Liikunnan ohjausosaaminen varhaiskasvatuksessa tukee liikunnallista elämäntapaa
Terveyttä edistävä liikunta varhaiskasvatuksessa on merkittävää lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Varhaiskasvatuksessa työskentelevillä on tärkeä merkitys liikunnalliseen elämäntapaan kannustajina. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa varhaiskasvatuspäivän aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen.
Terveyttä edistävällä liikunnalla viitataan fyysiseen aktiivisuuteen, jolla on edullisia vaikutuksia laaja-alaisesti fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen terveyteen. Terveyttä edistävälle liikunnalle ovat luonteenomaista säännöllisyys, kohtuukuormitus sekä jatkuvuus. (Vuori 2017, 19; Laukka 2022.) Varhaislapsuudessa liikunta tapahtuu luontaisina liikkeinä ja liikkumisena, joka on merkittävää muun muassa lapsen aivojen hermoverkkojen kehitykselle (Vuori 2017, 145).
Varhaiskasvatusaika toteutuu siihen asti, kunnes lapsi aloittaa peruskoulun. Varhaiskasvatus muodostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta, joka on tärkeä elämänvaihe lapsen kasvun ja oppimisen kannalta. Varhaiskasvatus voidaan toteuttaa esimerkiksi päiväkotitoimintana tai perhepäivähoitona. (Opetushallitus 2025.)
Artikkeli pohjautuu fysioterapian opinnäytetyöhön, jonka tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksessa työskentelevien henkilöiden kokemuksia terveyttä edistävän liikunnan ohjausosaamisesta.
Liikuntakasvatus kuuluu osaksi lapsen päivää varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on kannustaa lapsia liikkumaan monin tavoin. Varhaiskasvatuksessa toteutetun liikuntakasvatuksen tulee olla lapsilähtöistä ja monipuolista, sillä ohjattu ja säännöllinen liikunta on merkittävää lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 50.) Liikuntakasvatuksella tarkoitetaan aikuisen toimintaa, joka kannustaa lasta liikkumaan sekä vahvistaa lapsen hyvinvointia. Sen tavoitteina ovat kasvattaminen liikkumaan ja kasvattaminen liikunnan avulla. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, 32.)
Varhaiskasvatuksessa päivittäinen liikunta tulee suunnitella lapsen hyvinvoinnin hyväksi, sillä lapset viettävät ison osan päivästään hoitopaikassaan. Lapselle tulee tarjota mahdollisuuksia liikkua riittävästi sisällä ja ulkona. (Pönkkö & Sääkslahti 2017, 494.) Lisäksi varhaiskasvatushenkilöstön positiivinen liikkumiseen kannustaminen voivat lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta (Soini & Sääkslahti 2022, 142).
Osaamista ja ideoita kaivataan liikuntaleikkeihin
Opinnäytetyössä haastateltiin yhteensä viittä varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä Kymenlaakson, Varsinais-Suomen sekä pääkaupunkiseudun alueilla. Haastatteluista saadut vastaukset perustuivat osallistujien omakohtaisiin näkökulmiin ja kokemuksiin. Haastatteluiden myötä saatiin vastauksia muun muassa siihen, miten liikuntakasvatus varhaiskasvatuksessa toteutuu sekä mitä osaamista varhaiskasvatuksen opettajat kokevat tarvitsevansa liikunnan ohjaustaitoihin.
Haastatteluista selvisi, että osaamista tarvittiin taaperoikäisten lasten liikunnan ohjaustaitojen monipuolistamiseen ja laajentamiseen liikuntatuokioiden suunnittelusta ja järjestämisestä alkaen taidoiltaan erilaisille lapsille. Lisäksi osaamista ja käytännön ideoita haluttiin liikunnallisiin leikkeihin, erityisesti sisäliikuntatuokioihin liittyen eri-ikäisten lasten kanssa ja tunnistettiin osaamisvajetta liittyen lasten arkiliikunnan lisäämiseen.
Haastatteluissa selvitettiin myös, minkälaista koulutusta varhaiskasvatuksessa työskentelevät ovat saaneet terveyttä edistävän liikunnan ohjaamisesta. Haastatteluista merkittävänä esiin nousi se, että suurimmalla osalla heistä ei ollut varsinaista koulutusta terveyttä edistävän liikunnan ohjaamiseen. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksessa työskentelevät ovat kiinnostuneita toteuttamaan lasten liikuntatuokioita ja osa heistä on kiinnostunut osallistumaan myös terveyttä edistävän liikunnan ohjaamiseen liittyviin koulutuksiin. On tärkeää kehittää varhaiskasvatuksessa työskentelevien liikuntaan keskittyvää ohjausosaamista, jotta varhaiskasvatusikäisten lasten liikuntakasvatus toteutettaisiin mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti.
Artikkeli on Liikkuva – ja toimintakyinen lapsi – ja nuori (LiiTo) -tutkimusryhmän julkaisuja.
Lähteet:
Laukka, P. 2022. Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 17.2.2025. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00934.
Opetushallitus 2025. Mitä on varhaiskasvatus? Viitattu 17.2.2025. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mita-varhaiskasvatus.
Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Viitattu 17.2.2025. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf.
Pönkkö, A. & Sääkslahti, A. 2017. Liikuntapedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Jaakkola, T.; Liukkonen, J. & Sääkslahti, A. (toim.) Liikuntapedagogiikka. 2. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 494.
Soini, A. & Sääkslahti, A. 2022. Fyysinen aktiivisuus lapsen kasvun ja kehityksen tukena. Teoksessa: Koivula, M.; Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim) Valloittava varhaiskasvatus- Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. 3.korjattu ja laajennettu painos. Tampere: Vastapaino, 142.
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:21. Viitattu 17.2.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf.
Vuori, I.; Taimela, S. & Kujala, U. 2017. Liikuntalääketiede. 3.–9.painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. Hansaprint Oy, Vantaa 2017.
Kuva: Pixabay.