Taidetta – mutta millä ehdoilla?
Taiteenlajina tanssi on erityisen herkkä, sillä oma vartalo on ainoa työkalu ja instrumentti. Epäasiallisuuksia on totuttu sietämään, työpaikoista on totuttu kilpailemaan ja epävarmuutta kestämään, jotta saadaan tehdä sitä työtä, mitä rakastetaan. Työtä ja työpaikkoja on vähän, ja niistä kilpailu on todella kovaa. Vaikeneminen ja selviytyminen ovat juurtuneet valitettavan syvälle alan rakenteisiin.
Äärirajoilla oloa, epävarmuutta, venähtäneitä lihaksia ja kohtuuttomia työaikoja. Vai heittäytymistä, vapautta, kehollisuutta ja sitoutumista? Kumpi kuulostaa paremmalta? Tanssitaiteilijalle molemmat näkökulmat ovat totta. Tanssitaiteilija on intohimoammatissa, ja työtä tehdään suurella palolla ja kunnianhimoisesti.
Syntyykö laatu työhyvinvoinnin kustannuksella?
Tanssin kentällä tanssitaitelijoiden työhyvinvointiin liittyvät asiat herättävät runsasta ja kiivasta keskustelua. Pinnan alla tuntuu kuplivan tällä hetkellä paljon, ja onkin hyvä, että alan toimijat ovat vihdoin uskaltaneet nostaa epäkohtia ja pitkään vaiettuja asioita esiin. Alalla vallitsee perinteinen syvälle muurattu hierarkia. Pinnan alla ovat kyteneet vallan väärinkäyttöön liittyvät asiat sekä alan niukka rahoitus ja resurssit.
Nykypäivänä alan toimijoiden kriittisyys ja tietoisuus, työhyvinvoinnin arvostuksen vaaliminen ja sukupolvenvaihdos ovat mahdollistaneet tanssin kentän totuttujen tapojen ja työskentelytyylien ravistelun. Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijoiden liiton entisen puheenjohtajan Veera Lambergin mukaan alalla puhutaan nykyään vapaammin työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja mielenterveydestä.
On vihdoin herätty siihen, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja osa hyvää työelämää on se, kuinka tulet kohdelluksi työssäsi (Lamberg 2020).
Lamberg painottaa, että olisi vihdoin aika ottaa myös eettistä vastuuta siitä, millaisissa oloissa, miten ja millä ehdoilla taide syntyy (Lamberg 2020). Vaula Helin julkaisi Suomen Kuvalehdessä laajan artikkelin Suomen nykytanssin tilasta. ”–nykytanssi on korkeatasoista, mutta syntyykö laatu työolojen ja terveyden kustannuksella?” Helin tiivistää tanssin kentän rakenteellisen ongelman: monissa tanssiryhmissä johdossa ovat ryhmän perustaneet tanssijat tai koreografit. Heillä ei välttämättä ole ollenkaan tietotaitoa toimia työnantajan tai johtajan roolissa. Ryhmän kasvaessa työnantajan velvollisuudet, valta ja vastuu kasvavat. Johtotehtävät ja esihenkilönä toimiminen vaativat perehdytystä ja koulutusta (Helin 2022.)
Opinnäytetyön (Alho 2024) tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat tanssin kentällä horjuttavat työhyvinvointia ja miten johtamista kehittämällä voidaan parantaa, tukea ja edistää alan työhyvinvointia. Opinnäytetyössä haluttiin myös selvittää, miten vallankäyttö, pelolla johtaminen tai epävarmat työolot näkyvät ja ilmenevät tanssitaiteilijoiden työssä. Opinnäytetyössä kehitettiin yhdeksi ratkaisuksi suunnitelma nimeltä Työhyvinvoinnin tukipilarit.
Työhyvinvoinnin tukipilarit – suunnitelma
Työhyvinvoinnin tukipilarit on tanssin kentän organisaatioiden ja työryhmien tarpeisiin kehitetty työhyvinvointisuunnitelma, joka auttaa edistämään työhyvinvoinnin järjestelmällistä johtamista ja ylläpitämistä. Suunnitelman tarkoituksena on tukea organisaation strategiaa, mahdollistaa missio ja visio sekä edistää työyhteisön arvoja.
Työhyvinvoinnin tukipilarit on mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen työkalu työhyvinvoinnin johtamisen tueksi, ja se on helppo ottaa käyttöön. Merkityksellisyyden tunnetta lisää se, että työhyvinvoinnin tukipilarien suunnitteluun ja luomiseen osallistetaan koko työryhmä tai organisaatio. Näin siitä tulee koko työyhteisön yhteinen asia. Työhyvinvoinnin tukipilarit tuovat työhyvinvoinnin näkyväksi osaksi työarjen käytänteitä.
Miten edetä ja miksi?
- Määritellään oma haluttu päämäärä ja tavoite
- Määritellään kesto
- Laaditaan keinot ja tavat miten toivottu päämäärä saavutetaan
- Pohditaan yhdessä, miten tätä edistetään
- Osallistavuus keskiössä, jokainen sitoutuu omalla toiminnallaan toivotun päämäärän toteuttamiseen
- Sitoutuminen ja seuranta tärkeää
- Päämääriksi voi nostaa esimerkiksi kommunikaation ja vuorovaikutuksen kehittämisen, puhumattomuuden kulttuurista pois opettelun, konfliktitilanteiden ratkomisen, yhteisöllisyyden lisäämisen, tunneälyn tai myötätunnon kehittämisen
Yhdessä tehdyn työhyvinvointisuunnitelman avulla on mahdollista edistää ja parantaa useita hyvinvoinnin asioita. Työhyvinvointiin kuuluu oleellisesti onnistunut ja dialoginen vuorovaikutus, toisten huomioon ottaminen, arvostus, luottamus ja vastuun kantaminen.
Työhyvinvoinnin näkökulmasta avoimuus lisää hyvää toimintakulttuuria poistamalla turhia väärinymmärryksiä. Läpinäkyvyys mahdollistaa toiminnan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden sekä avoimuuden. Työtehtävät, vastuut ja velvollisuudet ovat selkeitä ja jokaisen tiedossa.
Tunneäly ja myötätunto ovat jokapäiväisen kanssakäymisen perusedellytyksiä. Jokainen kohdataan omana itsenään, kunnioittaen ja arvostaen. Ryhmän ja organisaation jokaisella jäsenellä on vastuu edistää omalla toiminnallaan työhyvinvointia ja ylläpitää tervettä työilmapiiriä.
Suunnitelman taustalla
Tarkkosen (2012) työhyvinvoinnin johtamisen perustoiminnot ovat toimineet pohjana, kun Työhyvinvoinnin tukipilareita luotiin. Hän on jaotellut työhyvinvoinnin johtamisen viisi perustoimintoa:
Todellisuuden riittävän täsmällinen määrittely: Todellisuuden riittävän täsmälliseen määrittelyyn kuuluvat kehityskeskustelut, työhyvinvointikyselyt ja riskien säännöllinen arviointi. Pelkkä arkitieto ei riitä vaan tarvitaan todenmukaisia teorioita, käsitteitä, malleja ja tutkimustuloksia.
Merkitysten luominen: Merkitysten luominen tarkoittaa sitä, että johtamisella viestitään merkitykset ja arvot.
Käytännön edellytysten luominen: Luottamus ja uskottavuus edellyttävät johdonmukaisuutta. Sanat ja teot vastaavat toisiaan. Luodaan käytännön edellytykset esimerkiksi määrittelemällä työhyvinvoinnille painopisteet, tavoitteet, päämäärät, periaatteet, keinot ja resurssit. Määritellään suunta, mitä kohti ollaan menossa.
Toteuttaminen ja seuranta: Toteuttamiseen ja seurantaan kuuluvat työyhteisö ja henkilöstö. He tarvitsevat kaikenlaista huolenpitoa: ohjausta, tukea, neuvoa, palautetta, arvostusta ja myötätuntoa.
Arviointi: Arviointi on välttämätön edellytys kehitykselle ja oppimiselle. (Tarkkonen 2012, 74-77.)
Työhyvinvoinnin tukipilareiden lisäksi opinnäytetyön tuloksissa nostetaan esille myös työhyvinvoinnin johtamisen suuri merkitys työntekijöiden työssä jaksamisen, työhyvinvoinnin ja toiminnan sujuvuuden kannalta. Toisena merkittävänä tuloksena voidaan mainita, että esihenkilöiden ja johdon kouluttautuminen henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiasioihin vaikuttavat myönteisesti työorganisaatiossa.
Tasa-arvon ei siis soisi olevan ainoastaan taiteellisen esityksen pääroolissa täyden näyttämövalaistuksen loisteessa, vaan myös arkisessa ja käytännöllisessä sivuosassa ja loisteputkivalaistuksen kajossa, josta käsin kokonaisuus näyttäytyy aina hieman toisin (Kovamäki 2018).
Kovamäen (2018) mukaan on hyvä, että huomio on nyt käännetty myös siihen, mitä hyvältä johtamiselta tai ohjaamiselta odotetaan ja vaaditaan. Miten luodaan alalle hyvää ilmapiiriä, keskustelukulttuuria, luottamusta ja sitoutumista? Ohjauksessa ja johtamisesta tulisi hyödyntää kentän vahvuuksia, joustavuutta ja sopeutumiskykyä ja ottaa käyttöön entistä tasa-arvoisemmat toimintatavat.
Työhyvinvoinnin tulevaisuus
On perusteltua pohtia, millaista jälkeä haluamme jättää perinnöksi tuleville sukupolville. Suomalainen tanssin kenttä on rikas, monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä. Osaaminen on huippuluokkaa ja tarjonta on laaja. Nyt tulisikin nähdä niin sanotusti lavan taakse kulisseihin, sillä työntekijöiden tyytyväisyys ja jaksaminen ovat koetuksella.
Millaisissa työoloissa ja millä ehdoilla taidetta tehdään? Miten työntekijöistä pidetään huolta, niin että he jaksavat ja voivat hyvin nyt ja tulevaisuudessa? Jokaisella toimijalla on vastuu tanssin kentän tulevaisuudesta, sen toimintakulttuurista ja kehittämisestä. Vielä on paljon parannettavaa tavoiteltaessa tasapainoisempaa, toimivampaa ja monipuolisempaa tanssin kenttää.
Lähteet:
Alho, L. 2024. Tanssitaiteilijoiden työhyvinvoinnin tarkastelua – horjuttavia ja tukevia tekijöitä. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404207062
Helin, V. 2022. Tanssia ilman rajoja. Suomen Kuvalehti. Viitattu 8.4.2024 https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/tyoskentelysta-jai-pitkaksi-aikaa-pelkotiloja-tunnettujen-tanssiryhmien-entiset-tyontekijat-kertovat-epaasiallisesta-kohtelusta/?shared=1216050-b0c5af3a-1&fbclid=IwAR3EkFfMHA4nHSVkGuHGJjAx42tlZyLdtOP_UoWzZaiveDEtxfjpt4lgIMQ
Kovamäki, S. Vallan väärinkäyttö – mielivaltaisuudesta ja välinpitämättömyydestä. 2018. Liitos-lehti. Viitattu 9.4.2024. https://www.teme.fi/fi/ajankohtaista-stst/vallan-vaarinkaytto-mielivaltaisuudesta-ja-valinpitamattomyydesta/
Lamberg, V. 2020. Tanssikentällä puhutaan nyt työilmapiirin ongelmista. Viitattu 8.4.2024. https://www.teatteritanssi.fi/2020/01/tanssikentalla-puhutaan-nyt-tyoilmapiirin-ongelmista/
Tarkkonen, J. 2012. Työhyvinvointi johtamistehtävänä. UNIpress