Varhaiskasvatuksen sosionomi rikastuttaa sosiaalipedagogisella osaamisellaan varhaiskasvatuksen arkea
Varhaiskasvatuksen sosionomit työskentelevät varhaiskasvatuksen moniammatillisessa työyhteisössä perustaen työtään sosiaalipedagogiselle työotteelle. Sosionomeilla on monipuolista sosiaalipedagogista osaamista, jonka avulla he tukevat lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, edistävät inklusiivista toimintakulttuuria sekä tuovat perheet lähemmäs varhaiskasvatuksen arkea. Varhaiskasvatuksen sosionomien merkitykselliset vuorovaikutustaidot sekä taito kuunnella tukevat aitojen kohtaamisten syntyä. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen kannalta on tärkeää, että moniammatillisen yhteisön ammattinimikkeisiin liittyvät vastuut ja tehtävät ovat kaikille selkeät.
Varhaiskasvatuksessa työskentelevillä ammattilaisilla on yhteistä varhaiskasvatuksen osaamista, mutta jokaisella ammattiryhmällä on myös omat eriytyneen osaamisen alueet, jotka perustuvat erilaisille koulutustaustoille ja koulutusten painotuksille (Ukkonen-Mikkola ym. 2021, 73, 81). Sosionomien sosiaalipedagoginen asiantuntijuus on tärkeä osa ammattiryhmän eriytynyttä osaamista. Sosiaalipedagogisen osaamisen myötä varhaiskasvatuksen sosionomilla on ymmärrystä kohdata lapsi kokonaisvaltaisesti niin pedagogisessa suhteessa tuettuna yksilönä kuin systeemisesti yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäsenenä sekä osana maailmaa. Yksilöllisen kohtaamisen lisäksi heillä on osaamista huomioida lapsi osana perheyhteisöään, jonka sosioekonominen asema, elämäntilanne, kulttuurinen tausta ja muut erityispiirteet ovat osa varhaiskasvatuksen arkea. (Nivala ja Ryynänen 2024, 272.)
Varhaiskasvatuksen sosionomit ovat tärkeä osa laadukasta varhaiskasvatusta ja moniammatillista tiimiä. Varhaiskasvatuksen sosionomien kompetensseihin (SOAMK) on kirjattu, että varhaiskasvatuksen sosionomin osaamiseen kuuluu erityisesti taito hyödyntää sosiaalipedagogista työotetta niin lasten kuin perheiden kanssa. Sosiaalipedagogisen työn roolia osana varhaiskasvatuksen laadukasta pedagogiikkaa ei ole tunnistettu tai tunnustettu riittävän tehokkaasti ja sosiaalipedagogiseen työhön liittyvät teemat sekä periaatteet eivät välttämättä ole kaikkien tiedossa.
Varhaiskasvatuksen sosionomit toteuttavat tietoisesti sosiaalipedagogiikkaa, mutta mitä sosiaalipedagogiikka tarkoittaa?
Sosiaalipedagogiikka on tieteen ala, joka yhdistää yhteiskuntatieteitä sekä kasvatustieteitä. Yksinkertaisesti sosiaalipedagogiikkaa voidaan kuvata sosiaalista kasvua tukevaksi kasvatustyöksi, joka pyrkii tukemaan ihmisten sivistymistä, yhteiskunnan jäsenyyteen kasvua sekä itseksi kasvamista. Kasvun ajatellaan tapahtuvan ihmisten sekä ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa ilman tietoista ohjaamista. (Nivala & Ryynänen 2024, sosiaalipedagogiikan piirteitä.) Sosiaalipedagogiikka perustuu toimintaperiaatteille, jotka kuvaavat sen tarkoitusta ja luonnetta: yksilön kasvu, osallisuus ja toimijuus; yhteisön merkitys yksilön kasvulle; ihmisen kiinnittyminen yhteiskuntaan; ihmiskunnan muodostama kokonaisuus ja sen sisäiset riippuvuudet toisista ihmisistä sekä ihmisen merkitys olla osana maailmaa yhtenä monista lajeista planeetan tasolla. Nämä toimintaperiaatteet ovat sosiaalipedagogisen työn keskeiset näkökulmat, joissa korostuvat myös sen arvopohja. Olennaisena ovat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden, luovuttamattoman ihmisarvon sekä ekologisen kestävyyden ja ekologisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuudet näiden periaatteiden toteutumiseksi. (Nivala & Ryynänen 2024, sosiaalipedagogiikan piirteitä.)
Sosiaalipedagogisen työn toteuttamista perustetaan myös sen ominaispiirteisiin, joita ovat ajattelun ja toiminnan systeemisyys sekä teorian ja käytännön yhteys; toiminnallisuus ja elämyksellisyys sekä luovuus ja kehollisuus; yhteisöllisyyden edistäminen, dialoginen kohtaaminen sekä toimijuuden tukeminen. Näiden ominaispiirteiden ja toimintaperiaatteiden ohjaamina varhaiskasvatuksen sosionomit toimivat työssään tukien lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. (Nivala & Ryynänen 2024, sosiaalipedagogiikan piirteitä.)
Sosiaalipedagogiikka varhaiskasvatuksessa keskittyy lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseen
Sosionomien pedagoginen osaaminen katsotaan olevan kasvatus- ja hyvinvointiosaamista, joka on kokonaisvaltaista ihmisenä sekä yhteisöjensä jäsenenä kasvun sekä hyvinvoinnin pedagogisen tukemisen osaamista eli sosiaalipedagogista osaamista. Sosiaalipedagogiset sisällöt eivät kuulu muun varhaiskasvatushenkilöstön koulutuksiin, joten tämän seikan perusteella sosionomeilla on näistä sisällöistä koostuvaa erityisosaamista. (Nivala ja Rönkkö 2021,133–134.) Varhaiskasvatusta voidaan pitää sosiaalipedagogisena, vaikka sitä ei yleisesti sellaiseksi tunnisteta. Lapsi nähdään oikeuksiensa ja oppimisensa toimijana. (Rintakorpi & Holmikari 2021, 243–244.) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissakin lapsi nähdään aktiivisena toimijana (Opetushallitus 2022, 24).
Lapsen hyvinvoinnin ja kasvun tukemisen kokonaisvaltaisuus tarkoittaa sosiaalipedagogiikassa sitä, että jokainen lapsi kohdataan yksilöllisesti kokonaisena ihmisenä huomioiden lapsen luonnolliset tarpeet sekä kasvun mahdollisuudet. Sosiaalipedagogisessa varhaiskasvatuksessa kasvun ja kehityksen lähtökohtina ovat lapsille luontaiset tavat toimia. (Nivala ja Rönkkö 2021, 134). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2022, 24) mukaan lapset oppivat liikkuen, leikkien, tutkien, itseään ilmaisten sekä taiteellisen ja erilaisten työtehtävien avulla. Sosiaalipedagogiikassa kasvatuksen tasapainoisuutta kuvataan Heinrich Pestalozzin käsien, pään ja sydämen metaforalla. Sen mukaan tiedollisen opetuksen (pään) lisäksi tulee tasapainoisesti tukea myös tunteiden ja moraalin (sydämen) sekä toiminnallisten taitojen (käsien) kehitystä. (Nivala ja Ryynänen 2024, 271–272.)
Varhaiskasvatuksen sosionomi ymmärtää, että lapsen perustarpeista huolehtiminen ja luonnollinen läheisyys hoivatehtävien äärellä ovat tärkeitä lähtökohtia hyvinvoinnin rakentumiselle sekä ihmisenä kasvamiselle. Lapsen perustarpeista huolehtimisen äärellä sosionomeilta löytyy myös kyky havaita niihin mahdollisesti liittyviä puutteita sekä lapsen ja perheen tarvitsemia tuen tarpeita. Lapsen kasvun sekä hyvinvoinnin tukeminen katsotaan olevankin varhaiskasvatuksen sosionomin erityistä sosiaalipedagogista osaamista. (Nivala ja Rönkkö 2021,134–137.)
Inklusiivisen toimintakulttuurin edistäminen on yksi tärkeistä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävistä
Inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus toimia, kehittyä sekä oppia ainutlaatuisena yksilönä sekä yhteisön jäsenenä on varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohta (Opetushallitus 2022, 31). Inklusiivisiin periaatteisiin kuuluvat kaikkia lapsia koskevat yhtenäiset oikeudet, tasa-arvoisuus, syrjimättömyys, yhdenvertaisuus, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys (Opetushallitus 2025).
Varhaiskasvatuksen sosionomi edistää työllään inklusiivista toimintakulttuuria ja turvallisen ilmapiirin syntyä. Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetensseihin (SOAMK) on kirjattu, että varhaiskasvatuksen sosionomi toimii työssään lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti edistäen lasten, lapsiryhmien sekä perheiden osallisuutta, toimijuutta, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, kestävää elämäntapaa sekä turvallisuutta. Varhaiskasvatuksen sosionomi osaa sosiaalipedagogisen osallisuusymmärryksensä myötä tukea lasten osallisuutta ja heidän kuulumistaan osaksi yhteisöään (Nivala ja Rönkkö 2021, 137).
Varhaiskasvatuksen sosionomin sosiaalipedagogiseen osaamiseen kuuluu taito käyttää työssään tunteita, työskennellä empaattisesti sekä välittäen ja sitä myöden tukea lapsen tunteiden ilmaisua, käsittelyä ja ymmärtämistä. Sosiaalipedagogisessa keskustelussa pidetään keskeisenä käsitteenä pedagogista suhdetta, joka piirtää teoreettisen ihannekuvan siitä, millainen suhde lapsen ja kasvattajan välillä tulisi olla. Tämän kuvan myötä varhaiskasvatuksen sosionomi voi rakentaa erityistä suhdettaan lapseen. Pedagogisen suhteen lähtökohtana on lapsen kohtaaminen ainutlaatuisena, arvostavasti, ymmärtäen ja tiedostaen lapsen yksilölliset tarpeet sekä kasvun mahdollisuudet. Sen ajatellaan muodostuvan keskinäisestä kunnioituksesta, rakkaudesta ja luottamuksesta, avoimuudesta ja joustavuudesta, tilannekohtaisesta toiminnasta sekä herkkyydestä havaita lapsen tarpeita ja mahdollisuuksia. (Nivala ja Rönkkö 2021, 134–136.)
Varhaiskasvatuksen sosionomi ymmärtää perheen ja huoltajien tukemisen osana lapsen kasvua ja hyvinvointia
Varhaiskasvatuksen sosionomin yksi erityisosaamisalueista lasten tukemisen rinnalla on perheiden kanssa työskentely lasten kasvuun ja hyvinvointiin sekä perheen elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa (Nivala ja Rönkkö 2021, 137). Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetensseihin (SOAMK) on kirjattu, että varhaiskasvatuksen sosionomi tuntee ja tunnistaa lasten ja perheiden voimavaroihin ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja osaa tukea niitä käyttämällä erilaisia tuen muotoja. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin kuuluu vastata erityisesti perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, varhaisesta tuesta ja ehkäisevän työn suunnittelusta, toteuttamisesta sekä kehittämisestä osana varhaiskasvatusta.
Perheiden kohtaamisen ja vanhempien osallisuuden vahvistamisen varhaiskasvatuksen sosionomit perustavat sosiaalipedagogiikan mukaisiin dialogisen kohtaamisen periaatteisiin, joita ovat vastavuoroinen kunnioitus, empaattisuus, luottamus ja avoimuus. (Nivala ja Ryynänen 2024, 273.) Sosiaalipedagogisesti suuntautunut varhaiskasvattaja osaa asettua tasavertaiseen vuorovaikutukseen lapsen ja lapsen huoltajien kanssa. Sosionomi sosiaalipedagogisesti työskentelevänä varhaiskasvatuksen ammattilaisena toimii lapsen ja perheen tukena sekä rinnallakulkijana erityisesti sellaisissa hetkissä, joissa heidän olisi raskas kulkea matkaa yksin. (Ranne 2002, 113–116.)
Sosiaalipedagoginen asiantuntijuus ja eriytynyt osaaminen näyttäytyvät varhaiskasvatuksen sosionomien suunnittelemassa ja toteuttamassa työssä, joka näkyy sosiaalipedagogisen osaamisen myötä taitona, jonka avulla he ottavat perheet lempeästi vastaan varhaiskasvatuspolun alkaessa, kulkevat perheiden rinnallaan ottaen huomioon heidän erilaiset elämäntilanteensa sekä taitona saatella lapset ja perheet turvallisesti koulumaailmaan ja osaksi yhteiskuntaa.
Artikkeli pohjautuu Eveliina Haakanan ja Frans Kulmasen opinnäytetyöhön Sosiaalipedagoginen työ varhaiskasvatuksessa – varhaiskasvatuksen sosionomin käsikirja. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069425
Kuva: Freepik – luotu tekoälyllä
Lähteet:
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2024. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää. 2., uudistettu laitos Tallinna: Gaudeamus.
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2024. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää. 2., uudistettu laitos. Gaudeamus. E-kirja. Viitattu 4.5.2025. https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/sosiaalipedagogiikka/5016545 Vaatii oston.
Nivala, E. & Rönkkö, S. 2021. Varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuus ja sosiaalipedagoginen osaaminen. Teoksessa Fonsén, E.; Koivula, M.; Korhonen, R. & Ukkonen-Mikkola, T. (toim.) Varhaiskasvatuksen asiantuntijat – Yhteistyössä eteenpäin. Suomen varhaiskasvatus ry, 127–146.
Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Viitattu 4.5.2025. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Opetushallitus 2025. Inkluusio varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Viitattu 5.5.2025 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-tueksi/inkluusio-varhaiskasvatuksessa-ja-esiopetuksessa
Ranne, K. 2002. Sosiaalipedagogiikan ydintä etsimässä. Sosiaalipedagogiikka suomalaisten ja ruotsalaisten asiantuntijahaastattelujen sekä dokumenttien valossa. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C. 189. Turku: Turun yliopisto. Viitattu 6.5.2025. https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/116252/68738
Rintakorpi, K. & Holmikari, J. 2021. Sosiaalipedagogisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen varhaiskasvatuksessa. Sosiaalipedagogiikka. 22. 241–251. Viitattu 4.5.2025. https://doi.org/10.30675/sa.109067
SOAMK. 2023. Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit. Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto. Viitattu 5.5.2025. https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp content/uploads/2023/12/Varhaiskasvatuksen-sosionomikompetenssit-2023.pdf
Ukkonen-Mikkola, T.; Yliniemi, R.; Wallin, O. & Kinnunen, P. 2021. Kohti muuttuvaa moniammatillisuutta. Teoksessa Fonsén, E.; Koivula, M.; Korhonen, R. & Ukkonen-Mikkola, T. (toim.) Varhaiskasvatuksen asiantuntijat – Yhteistyössä eteenpäin. Suomen varhaiskasvatus ry, 71–84.