Sähköinen perehdytys tukee työn sujuvaa aloitusta ja työhyvinvointia suun terveydenhuollossa
Perehdyttäminen on ensiarvoisen tärkeää uuteen työhön, työtehtävään tai työympäristöön siirryttäessä. Perinteisen perehdyttämisen rinnalle ovat nousseet sähköiset oppimisalustat, joita voidaan hyödyntää osana perehdytysprosessia.
Työntekijän aloittaessa uudessa työssään ensimmäisten päivien tietotulva on valtava. Uusien asioiden oppiminen ja sisäistäminen vaatii aikaa ja toistoja. Hyvin suunnitellulla perehdytyksellä uusi työntekijä oppii hallitsemaan uudet työtehtävät sekä sopeutuu työyhteisöön. Hyvällä perehdytyksellä pystytään lisäämään työhyvinvointia, joka näkyy myös hoidon laadussa sekä potilastyytyväisyytenä. (Eklund, 2018; Kupias & Peltola, 2009)
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitettiin Satakunnan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon hammashoitajien ja suuhygienistien perehdytystä kartoittamalla nykyisen perehdytyksen toimivuutta. Opinnäytetyö toteutettiin haastatteluin, joiden pohjalta laadittiin perehdytyssuunnitelma sähköistä oppimisympäristöä hyödyntäen sekä arvioimalla suunnitelmaa työntekijöiltä kerätyn palautteen avulla.
Sähköisten oppimisalustojen hyödyt ja haitat
Uuden työntekijän perehdyttämiseen on yleensä nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtäviin perehdyttäminen on erikseen määritelty. Perinteisen perehdyttämisen rinnalle ovat nousseet sähköiset oppimisalustat, joiden suurin etu on ajasta ja paikasta riippumattomuus. Sähköisen perehdytyksen avulla perehdyttäminen voidaan aloittaa jo ennen ensimmäistä virallista työpäivää, kun uudella työntekijällä on mahdollisuus sähköisellä oppimisalustalla tutustua organisaation toimintaan, käytänteisiin sekä perustehtäviin. (Eklund, 2018; Kupias & Peltola, 2009)
Sähköinen perehdyttäminen antaa myös mahdollisuuden palata perehdytysmateriaaliin pariin myöhemmin. Organisaatioiden kannalta sähköisten oppimisalustojen hyötynä ovat resurssien vapautuminen sekä perehdytysmateriaalin pitäminen kaikille yhtenäisenä ja ajan tasaisena. (Kupias & Peltola, 2009; Nykänen, 2018)
Sähköiset oppimisalustat eivät voi kuitenkaan täysin korvata työpaikalla tapahtuvaa perehdytystä varsinkaan suun terveydenhuollossa. Kliiniseen työhön perehdyttäminen vaatii kasvokkain tapahtuvaa perehdytystä itse työpaikalla potilastyötä seuraamalla ja siitä oppimalla. Myös verkostoituminen on tärkeää uuden työntekijän aloittaessa uudessa työpaikassa. Lähimpiin työkavereihin tutustuminen on tärkeää, jotta uusi työntekijä tuntee olonsa tervetulleeksi. Ongelmatilanteiden tullessa eteen uuden työntekijän on helpompi kääntyä kollegoiden puoleen, kun hyvästä verkostoitumisesta on perehdytyksen edetessä huolehdittu. (Kupias & Peltola, 2009; Nykänen, 2018)
Kliinisen työn oppiminen edellyttää työpaikalla tapahtuvaa ohjausta
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön haastattelujen tulokset vahvistivat aikaisempaa tietoa. Haastatteluissa kävi ilmi, että yleisten asioiden perehdyttäminen sähköisten oppimisalustojen kautta koettiin positiivisena. Työpaikalla tapahtuvan perehdytyksen hyödyiksi taas koettiin tutustuminen työkavereihin sekä itse työympäristöön. Haastatteluissa havaittiin myös se, miten tärkeää on päästä seuraamaan kliinistä työskentelyä työpaikalla ja näin oppia myös erilaisia työskentelytapoja. Perehdytystä kritisoitiin ainoastaan siitä, että sitä ei ollut kohdennettu riittävän hyvin.
Potilastietojärjestelmän perehdytys esimerkiksi hammashoitajille koettiin turhana, koska hammashoitajat käyttävät potilastietojärjestelmää hyvin vähän ja rajoitetusti. Näin ollen tulevaisuudessa mahdollisten sähköisten oppimisalustojen käyttö perehdytyksessä mahdollistaisi myös jokaiselle suun terveydenhuollon ammattiryhmälle mahdollisimman kohdennetun perehdytyksen. Oikein kohdennettu perehdytys sujuvoittaa työn aloitusta ja vaikuttaa työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön perehdytyssuunnitelman laatimisessa hyödynnettiin Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys -teoksessa (Eklund, 2018) esitettyä perehdytysprosessin sisällön suunnittelun mallia, jonka osa-alueita ovat vastuualueet ja tavoitteet, työtehtävään opastaminen, organisaation toiminta, prosessit ja käytänteet, verkostot sekä kehittymisen seuranta.
Hyvään perehdytykseen kannattaa panostaa
Hyvin suunnitellulla perehdytyksellä organisaatio pystyy määrittelemään juuri heidän tarpeisiinsa vastaavan perehdytyksen. Aina ei välttämättä tavoitella pitkäaikaista sitoutumista työsuhteeseen vaan nykyään työelämässä yleistyvät myös lyhyet määräaikaiset työsuhteet.
Organisaatio voi perehdytyksessään korostaa esimerkiksi työtehtävien nopeaa omaksumista ja rutiinitehtävien hallinta. Organisaation arvostaessa taas pitkää työsuhdetta perehdytyksessä kannatta painottaa organisaatiokulttuuriin sopeutumista ja siinä viihtymistä.
Oli sitten kyseessä pitkä tai lyhyt aikainen työsuhde, uusi työntekijä, työympäristön muutos tai työtehtävän muuttuminen perehdytys on aina äärimmäisen tärkeässä asemassa, jotta työtehtävistä suoriutuminen on mielekästä ja työntekijä sopeutuu työyhteisöönsä.
Lähteet:
Eklund, A 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. Helsinki: Grano Oy.
Kupias, P. & Peltola, R. 2009. Perehdyttämisen pelikentällä. Helsinki: Palmenia Helsinki University Press.
Nykänen, W-T. 2018. Suuhygienistien kokemukset perehtymisestä suun terveydenhuollossa. Pro gradu työ. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Hoitotiede. Tampere: Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103283/gradu07431.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kuva: Pexels