• ohjelmistorobotiikka
• työhyvinvointi
• työkuorma

Hyvinvointialueiden mittavat säästötavoitteet, toistuvine yt-neuvotteluineen ja pula pätevistä terveydenhuollon ammattilaisista ovat jättäneet ne selviytymään pienemmillä henkilöstöresursseilla. Resurssien tehokkaampaan käyttöön on etsitty apua myös teknologiasta ja ohjelmistorobotiikkaa hyödyntämällä on alettu automatisoida aikaa vieviä rutiinitehtäviä. Näin voidaan vapauttaa henkilöstöresurssia tärkeämpiin työtehtäviin ja samalla vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja -kuormaan.

Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö eli se koostui sekä kehittämisprojektista että tutkimuksellisesta osuudesta. Projektin osuudessa Turun yliopistollisen keskussairaalan Munuaiskeskuksen predialyysipoliklinikalla otettiin käyttöön ohjelmistorobotiikkaa sekä kutsukirjeiden lähettämiseen että potilaiden laboratoriossa käymisen tarkistamiseen sekä muistuttamiseen. Kyseistä robotiikkaa oli jo melko laajasti käytössä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja projekti eteni suunnitellusti ilman ongelmia. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osuudessa pyrittiin saamaan vahvistusta siihen, että ohjelmistorobotiikan käytöllä on vaikutusta työntekijöiden työhyvinvointiin ja -kuormaan.

Ohjelmistorobotti vs. ihmistyöntekijä

Ohjelmistorobotti ei ole fyysinen robotti, vaan sillä tarkoitetaan tietokoneohjelmistoa, joka toimii kuten ihmistyöntekijä. Se käyttää samoja tietojärjestelmiä, joko itsenäisesti tai ihmisen rinnalla. (Hänninen 2022, 190; Laava ym. 2022) Kyseessä on siis virtuaalinen työntekijä, joka ei koskaan väsy ja noudattaa aina tarkalleen annettuja ohjeita. Ihmiseen verrattuna se ei pysty oppimaan uutta tai osaa ratkaista vastaantulevia ongelmia. (Hänninen 2022, 195; Digital Workforce 2024) Ohjelmistorobotti ei kaipaa vaihtelua tai mieti työtehtäviensä mielekkyyttä toisin kuin ihmistyöntekijä.

Vuonna 2024 tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten hoitajien näkökulmasta tekijöitä, jotka lisäävät työn houkuttelevuutta. Tulosten mukaan tärkein tekijä oli työhyvinvointi. (Roos, ym. 2024) Työntekijän työhyvinvointia parantaa mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Tähän sisältyy myös työn mielekkyys ja uuden oppiminen. (Manka 2023, 75) Työterveyslaitos (2024) on myös nostanut esille suosituksissaan työhyvinvoinnin tärkeyden sote-alan muutosten keskellä.

Vaikuttiko ohjelmistorobotiikan käyttö työhyvinvointiin ja -kuormaan?

Opinnäytetyön tulokset yllättivät rutiinitehtävien ja työhyvinvoinnin suhteen. Vastaajista yhteensä 43 % vastasi, että rutiinitehtävien vähenemisellä oli ollut vaikutusta. Niiden vastaajien osuus, joilla ei ollut ollenkaan vaikutusta, oli lähes saman verran, 39 %. Yksi selitys voisi olla, että ihmiset kokevat työhyvinvoinnin eri tavoin ja kokemus on aina yksilöllinen ja subjektiivinen. Toiseksi, työhyvinvointia on konkreettisesti hankala mitata. Voi myös olla, etteivät vastaajat tunnistaneet yhteyttä rutiinitehtävien vähenemisen ja oman työhyvinvointinsa välillä. Siihen viittaisi myös se, että tähän kysymykseen tuli eniten ”en osaa sanoa”-vastauksia.

Hollantilaisessa, Peeters & Plompin (2022) tutkimuksen tuloksissa todettiin, ettei uuden teknologian käyttöönoton ja työhyvinvoinnin välinen suhde ole aivan yksiselitteinen. Samalla kun rutiinitehtäviä poistuu, työntekijöiden tulee opetella uutta ja omaksua uusia toimintatapoja. Tämä voi taas lisätä työntekijän kuormitusta ja jopa vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin. Rutiinitehtävien tekeminen ei siis välttämättä aina vähennä työhyvinvointia, vaan voi toisilla olla jopa ylläpitämässä sitä.

Työkuorman osalta selkeä enemmistö (yli 70 %) oli kokenut muutosta. Esimerkiksi robotin hoitaessa potilaiden muistuttamisen tekstiviestein, työntekijän resurssi vapautui muihin tehtäviin. Työkuorman muutosta on siis helpompi mitata, esimerkiksi juuri konkreettisena ajansäästönä ja työajan vapautumisena muihin tehtäviin. Eräässä avoimessa vastauksessa tuotiin jopa esille, että ilman robotiikan hyödyntämistä ei ehtisi tehdä kaikkea sitä tarvittavaa työtä, jota poliklinikan lisääntynyt potilasmäärä on tuonut mukanaan.

Vastaajien suhtautuminen ohjelmistorobotiikkaan oli pääosin positiivista, mutta esille tuotiin myös negatiivisia seikkoja. Epäilyksiä herätti muun muassa se, toimiiko ohjelmistorobotti sovitulla tavalla ja miten se toimii, kun jokin muuttuu. Muutamissa vastauksissa vastaaja oli huolissaan oman työnsä tulevaisuudesta. ”Mitä tulee tilalle, jos tehtäviä siirretään robotille?” Hänninen (2022, 207) on myös pohtinut ohjelmistorobotiikan tuomia mahdollisia haittoja. Vaikka ohjelmistorobotiikan käyttöönotolla tavoiteltaisiin vain työntekijöiden työtaakan kevenemistä, voi siitä aiheutua jopa työilmapiirin heikentymistä sekä pelkoa oman työpaikan menettämisestä.

Aihetta kannattaisi tutkia lisää

Tämä tutkimus oli pieni, eikä saatujen tulosten perusteella voida tehdä pitkälle vieviä johtopäätöksiä. Kuitenkin aihe itsessään olisi tutkimisen arvoinen laajemmallakin mittakaavalla. Työhyvinvointi ja sopiva työn kuormittavuus ovat kulmakiviä työntekijöiden tyytyväisyydessä. Niillä on myös huomattava merkitys, kun mietitään keinoja, millä voitaisiin parantaa heikentynyttä SOTE-alan veto- ja pitovoimaa. Digitaalisen kehityksen ja uusien teknologioiden käyttöönoton keskellä ei saa unohtaa niitä työntekijöitä, joiden työn tekeminen on muutosten keskellä.

Lähteet:

Digital Workforce. 2024. Digityöntekijä. Ohjelmistorobotiikka (RPA). Saatavilla: https://digitalworkforce.com/fi/digityontekija/rpa-ohjelmistorobotiikka/

Hänninen, P. 2022. Robotiikka ja tekoäly. Tammertekniikka / Amk-Kustannus Oy.

Laava,T; Markkio H-R; Kaartinen, V. 2022. Mitä ohjelmistorobotiikka on? Teoksessa Ohjelmistorobotiikka. Kohti rutiinitehtävien automatisointia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja-sarja. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/748707

Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3.uudistettu painos. Saatavilla Alma talent bisneskirjastosta, vaatii kirjautumisen

Peeters, M.C.V; Plomp, J. 2022. For Better or for Worse. The Impact of Workplace Automation on Work Characteristics and Employee Well-Being. Digital Transformation – Towards New Frontiers and Business Opportunities. IntechOpen. http://dx.doi.org/10.5772/intechopen.102980

Roos, M; Kopra, J; Tevameri, T; Viinikainen, S; Kuosmanen, L. 2024. Licensed Practical Nurses’ (LPNs’) Evaluations of the Attractiveness of Work and Wellbeing at Work: A Cross-Sectional Nationwide Study. Research Article. Journal of Nursing Management. https://doi.org/10.1155/2024/3432230 

Työterveyslaitos. 2024. Työpuntari-suositukset: Voimaa soteen! Saatavilla: https://www.ttl.fi/tyopuntarista-voimaa-soteen/tyopuntari-suositukset

kuva: Office 365/kuvapankkikuva