Ammattiin opiskelevien näkemyksiä työhyvinvoinnista 

28.05.2024

Nuorten hyvinvointi ja osaaminen vaikuttavat ammatillisen tutkinnon loppuun suorittamiseen ja opintoja seuraavaan työelämään kiinnittymiseen. Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Master School -opinnäytetyö tehtiin osana Työsuojelurahaston rahoittamaa yksivuotista Luotsi-hanketta. Hanke toteutui Turun ammattikorkeakoulun, Turun ammatti-instituutin (TAI) ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyössä. Hankkeen taustalla oli muun muassa huoli nuorten opintojen keskeytymisestä.

Opinnäytetyössä selvitettiin ammattiin valmistuvien nuorten käsityksiä työhyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä ja sitä tukevista tekijöistä. Tuotoksena laadittiin mallinnus ammattiin valmistuvien työhyvinvoinnin portaista. Nuorten ammattiin opiskelevien näkökantaa selvitettiin hyödyntämällä osallistavia menetelmiä TAI:n koulutaloilla.

Terveelliset elintavat ja sosiaalinen elämä tukevat nuorten hyvinvointia 

Opinnäytetyössä selvisi, että TAI:ssa toisella asteella ammattiin opiskelevat nuoret tunnistavat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin merkityksen. Hyvinvointiin liittyvät nuorten käsityksissä terveelliset elämäntavat, kuten riittävä uni ja lepo, hyvästä ravitsemuksesta huolehtiminen ja säännöllinen liikunta. Opiskelijoiden mukaan on tärkeää syödä riittävästi ja terveellisesti myös koulupäivän aikana, huolehtia koulun ja vapaa-ajan erottamisesta palautumisen takaamiseksi ja liikkua säännöllisesti. 

Kouluterveyskyselyssä ilmenee ammattiin opiskelevien suosituksia vähäisempää unen saantia ja liikuntaa vapaa-ajalla, sekä aamiaisen ja koululounaan väliin jättämistä (Helenius & Kivimäki 2023). Liikuntaa lisäävissä toimenpiteissä tiedetään olevan perustutkintotasolla parantamisen varaa (Wiss ym. 2023), ja liikkumista lisäävät olosuhteet koulupäivien aikana, kuten liikuntapaikkojen käyttömahdollisuus ja istumisen vaihtoehdot, olisivat oppilaiden näkemysten mukaan hyviä keinoja tähän (Siekkinen ym. 2021). 

Kouluruokailun avulla voidaan syödä ravitsemussuositusten mukaista ruokaa opiskelupäivän aikana, oppia hyviä ruokailutottumuksia ja saada sosiaalisia kohtaamisia, joten koululounaan syömiseen tulisi nuoria kannustaa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) 2019).

Valmistuminen ammattiin ja toimeentulo motivoivat opiskelemaan 

Nuoria motivoi opiskella itseään kiinnostavia aineita ja omalta tuntuvaa alaa kannustavassa ilmapiirissä. Valmistuminen ammattiin avaa nuorille ovet työelämään sekä antaa mahdollisuuden tulla toimeen ja rakentaa elämäänsä työstä ansaitun palkan avulla. Opiskelumotivaatiossa korostuvat niin halu valmistua ammattiin ja saada toimeentulo kuin läheisten ja ystävien tuki tähän päämäärään pyrittäessä. 

Työhyvinvointiin ja opiskeluaikaiseen hyvinvointiin vaikuttaa nuorten mukaan omasta hyvinvoinnista huolehtiminen terveellisine elintapoineen. Ammattiin opiskeltaessa opitaan työturvallisuudesta, kuten työergonomiasta ja tarvittavien suojaimien työssä käytöstä. Ammattiosaajan työkykypassia voidaan hyödyntää oppimisen tukena kouluympäristössä (Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry n.d.).

Sosiaaliset verkostot lisäävät työ- ja opiskeluhyvinvointia 

Sosiaalinen elämä kytkeytyy voimakkaasti nuorten kokemaan terveyteen ja hyvinvointiin. Nuorten vastauksissa korostuu työyhteisön merkitys työhyvinvointiin, esimerkkeinä he mainitsivat hyvät ja kannustavat työkaverit ja esihenkilön tuen. Myös työympäristön viihtyvyydellä ja toiminnallisuudella sekä työajoilla on merkitystä nuorten kokemaan työhyvinvointiin. 

Ammattiin opiskelevat nuoret saavat tukea hyvinvointiin ja opiskeluun läheisiltä, kavereilta vapaa-ajalla, koulussa ja töissä sekä koulun oppilashuoltoryhmältä. Omien rajojen tunnistaminen, työn ja vapaa-ajan erottaminen ja vaikutusmahdollisuus ajankäyttöön lisäävät työ- ja opiskeluhyvinvointia. Opiskelijoiden osallistumiseen toimintojen kehittämisessä ja opiskeluhuoltopalveluiden saannin turvaamiseen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville tulee kiinnittää huomiota (Wiss ym. 2023).

Tulevaisuuden työn toivotaan olevan mielekästä ja omalta tuntuvaa, sisältävän ammattitaidon ja mahdollisuuden uuden oppimiseen.  Nuorille on tärkeää, että työaikaan voi vaikuttaa, työtä on tarjolla ja siitä saa riittävän palkan toimeentuloon. Lisäksi he toivovat hyvää työyhteisöä ja sitä, että työntekijästä pidetään huolta. Työelämässä ammattiin opiskelevat nuoret arvostavat uuden oppimista ja ammattitaitoa, hyvää työyhteisöä ja työasennetta, palkkausta ja palkitsevuutta.

Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin työhyvinvoinnin portaat

Opinnäytetyössä tuotoksena oli ammattiin valmistuvan työhyvinvoinnin portaiden mallinnus Rauramon (2012) mallia teoreettisena viitekehyksenä soveltaen. Työhyvinvoinnin portaat rakentuvat terveyden, turvallisuuden, yhteisöllisyyden, arvostuksen ja osaaminen askelmille.  

Opinnäytetyön ammattiin valmistuvien työhyvinvoinnin portaiden mallinnuksessa sisältö tuotettiin opiskelijoiden vastauksista. Aineistoa kerättiin ammattiin opiskelevilta nuorilta kolmelta Turun ammatti-instituutin koulutalolta nuortenraatien ja terveyskioskitoiminnan avulla. Eri koulutalojen opiskelijat saatiin osallisiksi, ja heidän näkemyksensä huomioitiin lopullisessa mallinnuksessa.

Lähteet: 

Helenius, J. & Kivimäki H. 2023. Nuorten arki – Kouluterveyskysely 2023: Moni nuori ei syö aamupalaa tai koululounasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 51/2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124238 

Rauramo, P. 2012. Työhyvinvoinnin portaat- viisi vaikuttavaa askelta. 2., uudistettu painos. Porvoo: Bookwell Oy.  

Siekkinen, K.; Kujala, J.; Kallio, J.; Hakonen, H. & Tammelin, T. 2021. Toisen asteen opiskelijoiden mielipiteet liikunnasta ja sen lisäämisestä opiskelupäivään. Liikunta & Tiede Vol. 58, No 1, 86–94. 

Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry n.d. Työkykypassi. https://www.tyokykypassi.fi/  

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) 2019. Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta: ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin. Oppaat ja käsikirjat 2019:5a. Helsinki: Opetushallitus. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041416360 

Wiss, K.; Jahnukainen, J.; Saaristo, V. & Vartiainen, M.  2023.  Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Tutkimuksesta tiiviisti 24/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 30.11.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-089-7