Psyykkisesti sairaan läheinen – miten olla tukena kuormittamatta itseään?
Läheisen tuki on psyykkisesti sairaalle tärkeää, mutta läheisen on muistettava huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Jo pelkkä huoli sairastuneesta verottaa omia voimavaroja. Läheinen voi auttaa kuuntelemalla, arjen askareissa ja hoitoon hakeutumisessa. Usein sairastunutta autetaan myös taloudellisesti. Mitä raskaampi läheisen kantama taakka on, sitä suurempi on riski uupumiselle.
Maailman terveysjärjestö WHO:n (2022) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään haasteista sekä työskentelemään ja olemaan osana yhteisönsä toimintaa. Lähes jokainen kokee elämänsä aikana alavireisyyttä tai ahdistuneisuutta ilman, että se vaatisi hoitoa. Jos kuitenkin oireita on useampi, ne pitkittyvät sekä heikentävät toimintakykyä, on syytä havahtua. Näitä oireita kutsutaan varomerkeiksi ja ne ovat usein ensimmäinen merkki mielenterveyden heikkenemisestä.
Yleisimpiä mielenterveyden varomerkkejä ovat
- muisti- ja keskittymisvaikeudet
- mielialan vaihtelut
- liiallinen alakuloisuus, huolestuneisuus ja pelko
- unen ja ruokahalun muutokset
- eristäytyminen ja ihmisten välttäminen
- kuolemaan liittyvät ajatukset ja itsensä vahingoittaminen
- aistiharhat.
Jos näitä ennakkomerkkejä osataan tunnistaa, henkilö voidaan ohjata ajoissa avun piiriin.
Mielenterveysläheiseksi kutsutaan psyykkisesti sairaan perheenjäsentä, ystävää tai muuta omaista. Tutkimusten mukaan heillä on suurempi riski sairastua mielenterveyshäiriöön. Vuonna 2014 tehdyn valtakunnallisen omaiskyselyn mukaan jopa 46 %:lla psyykkisesti sairaan läheisistä on riski sairastua masennukseen (Vartiainen ym. 2019).
Eri kuormitustekijät, kuten jatkuva huolehtiminen ja vastuun tunne sairastuneesta, taloudelliset haasteet sekä ylisukupolvisuus, nostavat masennuksen riskiä. Ylisukupolvisuus tarkoittaa sukupolvelta toiselle ulottuvia mielenterveyden suoja- ja riskitekijöitä, joita ovat esimerkiksi väkivalta, päihdekäyttäytyminen ja traumat.
Psyykkisesti sairaan tukemiselle on eri muotoja
Perhe ja ystävät koetaan psyykkisesti sairaan ensisijaisena sosiaalisena tukena. Sosiaalinen tuki tarkoittaa sosiaalisten verkostoiden, kuten läheisten tai yhteiskunnan tukitoimien, terveyttä ja hyvinvointia edistävää tukea.
Jokaisen sairastuneen tarvitsema tuki on yksilöllistä. Sairastuneelta voi kysyä, millaista tukea hän kokee tarvitsevansa. Jotkut saattavat tarvita enemmän tukea, kun taas toisille pelkkä vierellä oleminen on riittävää. Vuorovaikutusta läheisen ja sairastuneen välillä, jossa rohkaistaan ja hyväksytään toisen tunteet ja näkökulmat, kutsutaan henkilökeskeiseksi tueksi.
Läheiset kokevat helposti, että heidän on otettava vastuu sairastuneesta. Tämä kuormittaa läheistä eikä ole hyväksi sairastuneelle. Sairastunutta tulee kannustaa itsenäiseen päätöksentekoon ja tukea henkilökohtaisissa valinnoissa. Tätä tuen muotoa kutsutaan autonomian tueksi.
Arjen tukeen kuuluu sairastuneen tukeminen päivittäisten tarpeiden toteutumisessa, talousasioissa ja sosiaalisissa kanssakäymisissä
Psyykkisesti sairastuneet usein vetäytyvät omiin oloihinsa, mikä ei edistä mielenterveyttä. Yhteisön osallistumisen tuki on sairastuneen ehdoilla tapahtuvaa yhteistä tekemistä. Sairastunutta voi tukea viettämällä aikaa yhdessä ja kutsumalla häntä mukaan omiin menoihin.
Arjen tukeen kuuluu sairastuneen tukeminen päivittäisten tarpeiden toteutumisessa, talousasioissa ja sosiaalisissa kanssakäymisissä. Psyykkisesti sairastuneet ovat kuvanneet, että läheisten ymmärrys sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn ja käyttäytymiseen on tärkeää (Chronister ym. 2015). Sairastunutta voi tukea paremmin, jos tietää oireista, lääkityksestä ja hoidosta.
Läheinen voi lisäksi antaa terveyden hallinnan tukea, jolloin sairastunutta voi auttaa esimerkiksi kriisitilanteista selviämisessä, lääkityksen noudattamisessa sekä terveellisissä elämäntavoissa. Lääkityksen noudattaminen edistää hoitotasapainoa ja toimintakykyä, joten sairastunutta voi tukea muistuttamalla lääkkeiden otosta. Sairastunutta voi kannustaa noudattamaan terveellistä ruokavaliota ja liikkumaan säännöllisesti. Eri stressinhallintakeinoja voi kokeilla vaikka yhdessä.
Miten välttää itsensä ylikuormittamista?
Sairastuneesta huolehtiminen saattaa helposti tuntua velvollisuudelta, jolloin läheisen kantama taakka kasvaa. Läheisen on tiedostettava, ettei toisen sairastuminen ole hänen vastuullaan, ja että tuki on riittävä tapa auttaa. Omasta jaksamisesta voi kertoa sairastuneelle kommunikoimalla avoimesti.
Jotta voi huolehtia toisesta, on ensin pidettävä huolta itsestä. Omaa hyvinvointia tukevia tapoja ovat
- tiedon hakeminen varomerkeistä, mielenterveyshäiriöistä ja niiden hoidosta
- terveellisten elämäntapojen noudattaminen
- päihteiden käytön välttäminen
- riittävästä unen määrästä huolehtiminen
- mieluisten asioiden tekeminen
- omien rajojen tunnistaminen
- tuen pyytäminen toisilta läheisiltä
- vertaistuen etsiminen
- tarvittaessa avun hankkiminen itselle terveydenhuollosta.
Tämä artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön Kaskinen, Liukkonen & Mboka Nganou 2024. Psyykkisesti sairastuneen kohtaaminen ja tukeminen – Opas maahanmuuttajataustaisille mielenterveys- ja päihdeläheisille.
Lähteet:
Chronister, J.; Chou, CC.; Kwan, KL., Lawton, M. & Silver, K. 2015. The Meaning of Social Support for Persons with Serious Mental Illness. Rehabilitation Psychology. Vol. 60, No 3, 232-245. Viitattu 7.11.2024. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4564308/.
Chronister, J.; Fitzgerald, S. & Chou, CC. 2020. The Meaning of Social Support for Persons with Serious Mental Illness: Family Member Perspective. Vol. 66, No 1, 87-101. Viitattu 7.11.2024. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8409246/
Healthdirect 2024. Supporting someone with a mental illness. Healthdirect Australia Limited. Viitattu 7.11.2024. https://www.healthdirect.gov.au/supporting-someone-with-a-mental-illness#backToTop.
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry n.d. Hyvinvointialueet. Viitattu 7.11.2024. https://finfami.fi/hyvinvointialueet/.
Mielenterveystalo n.d.A. Läheisen oma hyvinvointi ja mielenterveys. HUS. Viitattu 7.11.2024. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/laheisen-oma-hyvinvointi-ja-mielenterveys.
Mielenterveystalo n.d.B. Suunnitelma varomerkkien varalle. HUS. Viitattu 7.11.2024. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/nuorten-masennuksen-omahoito-ohjelma/suunnitelma-varomerkkien-varalle
MIELI 2024. Kun läheinen sairastuu. Suomen Mielenterveys ry. Viitattu 7.11.2024. https://mieli.fi/mielenterveys-koetuksella/miten-hakea-apua-mielenterveyden-ongelmiin/kun-lapsi-tarvitsee-apua-mielenterveysongelmiin/kun-laheisesi-sairastuu/
NAMI n.d.A. Taking Care of Yourself. National Alliance on Mental Illness. Viitattu 7.11.2024. https://www.nami.org/your-journey/family-members-and-caregivers/taking-care-of-yourself/.
NAMI n.d.B. Warning Signs and Symptoms. National Alliance on Mental Illness. Viitattu 7.11.2024. https://www.nami.org/about-mental-illness/warning-signs-and-symptoms/.
Rovasalo, A. 2021. Mielenterveyden ongelmien varoitusmerkkejä – milloin huolestua? Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 7.11.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01303.
Substance Abuse and Mental Health Services Administration n.d. For Friends and Family Members. Viitattu 7.11.2024. https://www.samhsa.gov/mental-health/how-to-talk/friends-and-family-members.
Terveyskylä 2024a. Läheisenä – Kuinka tuen uupumatta? Viitattu 7.11.2024. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/laheiselle/tukea-laheiselle/laheisen-oma-jaksaminen/kuinka-tuen-uupumatta.
Terveyskylä 2024b. Läheisenä – Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Viitattu 7.11.2024. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/laheiselle/tukea-laheiselle/laheisen-oma-jaksaminen/omasta-hyvinvoinnista-huolehtiminen.
Vartiainen, T.; Hoisko, S.; Huhtala, O.; Lampinen, S.; Vehmas, N. & Nordling, E. 2019. Omaistyön hyvät käytännöt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Ankkuri aallokossa –projektin (2016–2019) loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL – Työpaperi 38/2019. Viitattu 7.11.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139547/TYO2020_38%20verkko.pdf?sequence=3&isAllowed=y.
WHO 2022. Mental health. World Health Organization. Viitattu 7.11.2024. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response.
Kuva: Pexels