TANO-toimintakartta auttaa arvioimaan ja suunnittelemaan työterveysyhteistyötä
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön tavoitteena oli edistää ja lisätä tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen (TANO) toteuttamista asiakasyritysten tarpeista lähtien työterveysyhteistyössä.
TANO-toimintakartta kehitettiin opinnäytetyönä keväällä 2024 moniammatillisessa työryhmässä. Kehitystyössä hyödynnettiin työterveyshuollon asiantuntijoiden käytännön osaamista ja laaturaportoinnin tuloksia (Bomberg 2025, 15).
Toimintakartta pilotoitiin työpajassa, jonka tavoitteena oli arvioida toimintakartan käytettävyyttä ja kehittää sitä edelleen käyttäjälähtöisesti (Bomberg 2025, 18; Peränen 2013). Työpajaan osallistujat tunnistivat toimintakartan hyödyllisyyden, mutta toivat esiin myös kehitystarpeita, kuten esimerkkien lisäämisen ja sähköisen käyttöliittymän tarpeen (Bomberg 2025, 21).
TANO-toimintakartta selkeyttää työterveyshuollon toimintaa
Opinnäytetyön tulosten perusteella TANO-toimintakartta todettiin hyödylliseksi työkaluksi, sillä se auttaa työterveyshuollon asiantuntijoita arvioimaan tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen tarpeita systemaattisesti. Se ohjaa lisäksi käyttäjiä tunnistamaan yrityskohtaisia tarpeita ja suunnittelemaan toimintaa moniammatillisesti. (Bomberg 2025, 22.)
Työpajan tuloksista havaittiin useita konkreettisia kehitystarpeita: osallistujat kokivat toimintakartan rakenteen selkeäksi, mutta esimerkkien lisäämisen nähtiin auttavan työkalun käytettävyyttä. Lisäksi toimintakartan koettiin tukevan ryhmämuotoisen TANO-toiminnan suunnittelua, mikä vahvistaa työterveyshuollon yhteistyötä yritysten kanssa (Palmgren ym. 2014, 246–248).
Pilotoinnin aikana tunnistettiin lisäksi, että toimintakartan käyttöönotto vaatii laajempaa koulutusta työterveyshuollon ammattilaisille (Bomberg 2025, 23). Toimintakarttaa tulee mukauttaa eri yritysten tarpeisiin, ja digitaalisen alustan kehittäminen voisi parantaa sen käytettävyyttä.
Toimintakartan käyttöönotto vaatii tukea
TANO-toimintakartan kehittäminen vastasi työterveyshuollon tarpeeseen systematisoida tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen suunnittelua. Työkalu auttaa tunnistamaan ja arvioimaan TANO-tarpeita sekä toteuttamaan suunnitelmallista työterveysyhteistyötä (Bomberg 2025, 24).
Vaikka toimintakartan käyttöönotto vaatii lisätukea ja koulutusta, sen pilotointi osoitti, että se tukee työterveyshuollon lakisääteisten tehtävien toteutusta. Toimintakartan jatkokehityksessä on tärkeää huomioida työterveyshuollon ammattilaisten näkemykset ja käytännön kokemukset, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman sujuvaa ja vaikuttavaa. Erityisesti digitalisaation mahdollisuudet, kuten interaktiiviset elementit ja automaattiset suositukset, voisivat tehostaa työkalun soveltamista eri yritysympäristöissä.
Lisäksi toimintakartan integroiminen osaksi työterveyshuollon muita prosesseja, kuten työpaikkaselvityksiä ja riskinarviointeja, voisi vahvistaa sen roolia työterveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä.
Lähteet:
Bomberg, A. 2025. TANO-toimintakartan kehittäminen työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503113994
Palmgren, L., Mäkelä, T., & Anttonen, H. 2014. Työterveyshuollon tietojen anto, neuvonta ja ohjaus. Helsinki: Työterveyslaitos.
Peränen, T. 2013. Innopaja-menetelmän käyttö yhteiskehittämisessä. Innokylä-julkaisut.