• hyvinvointi
• psyykkinen hyvinvointi
• raskaus
• raskausaika

Raskauden aikaisen elämänlaadun tarkastelu on ajankohtaista, sillä raskaana olevien kokonaisvaltainen hyvinvointi on yhä keskeisempi osa nykypäivän terveydenhuoltoa ja yhteiskunnallista keskustelua. Hyvä elämänlaatu tukee terveellistä raskautta, kun taas haasteet, kuten stressi, voivat lisätä riskejä sekä odottajalle että lapselle.

Useimmilla odottajilla on enemmän tai vähemmän huolta sikiöstä tai omasta hyvinvoinnistaan raskauden aikana. Raskauden aikana odottajan kehossa, mielessä ja ympäristössä tapahtuu lukuisia muutoksia, joiden vaikutus raskaana olevaan kuitenkin usein jää huomiotta. (Boutib ym. 2022.) Nämä muutokset voivat vaikuttaa odottajan kykyyn suoriutua fyysisissä, henkisissä ja sosiaalisissa ulottuvuuksissa, mikä voi johtaa elämänlaadun laskuun (Aizer ym. 2014). Odottajan elämänlaadun optimoimiseksi tarvitaan syvempää ymmärrystä heidän haasteistaan, jotta tarvittavaa neuvontaa ja tukea voidaan tarjota (Boutib ym. 2022). Elämänlaatua tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeää kunnioittaa sen kokemuksellista luonnetta – yksilö itse määrittää kokemuksensa elämänlaadusta objektiivisista tekijöistä huolimatta.

Psyykkisen ja sosiaalisen tuen merkitys odottajan hyvinvoinnille

Raskauden aikana psyykkinen haavoittuvuus on lisääntynyt hormonaalisten muutosten ja hallinnan tunteen puutteen vuoksi. Psyykkistä hyvinvointia edesauttavat muun muassa läheisiltä saatu tuki, myönteinen suhtautuminen raskauteen, optimistinen asenne sekä hyvä taloudellinen tilanne. (Boutib ym. 2022.) Psyykkisen tuen saaminen, henkisen paineen vähentäminen ja hoitoprosesseihin luottaminen lisää psyykkistä hyvinvointia ja sitä kautta edistää niin odottajan kuin sikiönkin terveyttä (Nazarbour ym. 2024).

Muilta ihmisiltä, kuten läheisiltä tai vertaisryhmiltä, saatu tuki vaikuttaa keskeisesti yksilön hyvinvointiin. Raskausaikana se voi vähentää stressiä ja ahdistusta sekä parantaa psyykkistä hyvinvointia ja elämänlaatua. (Bedaso ym. 2021.) Sosiaalisen tuen on havaittu suojaavan odottajaa masennukselta ja mielenterveysongelmilta, vahvistavan turvallisuuden tunnetta sekä auttavan raskauden fyysisten ja henkisten haasteiden kohtaamisessa. Lisäksi sosiaalinen tuki vähentää yksinäisyyden tunnetta ja emotionaalista kuormitusta. (Al-Mutawtah ym. 2023.) Terveydenhuollon (esimerkiksi neuvolan) rooli sosiaalisen tuen tarjoajana raskauden aikana on tärkeä ja monialainen (Äitiysneuvola 2024).

Elämänlaadun tukeminen fyysisten muutosten keskellä

Raskaus tuo mukanaan monia fyysisiä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa odottajan päivittäiseen elämään ja elämänlaatuun. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi painonnousu, erilaiset kiputuntemukset kehossa sekä ruoansulatuksen erilaiset oireet, kuten närästys ja pahoinvointi. (Tiitinen 2024.)

Lisääntynyt kehon paino kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä, erityisesti alaselkää, lantion aluetta ja alaraajoja. Painonnousu voi myös lisätä psyykkistä kuormitusta kehonkuvan muutosten ja ahdistuksen myötä. (Altazan ym. 2019; Zhou ym. 2023.) Alaselän ja lantion alueen kiputilat voivat heikentää unen laatua, vähentää seksuaalista aktiivisuutta ja rajoittaa päivittäisiä toimintoja (Yenisehir ym. 2024). Pahoinvointi ja oksentelu heikentävät elämänlaatua merkittävästi ja vaikutus elämänlaatuun on korrelaatiossa oireiden voimakkuuden kanssa. Tämän vuoksi varhaisella tunnistamisella ja interventioilla voidaan saada positiivisia tuloksia (Heitmann ym. 2017).

Jopa 40% raskaana olevista on raportoinut unen laadun heikkoutta, jonka yleisyys kasvaa erityisesti kolmannella raskauskolmanneksella. Raskaudenaikainen unenlaatu vaikuttaa odottajan terveyteen lisäämällä esimerkiksi masennuksen, raskausdiabeteksen, ennenaikaisen synnytyksen, keisarileikkauksen ja kohonneen verenpaineen riskiä. (Peters ym. 2023). Säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ruokavaliolla ja unenlaadun parantamisella voidaankin vaikuttaa positiivisesti odottajan elämänlaatuun (Barakat ym. 2015; Klemetti-Pettersson & Vääräsmäki 2023; Peters ym. 2023).

Odottajan elämänlaatuun tulee panostaa

Raskauden aikainen elämänlaatu koskettaa monia  – niin odottajia, perheitä kuin terveydenhuollon ammattilaisiakin. Odottajien hyvinvointiin panostaminen vaikuttaa heidän oman terveytensä lisäksi myös seuraavan sukupolven hyvinvointiin. (Aizer ym. 2014.) Aiheen ymmärrys ja puheeksiotto on tärkeää. Tällä on yhteys muun muassa myönteisempään raskauskokemukseen, parempaan synnytyksen jälkeiseen toipumiseen sekä vähäisempään synnytyspelkoon (Lagadec ym. 2018). Odottajan kokemus omasta elämänlaadustaan tulisi selvittää jo alkuraskaudesta, jotta tarvittavia tukitoimia voidaan tehdä elämänlaadun parantamiseksi.

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Haapanen, Lotta; Hiisikero, Janette (2025): Elämänlaatu raskausaikana: sisältöä raskaana olevan digihoitopolkuun.

Lähteet

Aizer A, Currie J. 2014. The intergenerational transmission of inequality: maternal disadvantage and health at birth. Science. Vol. 23, No 344.

Altazan, A.D.; Redman, L.M.; Burton, J.H. et al. 2019. Mood and quality of life changes in pregnancy and postpartum and the effect of a behavioral intervention targeting excess gestational weight gain in women with overweight and obesity: a parallel-arm randomized controlled pilot trial. BMC Pregnancy Childbirth. Vol. 19, No 1.

Al-Mutawtah, M; Campbell, E; Kubis, HP & Erjavec, M. 2023. Women’s experiences of social support during pregnancy: a qualitative systematic review. BMC Pregnancy Childbirth. Vol 23, No 782.

Boutib, A.; Chergaoui, S.; Marfak, A.; Hilali, A. & Youlyouz-Marfak, I. 2022. Quality of Life During Pregnancy from 2011 to 2021: Systematic Review. Int J Womens Health. Vol. 2, No 14.

Barakat R., Pelaez M., Cordero Y., Perales M., Lopez C., Coteron J., Mottola M.F. 2016. Exercise during pregnancy protects against hypertension and macrosomia: Randomized clinical trial. Am. J. Obstet. Gynecol. Vol. 214, No 5.

Heitmann, K.; Nordenh, H.; Havnen, G.C. et al. 2017. The burden of nausea and vomiting during pregnancy: severe impacts on quality of life, daily life functioning and willingness to become pregnant again – results from a cross-sectional study. BMC Pregnancy and Childbirth. Vol 17, No 75.

Klemetti-Pettersson, M. & Vääräsmäki, MJ. Ylipainoisen naisen raskaus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 16.9.2025.https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt02057/search/ylipainoisen%20

Lagadec, N.; Steinecker, M.; Kapassi, A.; Magnier, A.; Chastang, J.; Robert S.; Gaouaou, N. & Ibanez, G. 2018. Factors influencing the quality of life of pregnant women: a systematic review. BMC Pregnancy Childbirth. Vol.18, No 455.

Nazarpour, S.; Simbar, M.; Kiani, Z.; Khalaji, N.; Khargh, M. & Naeiji, Z. 2024. The relationship between quality of life and some mental problems in women withnal diabetes mellitus (GDM): a cross-sectional study. BMC Pshychiatry. Vol. 24, No. 511.

Peters, AEJ.; Verspeek, LB.; Nieuwenhuijze, M.; Harskamp-van Ginkel, MW & Meertens, RM. 2023. The relation between sleep quality during pregnancy and health-related quality of life – a systematic review. J Matern Fetal Neonatal Med.  Vol. 36, No 1. 

Tiitinen, A. 2024. Raskauspahoinvointi. Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 20.10.2025. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00170

Yenisehir, S.; Karakaya, I. & Özbey, G. 2024. Sexual function of women with and without pregnancy-related pelvic girdle pain and its relationship with physical activity, kinesiophobia and body image: a cross-sectional comparative study. Journal of Sexual Medicine / PMC. Vol. 31, No 3122-3131.

Zhou, L.; Feng, X.; Zheng, R.; Wang, Y.; Sun, M. & Liu, Y. 2023. The correlation between pregnancy-related low back pain and physical fitness evaluated by an index system of maternal physical fitness test. PLOS ONE. Vol. 12, No 18.

Äitiysneuvola. 2024. THL. Viitattu 20.10.2025. Äitiysneuvola – THL

Kuva: © Janette Hiisikero