Suunnitteluprosessin kehittäminen RoRo-aluksilla
RoRo-alusten suunnittelu yhdistää rakenteellisen mitoituksen, toiminnalliset vaatimukset ja monialaisen projektityön tavalla, joka tekee siitä yhden laivanrakennuksen haastavimmista osa-alueista. Alusten koko toimintaperiaate perustuu ajoneuvojen ja raskaiden yksiköiden turvalliseen, nopeaan liikkumiseen, minkä vuoksi rampit ja nostettavat autokannet muodostavat niiden rakenteellisen ytimen. Tutkimus tarkastelee näiden laitteiden ja runkorakenteiden yhteensovittamista Deltamarin Oy:n näkökulmasta ja pyrkii selventämään, miksi rajapintojen hallinta on usein sekä teknisesti että käytännön tasolla monimutkaista.
RoRo-laitteet liittyvät suoraan rungon kuormituspolkuihin ja vaikuttavat aluksen kokonaisjäykkyyteen, käyttöön sekä huollettavuuteen. Tämä tekee niiden suunnittelusta hyvin riippuvaisen lähtötietojen täsmällisyydestä ja suunnittelutiimien välisestä tiedonkulusta. Deltamarinin projekteissa oli nähtävissä, että laitevalmistajien toimittamat tiedot olivat ajoittain puutteellisia tai eri tavoin esitettyjä, mikä johti liitäntärakenteiden muutostarpeisiin suunnittelun myöhemmissä vaiheissa. Tällaiset muutokset aiheuttavat helposti ketjureaktion, jossa aikataulut venyvät ja useita rakenteita joudutaan arvioimaan uudelleen.
Taustalla vaikuttavat ongelmakohdat
Aineisto paljasti useita toistuvia haasteita, jotka vaikuttivat suunnittelun kokonaisuuteen:
- Lähtötietojen epätäydellisyys, mikä vaikeutti tarkkaa mitoitusta.
- Dokumenttien epäyhtenäisyys, joka johti tulkintaeroihin ja hidasti tiedonvaihtoa.
- Kansainvälisen yhteistyön terminologia- ja käytäntöerot, jotka loivat epäselvyyksiä.
- Liitäntöjen muuttuminen myöhäisessä vaiheessa, mikä lisäsi suunnittelukierroksia.
- Rajapintojen vähäinen ennakkotarkastelu, jolloin kriittiset kohdat nousivat esiin vasta myöhään.
Kun nämä tekijät kasaantuivat, suunnittelun sujuvuus heikkeni ja riskit rakenteellisista ristiriidoista kasvoivat.
Rakenteellinen näkökulma RoRo-laitteisiin
RoRo-laitteet aiheuttavat runkorakenteille kuormituksia, joiden hallinta vaatii huolellista suunnittelua ja oikeita lähtöarvoja. Rampit ja autokannet tuottavat mm.:
- suuria pistekuormia saranapisteille
- dynaamisia voimia, jotka syntyvät ajoneuvojen liikkeestä
- leikkausvoimia ja kiertomomentteja epäsymmetrisissä kuormitustilanteissa
- jännityskeskittymiä, jotka edellyttävät vahvistettuja liitoksia
Kuormien hallinta edellyttää, että suunnittelijat saavat laitetiedot riittävän aikaisin ja selkeässä muodossa. Vähäisetkin epäselvyydet voivat aiheuttaa lisätyötä ja heikentää kokonaisuuden toimivuutta.
Kehitysehdotuksia suunnittelun tueksi
Tutkimus esitti useita konkreettisia ratkaisuja, joiden avulla RoRo-laivojen suunnittelua voidaan yhtenäistää:
- Suunnittelun tarkastuslista varmistamaan keskeiset lähtötiedot ennen rakennesuunnittelua.
- Yhdenmukainen dokumentointimalli, joka tekee tiedoista selkeämpiä ja vertailukelpoisempia.
- Rajapintatapaamisten säännöllinen rytmittäminen, jotta ongelmat havaitaan ajoissa.
- Selkeä vastuunjako, joka vähentää epäselvyyksiä eri suunnittelualojen välillä.
- Muutoshallinnan tehostaminen, jotta ristiriitaiset tiedot pysäytetään ajoissa.
Näillä toimilla pyritään tekemään suunnittelusta ennakoitavampaa ja vähentämään virheiden todennäköisyyttä.
Laajempi merkitys laivanrakennukselle
Tutkimus osoittaa, että RoRo-alusten suunnittelu on prosessi, jossa tekninen osaaminen ja sujuva viestintä ovat keskeisessä roolissa. Rakenteiden ja laitteiden yhteensovittaminen ei ole vain mitoitustehtävä, vaan kokonaisuus, joka vaatii ennakoivaa suunnittelua, yhtenäisiä käytäntöjä ja toimivia rajapintoja. Kun lähtötiedot ovat luotettavia ja yhteistyö sujuu, suunnittelun laatu paranee ja projektit pysyvät paremmin aikataulussa. Esitetyt kehitystoimet tarjoavat käytännöllisen pohjan prosessin jatkuvalle parantamiselle ja tukevat Deltamarinin kykyä suunnitella RoRo-aluksia tehokkaasti, turvallisesti ja tulevien projektien näkökulmasta ennakoitavasti.
Lähde: Mikkonen, M. 2025. RoRo-laitteiden rajapinnat ja suunnittelu alusten runkorakenteissa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Kuva luotu tekoälyä käyttämällä.