työntekijäksi haluaa tulla. (Aalto & Tuominen 2022, 107.) Työnohjaus toimi tässä pohdinnassa eräänlaisena peilinä.
Vahva arvo-ajattelu on myös keskeisellä sijalla palvelumallissa. Kestävä muutos pohjautuu arvojen eli itselle tai työyhteisölle merkityksellisten asioiden varaan. Muutosprosessissa tärkeänä on motivaatio ja selkeät tavoitteet. Kun tavoite on kosketuksessa arvojen kanssa, sen toteutuminen ja pysyvyys on huomattavasti todennäköisempää (Aalto & Tuominen 2022, 105).
Mennään metsään!
Kaikki uuden palvelumallin mukaiset työnohjaukset tapahtuvat metsässä. Apuna muutosten käsittelyssä ovat luontoympäristössä tehtävät harjoitukset. Harjoitusten avulla käsitellään työyhteisössä tapahtuvia muutoksia ja annetaan tilaa luovuudelle luontoa hyödyntäen.
Työnohjauksissa tavoitteena on löytää muutostilanteissa työyhteisön yhteinen ja samalla jokaisen henkilökohtainen tapa sanoittaa muutosta ja sen mukanaan tuomia mahdollisia haasteita. Lisäksi haetaan yhteisiä ratkaisuideoita tekemiseen ja toimimiseen. Tavoitteena on myös auttaa työnohjattavia kasvamaan ammatillisesti.
Palvelumallissa keskeisenä elementtinä on metsä ja sen hiljaisuuden hyödyntäminen. Kaikki työnohjaukset alkavat hiljentymisen ja maadoittumisen kautta jatkuen kulloisenkin muutosteeman käsittelyyn. Teemojen käsittely tehdään luontoharjoitusten hyödyntämisellä, ja työnohjaukset päättyvät yhteenvetojen jälkeen lyhyeen loppurentoutukseen.
Miten metsä vaikutti työnohjattaviin?
Luontoympäristössä tapahtuvaa työnojauspilottia seurattiin alku- ja loppukyselyillä. Kyselyillä oli tarkoitus saada tietoa siitä, miten työnohjattavat kokivat luonnon ja työnohjauksen yhdistämisen muutoksien käsittelemisessä.
”Mielestäni tällainen tapa oli erilaista, mutta jotenkin rauhoittavampaa. Helppo oli keskittyä.”
Työnohjattavien oma kokemus levollisuuden ja rauhallisuuden kokemuksesta lisääntyi. Työn muutoksissa alussa itsensä erittäin tai melko kuormittuneeksi koki yli puolet vastaajista. Loppukyselyssä suurin osa vastaajista koki melko tai erittäin vähän kuormitusta työn muutoksista. Työnohjausprosessien aikana mukana olleille oli kirkastunut se, mitä ja miksi muutoksella tavoitetaan sekä se, miten ja milloin muutos toteutetaan.
Kaikki vastaajat kokivat, että heillä oli työnohjausten jälkeen parempi tieto siitä, mitä muutos omalla tai työyhteisön tasolla tarkoittaa, miten se ilmenee ja miten muutosta arvioidaan. Pilotissa nousi esiin selvästi myös se, miten tärkeää muutoksien käsittelemisessä esihenkilön läsnäolo on.
”Kaikki mentiin metsään ja hyvä niin.”
Työnohjattavat kokivat luontoympäristön ja luonnon materiaalien hyödyntämisen kulloistenkin aiheiden käsittelyyn erilaisena vaihteluna. Luontoympäristön yhdistäminen työnohjaukseen ja muutosten käsittelemiseen on vaikuttavaa. Erityisesti metsässä tapahtunut työnohjaus muutosten tukemisessa toimii toivotulla tavalla.
Lähteet:
Aalto, R. & Tuominen, S. 2022. Stressitasapaino. Parempaa elämää pidempään. Decendo Oy.
Hiatt, J. M 2016. ADKAR: a model for change in business, government and our community. Prosci Research, Fort Collins, Co.
Kotter, John P. 1996. Muutos vaatii johtajuutta. Helsinki. Rastor.
Kärkkäinen, M.-L. 2012. Työnohjauksen monimuotoisuus. Julkaisussa Työyhteisön työnohjaus. Toim. Kallasvuo, A., Koski, A., Kyrönseppä, U. & Kärkkäinen, M.-L. 1. p. Helsinki. Sanoma Pro Oy.
Lonkila, K-M. (toim.) 2016. Luontolähtöisyys tuo uusia ratkaistuja sote-palveluihin. Puheenvuoroja.
Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 9/2016. Viitattu 25.2.2024. https://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/wp-content/uploads/2016/12/YTF_9_2016.pdf.
Punkanen, T. 2009. Työnohjaus muutoksen moottorina. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Työnohjaus. 2024. Teksti Suomen työnohjaajat ry:n verkkosivustolla. Viitattu 10.3.2024. https://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus.