• ensihoito
• työhyvinvointi

Ensihoitajan työkyky voi muuttua yhden ensihoitotehtävän aikana. Työn vaatimusten noustessa myös hyvinvoivan työntekijän merkitys organisaatiossa kasvaa. Työhyvinvointi käsitteenä ulottuu kaikille organisaatioiden tasoille ja johtamiseen. Vaikka ensihoitotyön operatiivinen luonne priorisoi johtamistyötä, ensihoidon lähijohtajat toimivat työhyvinvoinnin strategisina ja operatiivisina edistäjinä.

Työhyvinvoinnin käsitettä kuvaillaan työntekijän psykologisena, fyysisenä ja sosiaalisena toimintakykynä työssä. (Grant ym., 2007, s. 52) Sen nähdään rakentuvan yksilön kokemuksista työn- ja elämän hallinnasta, työssä oppimisesta ja hyvästä työyhteisöstä. Työhyvinvointi on työkyvyn edellytys, johon vaikuttavat yksilön kokemat voimavarat ja työn vaatimukset. (Lederer, ym. 2014, s. 242; Manka & Manka, 2023)

Työterveyslaitoksen raportin mukaan, vain harva ensihoitaja kokee saavansa työstään tunnustusta ja arvostusta (Selander, ym., 2025, s.21, 39–40). Ensihoidon työympäristö ei aina mahdollista lähijohtajan ja työntekijän välistä palautekeskustelua. Työssä onnistumisen kokemukseen vaikuttavat myös työyhteisön tuki ja tiimin sisäinen vuorovaikutus sekä työstä saatu palaute. Työyhteisö on ensihoidossa työskentelyn merkittäviä voimavaroja, joka toimii vastavoimana työn haasteille ja vaatimuksille.

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä tarkasteltiin ensihoidon lähijohtajien kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta ja selvitettiin työhyvinvoinnin voimavaroja sekä työhyvinvoinnin johtamisessa koettuja haasteita. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksella.

Muutoksen ja työhyvinvoinnin johtamiseen kaivataan tukea.

Tutkimuskyselyyn vastanneiden ensihoidon lähijohtajien (ensihoidon kenttäjohtajat sekä lähiesihenkilöt) kokemuksien ja aiheeseen liittyvän teoriatiedon pohjalta voidaan avata keskustelu työhyvinvoinnin johtamisen tukemisen eri muodoista. Yhtenäiset toimintamallit ovat avainasemassa strategisen työhyvinvoinnin johtamisen kannalta. Lähijohtajat ovat merkittävässä roolissa jalkauttaessaan toivottua työhyvinvoinnin strategiaa organisaation sisällä.

Työn merkityksellisyys, psykologinen turvallisuus ja yhteisöllisyys lähijohtajien työhyvinvoinnin voimavaroina.

Ensihoidon lähijohtajien vastauksista korostuivat työn voimavarat, jotka tukevat yhteisöllisyyttä, avointa ilmapiiriä ja hyvää vuorovaikutusta työssä. Tuen tarjoaminen, helppo lähestyttävyys ja hierarkioiden murtaminen koetaan tärkeiksi työhyvinvoinnin johtamisessa. Ne ovat loistavia rakennusosia tukemaan työhyvinvointia ja ilmaisevat ensihoidon lähijohtajien pyrkimystä hyvään ja yksilöä huomioivaan johtamiseen.

Kehitystyö työhyvinvoinnin eteen on jatkuvaa ja uudistuvaa.

Työntekijä kokee työhyvinvoinnin ja siihen liittyvät tekijät omasta yksilöllisesti näkökulmastaan. Työntekijän kokemus omasta merkityksellisyydestä organisaatiossa ja ammattitaidon kunnioittamisesta ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin kokemisessa. Muutoksen keskellä yksilölähtöinen johtaminen voi lisätä työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta ja yhteisöllisyyden tunnetta. Työstä saadulla palautteella on pitkälle johtavia vaikutuksia, joilla lähijohtaja voi vahvistaa tiimiään ja sen keskinäistä luottamusta.

Ensihoidon lähijohtajia voidaan tukea työhyvinvoinnin johtamisessa koulutuksen avulla ja varmistamalla, että organisaatio tukee heitä henkilöstöhallinnollisessa johtamisessa. Sujuvoittamalla toimintatapoja, tukemalla koulutusta ja yhteisöllisiä kohtaamisia organisaatio tukee koko työyhteisön työhyvinvointia ja edesauttaa oman toimintansa tuottavuutta.

Erityisesti onnistuneista toimintamalleista on syytä kertoa eteenpäin. Työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyvän tiedonvaihdon tulisi ylittää hyvinvointialueiden väliset rajat. Se voi auttaa välttämään toisten tekemiä virheitä ja tuoda mukanaan sujuvampia työyhteisöä tukevia toimintamalleja. (Lawn ym. 2020, s. 14–16; Selander ym. 2025, s. 21, 39–40)

Lähteet

Grant, A. M., Christianson, M. K., & Price, R. H. (2007). Happiness, health, or relationships? Managerial practices and employee well-being tradeoffs. Academy of Management Perspectives, 21(3), 51–63. https://doi.org/10.5465/amp.2007.26421238

Lawn, S., Roberts, L., Willis, E., Couzner, L., Mohammadi, L., & Goble, E. (2020). The effects of emergency medical service work on the psychological, physical, and social well-being of ambulance personnel: A systematic review of qualitative research. BMC Psychiatry, 20(348). Viitattu 3.6.2025 https://doi.org/10.1186/s12888-020-02752-4

Lederer, V., Loisel, P., Rivard, M., & Champagne, F. (2014). Exploring the diversity of conceptualizations of work (dis)ability: A scoping review of published definitions. Journal of Occupational Rehabilitation, 24(2), 242–267. https://doi.org/10.1007/s10926-013-9459-4

Manka, M-L & Manka, M. (2023) Työhyvinvointi. [e-kirja] Alma Talent.

Punakallio, A., Halonen, J., Lusa, S., Oksa, J., Mänttäri, S., Vuokko, A & Remes, J. (2021) FirstFit. Ensihoitajien fyysinen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa. Työterveyslaitos. Viitattu 3.6.2025 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143523/TTL-978-952-261-990-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Selander, K., Olin, N. & Laitinen, J. (2025) Mitä kuuluu pelastustoimen työhyvinvoinnille vuosina 2023 ja 2024. Työterveyslaitos. s. 21, 39–40. Viitattu 3.6.2025 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/151471/TTL-978-952-391-218-2.pdf?sequence=3&isAllowed=y
 

qimono. (n.d.). Chess strategy pawn playing field [valokuva]. Pixabay. https://pixabay.com/photos/chess-strategy-pawn-playing-field-3801531/

Artikkeli perustuu Emmi Pakarisen opinnäytetyöhön, joka löytyy rajatuin käyttöoikeuksin Theseus­–tietokannasta: Ensihoidon lähijohtajien kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta –Työhyvinvoinnin johtamisen haasteet ja voimavarat. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602233291