Kosteudenhallinnan riskit korjausrakentamisessa
Kosteudenhallinta edustaa rakentamisen yhtä tärkeintä osa-aluetta, joka vaikuttaa suoraan laatuun ja mahdollisiin jälkijättöisiin kustannuksiin rakennushankkeessa. Onnistuminen tässä pienentää rakentajan riskejä takuu- ja vastuuaikoina.
Kosteudenhallinta on järjestelmällistä toimintaa korjausrakentamisessa. Onnistunut suunnittelu estää haittaa aiheuttavan kosteuden, kuten veden tai vesihöyryn kertymisen rakenteisiin tai sisäilmaan rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa, kuten rakennuksen saneerauksessa. Se on keskeinen osa rakentamisen laadunvarmistusta ja perustuu kosteusriskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintatoimenpiteisiin. Suomessa kosteudenhallintaa ohjaa ensisijaisesti Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).
Kosteudenhallinnan riskit tarkoittavat erityisesti kosteusvaurioiden syntymisen todennäköisyyttä ja niistä aiheutuvia rakenteellisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja
Kosteusriskillä tarkoitetaan yleisesti epävarmuuden vaikutusta tavoitteisiin tai tapahtuman todennäköisyyden ja sen seurausten yhdistelmää. Rakentamisessa riskit voivat liittyä projektin tavoitteiden, kuten aikataulun, kustannusten, laadun tai turvallisuuden vaarantumiseen. Kosteudenhallinnan riskit tarkoittavat erityisesti kosteusvaurioiden syntymisen todennäköisyyttä ja niistä aiheutuvia rakenteellisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja. Onnistunut kosteusriskien hallinta korjausrakentamisessa vaatii systemaattista lähestymistapaa ja toimenpiteitä hankkeen kaikissa vaiheissa, suunnittelusta toteutukseen ja käyttöönotosta ylläpitoon. Keskeistä on sekä lainsäädännön vaatimusten täyttäminen että parhaiden käytäntöjen soveltaminen.
Suomen rakennuskanta ikääntyy, ja korjausvelka on merkittävä, mikä lisää entisestään tarvetta onnistuneelle ja riskejä ennakoivalle kosteudenhallinnalle korjaushankkeissa
Kosteudenhallinnan merkitys korostuu korjausrakentamisessa, jossa riskit ovat usein suurempia ja monimuotoisempia kuin uudisrakentamisessa.
Tämä johtuu useista tekijöistä, joita ovat esimerkiksi:
- olemassa olevien rakenteiden kunto on tuntematon,
- rakenteissa on piileviä vaurioita,
- käytetyt materiaalit ja rakennustavat voivat olla vanhentuneita ja
- eri aikakausien ratkaisujen yhdistäminen aiheuttaa yhteensopivuusongelmia.
Vanhat jo mahdollisesti vaurioituneet rakenteet ovat myös herkempiä lisäkosteudelle. Suomen rakennuskanta ikääntyy ja korjausvelka on merkittävä, mikä lisää entisestään tarvetta onnistuneelle ja riskejä ennakoivalle kosteudenhallinnalle korjaushankkeissa.
Korjaustyömaalla rakenteet ovat alttiina sääolosuhteille purku- ja rakennusvaiheiden aikana. Rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden virheellinen varastointi ja puutteellinen suojaus työmaalla ovat yleisiä virheitä, jotka voivat johtaa materiaalien kastumiseen ennen asennusta. Aikataulupaineet ovat merkittävä riskitekijä, sillä ne voivat johtaa siihen, että rakenteita pinnoitetaan liian aikaisin, esim. ennen kuin ne ovat ehtineet kuivua riittävästi. Korjaushankkeissa työskentelyolosuhteet voivat olla haastavammat kuin uudisrakentamisessa. Rakennus saattaa olla osittain käytössä korjaustöiden aikana, mikä rajoittaa käytettäviä menetelmiä ja edellyttää erityisjärjestelyjä esimerkiksi pölyn ja melun hallinnassa.
Kosteus lisää kustannuksia ja lyhentää rakennuksen käyttöikää
Liiallinen tai pitkäaikainen kosteus heikentää ja hajottaa rakennusmateriaaleja. Puurakenteet voivat lahota, teräsosat ruostua ja betoni tai tiili rapautua. Kosteus voi aiheuttaa pinnoitteiden, kuten maalien ja tapettien irtoamista. Materiaalien lujuus voi heiketä ja niiden tekninen käyttöikä lyhentyä merkittävästi. Kosteusvauriot luovat myös otolliset olosuhteet homeiden ja bakteerien kasvulle rakenteissa.
Näistä seuraa sisäilma ongelmia, jonka seurauksena tulee sisäilmaan itiöitä ja voivat aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Kosteusvaurioiden korjaaminen on usein kallista. Kustannukset riippuvat vaurion laajuudesta, sijainnista ja korjausmenetelmistä. Pahimmissa tapauksissa korjaaminen voi olla niin kallista, että rakennus joudutaan purkamaan.
Lähde:
Witick, N. 2025. Kosteudenhallintakäytäntöjen kehittäminen korjausrakentamisessa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.