Johtajien kognitiivinen ergonomia
Nykytyöelämä painottuu tietotyöhön, jolloin työn tärkein resurssi ovat aivot. Työn intensifikaatiossa ja jatkuvassa muutoksessa aivot joutuvat koetukselle. Hyvällä kognitiivisella ergonomialla pystytään tukemaan tiedonkäsittelyä ja aivojen hyvinvointia työssä.
Työikäisessä väestössä psyykkinen kuormittuminen on kasvanut vuodesta 2020 lähtien (Suvisaari 2023). Myös kognitiivinen ergonomia asiantuntijatyössä on 2000-luvulla heikentynyt (Huotilainen 2021) ja samalla kognitiiviset häiriöt yleistyneet (Hakanen & Kaltiainen 2024). Erityisesti keskittymisen ja muistin oireet ovat tavallisia (Airila 2022, 22). Työelämässä tarvitaan ymmärrystä siitä, kuinka käyttää aivoja tehokkaasti ja kestävästi (Hartikainen ym. 2021) ja kuinka hallita kognitiivista työkuormitusta (Airila 2022, 5). Kognitiivisen ergonomian onkin todettu olevan aihealue, joka työpaikoilla tulee selvästi nostaa tarkemman tarkastelun alle (Huotilainen 2021). Hyvällä kognitiivisella ergonomialla pystytään parantamaan työhyvinvointia ja aivojen toimintakykyä huomioimalla tiedonkäsittelyn ominaisuudet ja rajat ja näin lisäämällä työn sujuvuutta (Kalakoski ym. 2022, 3). Aivoterveyden edistämisellä on suotuisia, kauaskantoisia ja laaja-alaisia vaikutuksia paitsi yksilö- niin myös yhteiskuntatasolla (Hartikainen ym. 2021).
Työn piirteet kognitiivisen ergonomian haasteina
Johtajat ovat monessa suhteessa organisaation avainhenkilöitä. Heidän laaja työnkuvansa sisältää runsaasti vastuuta ja vaatimuksia, joita muissa työnkuvissa ei esiinny. Terveydenhuollon esihenkilöiden työssä esiintyy myös ristiriitaisuutta: asetetut prioriteetit suhteessa työn todelliseen ajankäyttöön korreloivat heikosti. Työn itsenäisyydestä ja autonomiasta huolimatta työn sisältöihin ja määrään ei aina ole mahdollista vaikuttaa. (Herttuala ym. 2020.) Vaatimusten ja kuormituksen myötä työkyvyn haasteiden ja riskien todennäköisyys kasvaa (Hakanen & Kaltiainen 2024).
Huono kognitiivinen ergonomia johtaa kuormittumiseen
Työkuormituksen taustalla on tavallisesti työn moninaiset tekijät ja lavea työnkuva (Mäkikangas ym. 2025). Johtamistyössä työn hallinnan haasteet ja kuormittuneisuus ovat yleisiä (Herttuala ym. 2020). Tuore tutkimus osoittaa, että erityisesti johtotehtävissä todennäköinen työuupumus on lisääntynyt merkittävästi suhteessa aiempaan (Hakanen & Kaltiainen 2024). Myös työsuojeluvalvonnassa on havaittu, että psykososiaalinen kuormitus johtajien kokemana on lisääntynyt. Terveydenhuollon esihenkilötyön on todettu olevan yksi kuormittuneimmista terveydenhuollon rooleista. (Herttuala ym. 2020.)
Johtajien työssä kognitiivinen kuormitus on yleistä ja johtuu työn keskeytyksistä, kiireestä ja aikapaineista, tietotulvasta, työtehtävien päällekkäisyydestä sekä ristiriitaisista odotuksista (Nykänen ym. 2025, 6). Opinnäytetyössä tehdyn tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempia tuloksia johtajien kognitiivisen ergonomian kokemukseen vaikuttavista tekijöistä. Nämä tekijät vaikuttavat, koska kognitiiviset resurssit ylikuormittuvat, työmuistin kapasiteettirajat tulevat vastaan, työpaine ja -kuorma kasvavat ja ne lisäävät kognitiivista kuormittumista. Huono kognitiivinen ergonomia vaikuttaa työn tehokkuuteen ja laatuun, keskittymiseen ja työmuistiin sekä kokonaiskuormituksen lisääntymiseen.
Voimavaroilla ja kehittämisehdotuksilla sujuvampaa työtä
Hyvän kognitiivisen ergonomian tavoin työn voimavaratekijät sujuvoittavat työtä. Tietotyön keskeisiä voimavaratekijöitä ovat mahdollisuus uusien asioiden oppimiseen, itsensä toteuttamiseen, työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet, työn sisällön mielekkyys sekä työn innostavuus. (Airila 2022, 5, 19.)
Tässä tutkimuksessa kognitiivisen ergonomian voimavaratekijöiksi nähtiin työn:
• merkityksellisyys
• tavoitteellisuus ja aikaansaaminen
• priorisointi ja hallinnan tunne
• työn imu
• autonomia
• työnantajan tuki
• organisaation linjaukset
• osaamisen ylläpitäminen, päivittäminen ja kehittäminen.
Kehittämisehdotuksina työn kognitiiviselle ergonomialle sekä työn sujuvoitumiselle annettiin:
• työvälineiden kehittäminen
• työnkuvan rajaaminen.
Realistisilla ja yksilöllisillä ratkaisuilla parempaan aivoergonomiaan
Työpaikoilla tietotyön kuormitustekijöitä on keskeistä tunnistaa ja ehkäistä sekä niiden hallintaan kehittää ratkaisuja organisaatiotasoisesti (Airila 2022, 5). Hoitoalan esihenkilöiden työn rajaamiseen ja hallintaan sekä kuormittumisen vähentämiseen tarvitaan toimivia ratkaisuja. Näiden kehittämiseen vaaditaan syvempää ymmärrystä siitä, kuinka ne mahdollistuvat työn arjessa. (Feldman & Orlikowski 2011.)
Jatkossa tärkeää on kiinnittää huomiota kognition kuormittumisen lisäksi sitä suojaaviin ja sen parantamista edistäviin voimavaratekijöihin. Myös työn kehittämisehdotuksia on tarkoituksenmukaista selvittää ja toteuttaa. Näitä kaikkia nimenomaan kohderyhmältä itseltään saatuina, sillä jokainen on oman työnsä paras asiantuntija.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Leskinen, Elina (2025): Johtajien kognitiivinen ergonomia.
Lähteet:
Airila, A. 2022. Tietotyö ja työkyky – tutkittua tietoa ja työpaikan keinoja aivokuorman hallintaan Viitattu 9.2.2024. https://www.varma.fi/globalassets/tyonantaja/raportti-tietotyo-ja-tyokyky-2022.pdf
Feldman, M. S. & Orlikowski, W. J. 2011. Theorizing practice and practicing theory. Organization Science. Vol. 22, No 5, 1240–1253. Viitattu 13.3.2025. http://www.jstor.org/stable/41303116
Hakanen, J. & Kaltiainen, J. 2024. Todennäköinen työuupumus on lisääntynyt. Viitattu 17.2.2025. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/todennakoinen-tyouupumus-on-lisaantynyt
Hartikainen, K.; Pihlaja, M. & Kolonen, M. 2021. Aivojen hyvinvointi ja toiminnanohjaus työelämässä. Viitattu 14.3.2024. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/ttl01975/search/kognitiivinen%20ergonomia
Herttuala, N.; Kokkinen, L. & Konu, A. 2020. Social- and healthcare managers’ work wellbeing – literature review and key informant interviews. International Journal of Workplace Health Management. Vol. 13, No 6, 633–648. https://doi.org/10.1108/IJWHM-05-2019-0077
Huotilainen, M. 2021. Kognitiivisella ergonomialla kohti parempaa tietotyötä. Viitattu 11.2.2024. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-tyoelama/kognitiivisella-ergonomialla-kohti-parempaa-tietotyota
Kalakoski, V.; Lahti, H.; Paajanen, T.; Valtonen, T.; Ahtinen, S.; Kauppi, M.; Turunen, J.; Ojajärvi, A.; Luokkala, K. 2022. Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko. Tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 16.3.2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-044-7
Mäkikangas, A.; Snellman, M.; Mäkiniemi, J-P.; Mauno, S. & Sauni, R. 2025. Työuupumuksen alkulähteillä – tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 19.2.2025. https://research.tuni.fi/uploads/2025/01/2025/01/2025/01/2025/01/56d50743-tyouupumuksen_alkulahteilla_loppuraportti_2025.pdf
Nykänen, M.; Savolainen, K. & Manninen, I. 2025 Esihenkilöiden työkyky ja kuormitus muuttuvassa työelämässä. Tutkittua tietoa ja ratkaisuja. Viitattu 2.3.2025. https://Elo_Esihenkiloiden_tyokyky_ja_kuormitus_muuttuvassa_tyoelamassa_tutkimusraportti.pdf
Suvisaari, J. 2023. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%), 20–64-vuotiaat (ind. 4355). Viitattu 13.4.2024. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/4355
Kuvat: Pixabay ja Freepik