Miten varmistetaan hoitajien riittävä osaaminen asiakkaiden hyvän elämän mahdollistamiseksi?
Sosiaali- ja terveysalalla muutoksista on tullut arkipäivää. Pelkkä pätevyysvaatimusten täyttyminen ei takaa tavoitteiden ja asiakkaiden tilanteen kannalta riittävää osaamista, vaan osaamista on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta. Katse on käännettävä työssä oppimiseen ja hiljaisen tiedon välittymiseen. Osaamista tulee johtaa, jotta osaaminen saadaan käyttöön ja sitä voidaan kehittää. Tähän tarvitaan toimintamalleja ja työkaluja.
Sosiaali- ja terveysalalla osaamisen johtamisen ydintavoite on asiakkaiden laadukkaiden palvelujen turvaaminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin varmistaminen (Ollila 2006, 183, 226). Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden kriittinen menestystekijä (Lammintakanen 2015, 239). Huolta kuitenkin herättää osaavan henkilöstön saatavuus nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysalalta eläköityy tulevina vuosina merkittävä määrä ammattilaisia vieden mukanaan runsaasti hiljaista tietoa (Kivinen 2008, 203). Toisaalta on havaittu, ettei henkilöstön osaamista aina edes hyödynnetä optimaalisella tavalla (Lunden 2022, 84).
Tuloksia ja työhyvinvointia osaamista johtamalla
Osaamisen johtaminen voidaan määritellä organisaation vision ja nykytilan välisen osaamisvajeen määrittelyksi ja vajeen poistamiseksi (Huotari 2009, 184). Kyse ei kuitenkaan ole erillisestä johtamistoiminnan osa-alueesta vaan pikemminkin johtamisen yleisotteesta (Viitala 2002, 184).
Olennaista on myös olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työntekijöiden pysyvyys ovat sosiaali- ja terveysalalla tärkeitä menestystekijöitä, mutta silti organisaatioissa on paljon hyödyntämätöntä osaamista (Lammintakanen 2015, 239). Kivisen (2008, 200) tutkimuksessa yli kolmasosa terveysalan johtajista ja puolet työntekijöistä katsoi, että he eivät voi hyödyntää työssään kaikkea osaamistaan.
Osaamisen johtamisella myös edistetään työhyvinvointia, sillä ajantasainen osaaminen on työhyvinvoinnin perusta (Hussi 2005, 44). Työhyvinvointi puolestaan on sosiaali- ja terveysalalla merkittävä veto- ja pitovoima (Kallankari 2019, 246). Tuloksia saavat aikaan työssään hyvinvoivat, innostuneet ja osaavat ihmiset (Juuti & Vuorela 2015, 161).
Lähtökohtana osaamisen arviointi
Ikääntyneiden asumisyksikössä toteutetussa Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä etsittiin keinoja, joilla tieto osaamistarpeista muutetaan suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi osaamisen johtamiseksi. Parhaimmillaan osaamiskartoitus tekee työn näkyväksi ja lisää henkilöstön osaamisen arvostusta (Niiranen 2010, 96).
Ikääntyneiden asumispalvelujen henkilökunnan tarvittavan osaamisen luokittelun pohjalta laadittiin eri ammattiryhmille osaamiskortit. Osaamiskortti tekee näkyväksi sekä olemassa olevan että tarvittavan osaamisen niin työntekijöille kuin esihenkilöille. Organisaation osaamiskortit ovat jatkuvasti tarpeiden mukaan muuttuva ja kehittyvä osaamisen johtamisen työkalu. Osaamiskortin muotoilussa tavoiteltiin työn tekemisen konkretiaa henkilökunnan ymmärtämin käsittein.
Osallistava toimintamalli osaamisen johtamiseen
Ikääntyneiden asumispalveluyksikössä henkilöstön osallistaminen osaamisen johtamiseen on tärkeä kehitysaskel, joten sitä varten opinnäytetyössä suunniteltiin asumispalveluyksikön sisäinen osaamisen johtamisen organisaatiomalli. Uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä kehittämiskulttuurin syntymistä edesauttaa, kun johdon tukena on nimettyjä kehittäjäosaajia (Salunen & Mäkinen 2023,164).
Organisaatiomallin avulla työyhteisöstä tunnistetaan osaamismyönteisiä henkilöitä, jotka sitoutetaan jakamaan osaamistaan. Lisäksi työyhteisöstä nimetään osaamistutoreita eri osaamisalueille. Osallistavaa toimintakulttuuria vahvistamalla voidaan johtamisessa hyödyntää resurssina työntekijöiden positiivista suhtautumista osaamisen kehittämiseen (Lunden ym. 2021, 194). Henkilöstön osallistaminen osaamisen johtamiseen on myös avainasemassa potilasturvallisuuden ja työtyytyväisyyden parantamisessa (Gagnon ym. 2015; Stock ym. 2020).
Lähteet:
Gagnon, M., Payne-Gagnon, J., Fortin, J., Paré, G., Côté, J. & Courcy, F. 2015. A learning organization in the service of knowledge management among nurses: A case study. International journal of information management. Vol. 35, No 5, 636–642.
Huotari, Päivi. 2009. Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa. Neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen esimiesten käsityksiä strategisesta osaamisen johtamisesta. Väitöskirja. Johtamistieteen laitos. Acta Universitatis Tamperensis 1382. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 3.5.2024. https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7596-2
Hussi, T. 2005. Essays on Managing Knowledge and Work Related Wellbeing. Väitöskirja. Economics and Society 150. Helsinki: Swedish School of Economics and Business Administration. Viitattu 10.5.2024. http://urn.fi/URN:ISBN:951-555-892-1
Juuti, P. & Vuorela, A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. 5., uudistettu painos. Jyväkylä: PS-kustannus.
Kallankari, S. 2019. Muutoksen johtaminen arjessa: Opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Kivinen, T. 2008. Tiedon ja osaamisen johtaminen terveydenhuollon organisaatiossa. Kuopion yliopisto. Väitöskirja. Terveyshallinnon ja –taloudenlaitos. Viitattu 9.11.2023. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/8983/urn_isbn_978-951-27-1068-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lammintakanen, J. 2015. Henkilöstö voimavarana – osaamisen johtamisen haasteena. Teoksessa Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) Sosiaali- ja terveysjohtaminen. 2., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 237–258.
Lunden, A. 2022. Osaamiseen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen hoitotyössä. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 26.11.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4670-6
Ollila, S. 2006. Osaamisen strategisen johtamisen hallinta sosiaali- ja terveysalan julkisissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohjauksellisena näkökulmana. Väitöskirja. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu 9.11.2023. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/7778/isbn_952-476-129-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Salunen, R. & Mäkinen, S. 2023. Johtamismenetelmien mallintaminen sosiaali- ja terveydenhuollon implementointiprosessissa. Teoksessa P.-H. Rannisto, U. Leponiemi, N. Nordling & J. Kolehmainen (toim.) 2023. Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemit. Tampere: Tampere University Press. 158–185.
Stock, G. N., McFadden, K. L. & Gowen, C. R. 2010. Organizational Culture, Knowledge Management, and Patient Safety in U.S. Hospitals. The Quality management journal. Vol. 17, No 2, 7–26.
Viitala, R. 2002. Osaamisen johtaminen esimiestyössä. Väitöskirja. Acta Wasaensia No 109. Liiketaloustiede 44. Johtaminen ja organisaatiot. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu 10.6.2024. https://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_951-683-987-8.pdf