Etäjohtaminen vaatii esihenkilöiltä etäjohtamisosaamista
Etäjohtaminen on vakiintunut tavaksi johtaa koronapandemian ja hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Etäjohtaminen edellyttää erilaista osaamista ja tapoja johtaa kuin lähijohtaminen. Vaikka aihetta on tutkittu paljon ja tietoa on saatavilla, tulisi jokaisen organisaation tarkastella omaa tilannettaan etätyöpaikkana.
Esihenkilöiden osaamisella on suora vaikutus organisaation tulokseen. He luovat toiminnallaan työn sujuvuuden ja onnistumisen edellytyksiä. Esihenkilötyön tärkein tehtävä on tukea työntekijöitä ja auttaa heitä saavuttamaan organisaation asettamia tavoitteita ja kehittyä työssään. Johtaminen vaikuttaa suoraan työntekijöiden hyvinvointiin ja esihenkilöön luottaminen muun muassa auttaa lisäämään tuloksellisuutta ja työtyytyväisyyttä. (Lyly-Yrjänäinen 2023, 86–87; Juuti & Vuorela 2015,7; Viitala & Jylhä 2019, 517–518.)
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin lähiesihenkilöiden etäjohtamisosaamista ja etäjohtamisen onnistumista asiakasohjauksen yksiköissä. Asiakasohjauksen yksiköt toimivat laajalla maantieteellisellä alueella ja esihenkilöt johtavat työntekijöitä pääsääntöisesti etäältä. . Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin kyselylomaketutkimusta. Kyselylomaketutkimus toteutettiin sähköisenä Microsoftin Forms- alustalla. Kyselytutkimuksen kysymykset johdettiin etäjohtamisosaamisen kuudesta eri osa-alueesta pyrkimyksenä vastata tutkimuskysymyksiin
- Miten etäjohtaminen onnistuu tällä hetkellä asiakasohjauksessa?
- Onko asiakasohjauksen esihenkilöillä etäjohtamiseen tarvittavia taitoja?
Etäjohtaminen ja etäjohtamisosaaminen
Etäjohtaminen voidaan määritellä olevan virtuaalisten tiimien ja yksilöiden johtamista hajautetuissa organisaatioissa tieto- ja viestintäteknologian avulla. Etäjohtamista voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta. Se voidaan nähdä sosiaalisena vaikuttamisprosessina, etäjohtamisen olosuhteita tai etäjohtamisosaamisena. Etäjohtamisella on viisi erilaista ominaispiirrettä
- hajautettu organisaatio
- tieto- ja viestintäteknologia
- virtuaalitiimien johtaminen
- viestinnän korostaminen
- etäjohtamisosaaminen
Etäjohtamisosaaminen on jaettu kuuteen eri etäjohtamisen osa-alueeseen
- Viestintätaidot
- Sosiaaliset taidot
- Teknologiset taidot
- Virtuaalisten tiimien rakentamisen taidot
- Muutosjohtamisen taidot
- Luottamuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyvät taidot
Kaikki etäjohtamisosaamisen alueet limittyvät toisiinsa ja yhden taidon puute voi vaikuttaa myös toiseen osaamisalueeseen merkittävästi.
(Van Wart ym. 2017, 81, 92–93; Salin & Koponen 2023, 549–556.)
Kyselytutkimuksen tulokset auttavat esihenkilöitä kehittämään omaa osaamistaan
Kyselyyn vastasi 59 prosenttia kohderyhmästä. Tuloksista voidaan todeta, että etäjohtaminen onnistuu kokonaisuudessaan hyvin asiakasohjauksen yksiköissä ja asiakasohjauksen esihenkilöillä on työntekijöiden mukaan etäjohtamiseen tarvittavia taitoja. Teknologisen osaamisen ja virtuaalisten tiimien rakentamisen taidot ovat hyvät, mutta tulosten perusteella virtuaalista työtilaa ja teknologisia välineitä voisi hyödyntää nykyistä paremmin. Avoimien kysymysten vastauksissa työntekijät toivat lisäksi esiin, että myös heidän omassa teknologian käytön osaamisessansa olisi kehitettävää ja siksi teknologisten välineiden ja virtuaalisten työtilojen hyödyntäminen saattaa olla vähäisempää.
Esihenkilöiden viestintätaitoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta osa vastaajista toivoi viestinnän määrän lisäämistä. Viestinnän määrän arviointi on kuitenkin vaikeaa etäjohtamisen kontekstissa. Liiallisella tietotulvalla voidaan herkästi ylikuormittaa työntekijöitä, mutta runsas viestintä kuitenkin edistää tiimin keskinäisiä suhteita. (Laaksonen 2022,81.) Luottamuksen rakentamisen ja ylläpitämisen taidot esihenkilöillä ovat hyvät. Luottamus esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä on keskeinen tekijä onnistuneessa johtamisessa (Rosenbach ym. 2023, 800). Yksi etäjohtamisosaamisen osatekijöiden poikkileikkaava taito nousee tuloksista kehittämisen kohteeksi yli muiden ja se on palautteen antamisen taito. Palautteen antaminen on yksi tärkeimmistä keinoista luottamuksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä (Laaksonen 2022, 79). Tähän olisi jatkossa hyvä kiinnittää huomiota.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Lehtonen, Maria (2025): Etäjohtaminen asiakasohjauksessa.
Lähteet:
Juuti P. & Vuorela A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. E- kirja Ellibs- kirjapalvelussa. Jyväskylä: PS-kustannus. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 21.3.2024. https://www.ellibslibrary.com/book/9789524516822
Koponen J. & Salin L. 2023. Käsiteanalyysi etäjohtamisesta. Hallinnon tutkimus. Vol 42, No 5, 545-559. Viitattu 5.2.2024. https://doi.org/10.37450/ht.124958
Laaksonen H. 2022. Hyvän e- johtamisen rakennusaineet. Teoksessa Henkilöjohtamisen moninaisuus. Ajateltua, koettua, tutkittua, toim. Laaksonen H. & Ollila S., 75-86. Helsinki: Oppian.
Lyly-Yrjänäinen M. 2023. Työolobarometri 2022. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:13. Viitattu 8.2.2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-786-1
Rosenbruch A., Nohe C., Schwartz I. & Hertel G. 2023. Leader trusting behaviours: a mixed-method approach on follower’s perceptions and reactions. European Journal of Work and Organizational Psychology. Vol 32, nro 6, 798-815. Viitattu 7.11.2024. https://doi.org/10.1080/1359432X.2023.2250087
Van Wart M., Roman A., Wang X. & Liu C. 2019. Operationalizing the definition of e-leadership: identifying the elements of e-leadership. International Review of Administrative Sciences 2019, Vol. 85(1) 80–97. Viitattu 7.11.2024. https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.1177/0020852316681446
Viitala R. & Jylhä E. 2019. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. E-kirja Ellibs- kirjapalvelussa. Helsinki: Edita. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 3.3.2024. https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-37-7519-3
Artikkelikuva: Freepik (www.freepik.com)