• ammattikeittiö
• arviointimenetelmä
• fysioterapia
• tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES)
• työn kuormittavuus

Keittiötyön kuormittavuuden on havaittu olevan vahvasti yhteydessä työperäisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Aikainen havaitseminen, tarkoituksenmukaiset kuormittavuuden arviointimenetelmät ja ergonomiaohjaus voivat ehkäistä näiltä ongelmilta.

Työkuormitusta syntyy aina työnteon seurauksena. Kuormituksella tarkoitetaan tilaa, jossa työn kuorma kohdistuu työntekijään. Se voi olla sekä ali-, että ylikuormittavaa. Terve keho on toimintakykyinen ja kestää työn asettamia vaatimuksia ja kuormitusta. (Työterveyslaitos, 2015, 7–8)

Suurtalouskeittiötyön kuormittavuus

Keittiötyölle ominaista ovat toistuvat liikkeet, pitkät seisomajaksot ja raskaiden taakkojen kantaminen ja siirtely. Nämä rasittavat erityisesti työntekijän selkää, niska- ja hartiaseutua, sekä ylä- ja alaraajoja. (Työturvallisuuskeskus, 2024) Työn kuormittavuuteen vaikuttavat liikelaajuudet, lihasvoima ja käytettyjen lihasten määrä. (Kaukiainen, 2006, 16) Työ koetaan fyysisesti kuormittavaksi, kun siihen vaaditaan lihasvoimaa, hankalia työasentoja ja toistoliikkeitä. (Työturvallisuuskeskus, n.d.) Nämä edellä mainitut seikat ovat läsnä keittiötyöntekijän päivittäisessä työssä.

Keittiötyö on sekä dynaamista, että staattista lihastyön näkökulmasta. Dynaamisessa lihastyössä lihas supistuu ja rentoutuu, eli lihaksen pituus vaihtelee liikkeen aikana. Dynaamista lihatyötä ilmenee mm. ruokien pilkkomisessa, kävelyssä ja tavaroiden nostelussa. Staattinen lihastyö tarkoittaa tilaa, jossa lihas on pitkään jännittyneenä. Lihaksen pituus pysyy samana, verenkierto lihaksessa voi heikentyä ja se väsyy helpommin. Staattista työtä keittiössä voi olla esimerkiksi tavaroiden kannattelu ja pystyasennon ylläpitäminen. (Kaukiainen, 2006, 16)

Keinoja työkuormituksen hallintaan

Vaikka artikkelissa tutkitaan vain suurtalouskeittiöitä, on niidenkin välillä eroja. Työntekijöiden työtavat eroavat toisistaan, samoin eri suurtalouskeittiöiden työympäristöt. Jokainen työntekijä on yksilö ja jokainen kokee työnsä omalla tavallaan kuormittavaksi. Työn aiheuttamaan kuormitukseen voi vaikuttaa myös yksilön vapaa-ajan ja ympäristön haasteet. (Työterveyslaitos, 2015, 7–8)

Niska- ja hartiaseudun kiputiloja voidaan ehkäistä tavaroiden ergonomisella sijoittelulla ja työtasojen säädettävällä korkeudella, jotka mahdollistavat hyvän työasennon. Taukoliikunta, erilaiset apuvälineet, vastaliikkeet ja työtehtävien vuorottelu voivat olla apuna toistotyön aiheuttamaan kuormitukseen. (Kaukinen, 2006, 18, 21, 25) Jos kuormitus on ollut pitkäkestoista ja yksilön voimavarat ylittävää, voidaan päätyä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen ehkäisyn keskiössä ovat liikunta ja riittävä unen saanti. Ylipainoa ja tupakointia tulisi välttää. Hyvä ergonomiasuunnittelu ja sen toteuttaminen työssä ehkäisevät mahdollisilta tuki- ja liikuntaelinvaivoilta. (Työterveyslaitos, n.d.)

Tuki- ja liikuntaelinvaivat

Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat mielenterveysongelmien ohella suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava seikka Suomessa. (Suomen Fysioterapeutit, 2025) Työikäisten yleisimmät tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat niska-, hartiaseudun ja selän kiputilat, sekä nivelrikko. Nämä seikat heikentävät yksilöiden elämänlaatua ja toimintakykyä. (Työterveyslaitos, n.d.) Vuonna 2022 Suomessa on ollut 2,5 miljoonaa työssäkäyvää ihmistä. Heistä 600 000:lla on ollut jokin työntekoa estävä vamma tai pitkäaikaissairaus. Tämä aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain 2,4 miljardin kustannukset, joka on seurausta sairauspoissaoloista ja terveydenhuollon palveluiden käytöstä. (Piitulainen & Husman, 2022, 47)

Suurtalouskeittiötyön arviointimenetelmät

Suurtalouskeittiötyö, sen kuormittavuus ja näiden arviointi ovat toistaiseksi vähän tutkittuja aiheita. Paras tulos on kuitenkin todettu saavutettavan yhdistämällä subjektiivinen ja objektiivinen arvio. Subjektiiviset arviointimenetelmät ovat menetelmiä, jotka perustuvat työntekijän omaan arvioon ja kokemukseen mitattavasta asiasta. Tällaisia mittareita ovat mm. kyselyt, itsearviointilomakkeet ja sykkeen mittaus. Subjektiivinen arviointimenetelmä antaa hyödyllistä tietoa työntekijän itse kokemana, jota objektiivinen mittari ei aina pysty havaitsemaan. Objektiivinen arviointimenetelmä perustuu ulkopuolisen henkilön tekemään arvioon tutkittavasta aiheesta. Nämä menetelmät pohjautuvat pääosin havainnointiin.

Tutkimusten mukaan subjektiivisen menetelmän vahvuutena on sen kokonaisvaltaisuus. Tietoa saadaan pidemmältäkin aikaväliltä kustannustehokkaasti. Sen heikkoutena on kuitenkin muistivirheet ja mahdollinen yli- tai aliarviointi, sillä työntekijä on itse vastuussa vastauksista. (Salleh ym., 2017; Abdelsalam ym., 2023; Göz ym., 2025) Objektiivisen menetelmän vahvuus on sen tarkkuus. Menetelmissä on usein käytössä selkeät ohjeet, mitä ja miten tulisi tutkia. Siinä korostuu ulkopuolisen henkilön tekemä kartoitus, jonka pohjalta voidaan heti antaa palautetta työskentelyyn ja kuormitukseen liittyen. Heikkoutena objektiivisessa arvioinnissa on lyhyt mittausjakso, havainnoijien väliset eriävät mielipiteet ja kipukokemuksen uupuminen. (Salleh ym., 2017; Ansari ym., 2016)

Paras tulos suurtalouskeittiötyöntekijän kuormittavuudesta saadaan yhdistämällä molemmat edellä mainitut arviointimenetelmät, ergonomiaohjauksella ja aikaisella puuttumisella työn kuormittavuuteen.

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: TULOSSA…

Lähteet

Abdelsalam, A.; Wassif, G.O.; Eldin, W.S.; Abdel‑Hamid, M.A.; Damaty S.I. (2023). Frequency and risk factors of musculoskeletal disorders among kitchen workers. Journal of the Egyptian Public Health Association. Viitattu 17.3.2026. https://www.researchgate.net/publication/368655091_Frequency_and_risk_factors_of_musculoskeletal_disorders_among_kitchen_workers  

Ansari, S.; Ataei, SS.; Varmazyar, S.; Heydari, P. 2016. The effect of mental workload and work posture on musculoskeletal disorders of Qazvin hospitals, in 2016. Viitattu 16.3.2026. https://www.researchgate.net/profile/Sadiq Ansari/publication/320563526_The_effect_of_mental_workload_and_work_post ure_on_musculoskeletal_disorders_of_Qazvin_hospitals_in_2016/links/5d78a3 a7299bf1cb80982c07/The-effect-of-mental-workload-and-work-posture-on musculoskeletal-disorders-of-Qazvin-hospitals-in-2016.pdf

Göz, E & Göz, A. 2025. Investigation of Ergonomic Risk Factors, Musculoskeletal System Problems, and Physical Workload in Kitchen Workers. Akdeniz Medical Journal. Viitattu 19.3.2026. https://www.researchgate.net/publication/391985179_Investigation_of_Ergonomic_Risk_Factors_Musculoskeletal_System_Problems_and_Physical_Workload_in_Kitchen_Workers  

Kaukiainen, A., Nyberg, M. & Sillanpää, J. 2006. Keittiön ergonomiaa – keittiötyö sopivaksi työntekijälle. Työturvallisuuskeskus. 16-18, 21-25. Viitattu 28.11.2025

Piitulainen, K. & Husman, K. 2022. Työote- yhteistyöllä työkykyisenä töihin. Fysioterapia-lehti 6/2022. 46-52. Viitattu 6.3.2026.

Salleh, N. F. M., Sukadarin, E. H., & Zakaria, J. (2017). Preliminary study of musculoskeletal complaints and ergonomic risk factors among catering workers. Asia Pacific Environmental and Occupational Health Journal. Viitattu 19.3.2026. https://www.researchgate.net/publication/326913458_Preliminary_Study_of_Musculoskeletal_Complaints_and_Ergonomic_Risk_Factors_among_Catering_Workers

Suomen Fysioterapeutit. 2025. Tuki- ja liikuntaelinvaivat. Suomenfysioterapeutit.fi Viitattu 6.3.2026. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/liitto/yhteiskunnallinen vaikuttaja/karkiteemat/tuki-ja-liikuntaelinvaivat/

Työterveyslaitos (n.d.) Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen vapaa-ajalla. Ttl.fi. Viitattu 22.11.2025 https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tuki-ja-liikuntaelimiston-terveys-ja-tyokyky/tuki-ja-liikuntaelinterveyden-edistaminen-vapaa-ajalla

Työterveyslaitos. 2015. Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA. 3., uudistettu painos. 6–9. Viitattu 6.3.2026

Työturvallisuuskeskus. 2024. Ravintolatyön ergonomia ja apuvälineet. Ttk.fi. Viitattu 19.11.2025. https://ttk.fi/julkaisu/ravintolatyon-ergonomia-ja-apuvalineet/#tyokuormitus

Työturvallisuuskeskus. (n.d.). Työkuormituksen hallinta. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 20.10.2025. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyoympariston turvallisuus/tyokuormituksen-hallinta/

Kuva: Pexels