• ensihoitajakoulutus
• ensihoito
• stressin hallinta
• työhyvinvointi
• väkivalta

Ensihoitaja joutuu vääjäämättä työuransa aikana kuormittaviin tilanteisiin, jotka voivat johtaa stressireaktion käynnistymiseen tai kroonistumiseen. Tällaisia kuormittavia tilanteita ovat esimerkiksi uhka- ja väkivaltatilanteet, joiden yleistyminen ensihoidon kentällä on huolestuttavaa. Ensihoitajan tulee kuitenkin pysyä toimintakykyisenä paineistetuissa tilanteissa, jonka vuoksi stressinhallintakoulutuksesta voisi olla hyötyä jo ensihoitajaopintojen aikana. Turun ammattikorkeakoululle tuotettiin opinnäytetyönä stressinhallintaan perustuva koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijoiden stressinhallintakeinoja ja antaa paremmat valmiudet toimia uhkaavilla ensihoitotehtävillä.  

Ensihoidon haastava toimintaympäristö 

Ensihoitotyön erityispiirteisiin kuuluu muuttuvat ja haastavat tilanteet. Tehtävillä on osattava tehdä päätöksiä nopeasti ja joskus vähäisenkin tiedon pohjalta. (Harve-Rytsälä 2023a.) Ensihoitotehtävälle lähdettäessä ei voi koskaan olla täysin varma millainen tilanne on lopulta vastassa. Aluksi helpolta vaikuttanut tilanne voi muuttua sekunneissa potilaan voinnin romahtaessa tai tehtävän muuttuessa uhka- ja vaaratilanteeksi. Ensihoidon vaativa ja alati muuttuva toimintaympäristö on omiaan aiheuttamaan stressiä. 

Jokaisella on oma kyky sietää stressiä 

Stressi on sekä hyvä että huono asia. Sopiva stressitaso virittää kehon optimaaliseen tilaan ja suoritukseen. Stressin noustessa haitalliselle tasolle se aiheuttaa kuitenkin muutoksia, jotka vaikeuttavat ajattelua ja toimintakykyä. (Harve-Rytsälä 2023b.) Stressireaktion laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä. Ulkoinen tekijä voi olla aggressiivinen potilas, joka aiheuttaa taistele, pakene tai jäädy reaktion. Tekijä voi olla myös syvällä mielessä, eikä sitä välttämättä osaa itse tiedostaa. Lapsuuden muistot ja tapahtumat voivat vaikuttaa taustalla ajatteluun ja toimintaan. 

Stressin hallinta ja sen merkitys

Jotta paineen alla osataan toimia paremmin, tulee ensin ymmärtää millä tavalla eri tekijät vaikuttavat toimintaan; mistä ajattelua ja toimintaa vaikeuttavat reaktiot ovat lähtöisin ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Omassa kehossa tapahtuvien stressireaktioiden ymmärtäminen lisää ensihoitajan toimintakykyä ja sitä voidaan edelleen edesauttaa erilaisilla stressinhallintakeinoilla.

Stressinhallintakeinoja ovat esimerkiksi: 

• Hengitystekniikat, kuten kontrolloitu hengitys (Andersen ym. 2015; Åhman 2017) ja resetoiva hengitys (Gustafsberg & Sallinen 2021; Harve-Rytsälä 2023b)
• Meditaatio (Raevuori 2016)
• Erilaiset rentoutusmenetelmät ja mielikuvaharjoittelu (Andersen ym. 2016; Arble ym. 2019)
• Ennalta sovitut toimintamallit ja protokollat (Harve-Rytsälä 2023a)
• Itsesuggestio ja positiivinen minäpuhe (Phillips 2022).

Stressinhallinta on monin tavoin hyödyllistä. Sen avulla saadaan paremmat valmiudet kohdata yllättäviä tilanteita sekä työssä että vapaa-ajalla. Stressinhallinnan tuominen osaksi ensihoitajan arkea keventää yleistä stressitaakkaa, jolloin hänelle jää enemmän voimavaroja myös äkillisiin stressipiikkeihin ja niistä palautumiseen (Harve-Rytsälä 2023a). Resilienssin ja työssä jaksamisen lisääntyminen ehkäisee puolestaan mielenterveysongelmia ja muita stressin kroonistumiseen liittyviä sairauksia (Lian ym. 2020; Ksiksou ym. 2023).

Stressinhallintakoulutusta ensihoitajaopiskelijoille  

Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajatutkintoon ei toistaiseksi ole sisällytetty erillistä stressinhallintaan liittyvää opetusta (Turun ammattikorkeakoulu, opinto-opas 2024). Koska paineensietokyky ja stressinhallintakeinot ovat tarpeellisia jo ensihoitajaopintojen aikaisilla harjoittelujaksoilla, olisi tärkeää harjoitella niitä jo koulutuksen aikana. Tästä tarpeesta lähti idea kehittää ensihoitajille räätälöity stressinhallintakoulutus osana opinnäytetyötä.  

Stressinhallintakoulutuksen sisältö  

Stressinhallintakoulutus koostuu kahdesta osasta: 1) stressinhallinta tietopaketista ja 2) simulaatioharjoituksesta. Tietopaketti on koottu diaesitykseksi, jota hyödynnetään luentomateriaalina ensihoitajaopiskelijoille ennen simulaatioita. Esityksessä syvennytään erilaisiin stressoreihin, stressin vaikutukseen kehossa, ensihoitotyön erityispiirteisiin stressinaiheuttajina sekä annetaan esimerkkejä käytännön työkaluista, joilla omaa stressikuormaa voi opetella purkamaan. Luennolla hyödynnetään vuorovaikutteista opetustyyliä ja opiskelijat saavat kartoittaa omia stressitekijöitään ja voimavarojaan pohdintatehtävien avulla.

Teoriaosuuden jälkeinen simulaatioharjoitus koostuu neljästä erilaisesta ensihoitotehtävästä, jotka kärjistyvät uhka- tai väkivaltatilanteeksi. Harjoituksen tarkoituksena on opetella käyttämään stressinhallintakeinoja paineistetulla ensihoitotehtävällä ja harjoitella uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimista.

Opiskelijapalaute puoltaa koulutuksen tarvetta 

Koulutus koe ponnistettiin syksyllä 2024 Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoilla. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan opittuja taitojaan käytännössä uhka- ja vaaratilanne simulaatioharjoituksessa. Ennen simulaatioharjoitusta opiskelijoilla oli mahdollisuus kartoittaa omat stressitekijänsä ja valmiutensa selviytyä haastavista tilanteista. Lisäksi tutustuttiin stressin vaikutuksiin ja stressinhallintamenetelmiin. Omien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen on todettu auttavan kehittymisprosessissa ja taitojen hyödyntämisessä (Mieli ry 2025).

Koulutuskokonaisuudesta saatiin innostunutta palautetta niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin. Ensihoitajaopiskelijat kokivat aiheen uudeksi ja hyödylliseksi. Koulutuspäiväpalaute kerättiin opiskelijoilta simulaatiopäivän lopussa. Palaute jaettiin positiivisiin, kriittisiin ja kehittäviin palautteisiin, joiden pohjalta koulutusta muokattiin paremmin opiskelijoiden tarpeeseen sopivaksi.  

Esimerkkejä opiskelijapalautteista

Positiivinen palaute:

• Koulutus koettiin hyödyllisenä ja stressinhallintakoulutusta toivottiin pysyväksi osaksi ensihoitajatutkintoa. 
• Koulutus koettiin erityisen ajankohtaiseksi uhka- ja väkivaltatilanteiden yleistymisen vuoksi.  

Kriittinen palaute:

• Opiskelijat olisivat halunneet harjoitella tietopaketissa läpikäytyjä stressinhallintakeinoja myös ohjatusti, nyt harjoittelu jäi vain itsenäiseksi.
• Osa opiskelijoista toivoi simulaatioihin hoidollisesti haastavampia potilaita, tosin osa koki niiden olleen tarpeeksi haastavia, sillä väkivaltatilanteessa toimiminen oli aivan uusi asia. 

Kehittävä palaute:

• Äkillisesti uhkaaviksi tilanteiksi muuttuvia simulaatioharjoituksia voisi yhdistää myös muiden kurssien simulaatioihin, jolloin vaaratilanteet olisivat yllättävämpiä
• Yhteistyö poliisiammattikorkeakoulun kanssa uhka- ja väkivaltatilanneharjoituksissa voisi olla opettavaista  

Tulevaisuus 

Jotta stressinhallintakeinojen käyttäminen tulisi osaksi arkea, tulee näitä harjoitella pitkäjänteisesti. Yksittäinen koulutustuokio ei tähän riitä, vaan se vaatii jatkuvaa itsenäistä stressinhallintakeinojen harjoittelemista. Tämä vaatii motivaatiota ja halua kehittää omaa osaamistaan. (Harve-Rytsälä 2023a) Ensihoitajaopiskelijoita tulisi innostaa koulutuksen aikana harjoittelemaan oman mielen kestävyyttä ammattiin liittyvien muiden taitojen lisäksi. 

Opinnäytetyön koulutuskokonaisuus on vain pieni esimerkki siitä, millainen stressinhallintakoulutus voisi olla ensihoitajakoulutukseen sovellettavissa. Tulevaisuudessa stressinhallinta tulisi ottaa osaksi ensihoitajaopintoja ja sen vaikuttavuutta tulisi tutkia pidemmällä aikavälillä, jotta saataisiin todellista tietoa stressinhallintakeinojen vaikutuksesta ensihoitajien resilienssin ja työssäjaksamisen kehittymiseen.  

Opinnäytetyö, johon artikkeli pohjautuu: Viveka Elomaa & Ville Vilén (2025) Uhkatilanteet ensihoidossa: stressireaktion tunnistaminen ja hallinta.  

Lähteet 

Andersen, J. & Gustafsberg, H. 2016. A Training Method to Improve Police Use of Force Decision Making: A Randomized Controlled Trial. Sage Open, 1–13.  Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/2158244016638708

Andersen, J. P, Papazoglou, K., Koskelainen, M., Nyman, M., Gustafsberg, H., & Arnetz, B. B. 2015. Applying resilience promotion training among Special Forces police officers. Journal of Police Emergency Response 2015; 5:2-13. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4484868/pdf/nihms701416.pdf 

Arble E. & Arnetz B. 2019. Evidence-Based Practices to Enhance First Responder Well-Being and Performance. Mental Health Intervention and Treatment of First Responders and Emergency Workers A volume in the Advances in Psychology, Mental Health, and Behavioral Studies. 12; 205–229. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/338309824_EvidenceBased_Practices_to_Enhance_First_Responder_Well-Being_and_Performance

Gustafsberg, H., Sallinen, S. 2021. Taktinen neuvottelu: Hallitse haastavat kohtaamiset. (111–112). Kustanneosakeyhtiö Otava.

Harve-Rytsälä, H. 2023a. Stressinhallinta ensihoidossa – Heini Harve-Rytsälän haastattelu. Laadukasta ensihoitoa podcast. Toimittanut Tapio Sovijärvi. Tuottaja Paramedic.fi. Saatavissa Spotifyssa. 

Harve-Rytsälä, H. 2023b. Systemaattista stressinhallinnan koulutusta myös terveydenhuoltoon. Finnanest 2023; 56(4):200–201. Saatavissa https://say.fi/wp-content/uploads/2023/11/200_harve-rytsala_systemaattista_stressinhallinnan_4_2023.pdf

Ksiksou, J., Maskour, L., & Alaoui, S. 2023. The impact of a mindfulness-based stress reduction training program on depression, anxiety, and stress in Moroccan nurses. Kontakt, 25(3), 200–206. Saatavissa https://kont.zsf.jcu.cz/artkey/knt-202303-0007_vliv-treninkoveho-programu-zamereneho-na-snizovani-stresu-deprese-a-uzkosti-u-marockych-sester-na-zaklade-vsim.php 

Lian, M., LingZhi, H. & QiongNi, C. 2021. Promoting resilience and lower stress in nurses and improving inpatient experience through emotional intelligence training in China: A randomized controlled trial. Nurse Education Today, Volume 107, (105130). Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0260691721003877?via%3Dihub 

Mieli ry. 2025. Tutustu itseesi. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/itsetuntemus-ja-itsetunto/tutustu-itseesi/

Phillips, D. J. 2022. Kuusi ainetta, jotka muuttavat elämäsi. (92–121,140-154) Kustannus Enberg Agency. Suomenkielinen laitos Docendo. Painettu EU:ssa.  

Raevuori, A. 2016. Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016;132(20):1890–7. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13356

Turun Ammattikorkeakoulu, opinto-opas. 2024. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK) 240 op PENHOS23. Saatavissa  https://opinto-opas.turkuamk.fi/21632/fi/0/21701/1182 

Åhman, H & Gustafsberg, H, 2017. Tilannetaju päätä paremmin. (25–28). Kustannus Alma Talent Pro. Helsingissä. 

 Kuva: iStock – Wirestock