Tekoälyn käyttö sosiaali- ja terveysalan esihenkilötyössä: nykytila ja tulevaisuuden näkymät
Tekoälyn käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Tämä muutos on nähtävissä myös sosiaali- ja terveysalalla. Tekoälyn kehittyminen on tuonut esihenkilötyöhön uusia mahdollisuuksia, mutta myös herättänyt kysymyksiä niin luottamuksesta, osaamisesta kuin käyttöönoton tavoista. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin, miten tekoälyn käyttö näkyy alan esihenkilötyössä ja miten käyttäjät kokevat sen osana arjen työtä tällä hetkellä.
Tekoälyn käytön yleistymisen myötä sosiaali- ja terveysalan esihenkilötyöhön on tarjoutunut viime vuosina uusia työkaluja. Opinnäytetyössä tarkasteltiin yksityisessä sosiaali‑ ja terveysalan organisaatiossa toimivien esihenkilöiden tekoälyn hyödyntämistä sähköisen kyselyn menetelmin. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa tekoälyn käyttöasteesta, sen keskeisistä käyttökohteista ja esihenkilöiden näkemyksistä tekoälyn käyttöpotentiaalista tulevaisuudessa.
Tekoäly esihenkilötyön arjessa
Opinnäytetyön kyselyn tulosten mukaan tekoälyn käytön yleistyminen ei näyttäytynyt arjessa vain yksittäisenä teknologisena ratkaisuna, vaan tekoäly toimi päivittäisten työprosessien tukena. Vaikka tekoälyä hyödynnettiin useissa eri työtehtävissä, sen käyttö ei ollut vielä vakiintunut osaksi esihenkilötyötä. Sosiaali- ja terveysalalla tekoälyn käyttöönottoa haastavat erityisesti järjestelmien ja laitteistojen yhteensopivuus sekä eettiset vaatimukset ja toimialaa koskevat vahvat säädökset.
Esihenkilöillä on keskeinen rooli siinä, millaiseksi tekoälyn merkitys arjessa muodostuu. He toimivat usein pioneereina käyttäessään teknologiaa omassa työssään sekä suunnannäyttäjinä omille tiimeilleen. Tämän vuoksi tekoälyn roolia esihenkilötyössä oli perusteltua tarkastella nimenomaan arkisen työn näkökulmasta ennen yksityiskohtaisempiin käyttötilanteisiin tai kehittämiskysymyksiin siirtymistä. Esihenkilötyössä tekoäly kytkeytyy pääsääntöisesti sellaisiin työtehtäviin, joissa käsitellään suuria tietomääriä, valmistellaan päätöksentekoa ja hallitaan työtehtävien kokonaisuutta.
Tiedon käsittely on tekoälyn hyödyntämisen ytimessä
Opinnäytetyön tulosten perusteella tekoälyn käyttö painottui sosiaali- ja terveysalan esihenkilötyössä selkeästi tiedon käsittelyyn erinäisin tavoin: sitä hyödynnettiin erityisesti tekstinkäsittelyssä, tiedon analysoinnissa sekä raportointiin ja esitysmateriaalien tuottamiseen liittyvissä tehtävissä. Tekoälyä hyödynnettiin myös ideoinnin ja sparrauksen tukena esimerkiksi uusien toimintamallien valmistelussa ja ongelmanratkaisussa. Lisäksi tekstinkäsittelyn osalta käyttö painottui tekstin tuottamiseen, muokkaamiseen ja tiivistämiseen.
Tiedon analysoinnissa tekoälyä taas hyödynnettiin laajojen kokonaisuuksien tiivistämisessä, aineistojen jäsentämisessä ja olennaisen tiedon nostamisessa. Raportoinnin ja esitysmateriaalien työstössä tekoälyä käytettiin rakenteen hahmottamiseen, yhteenvedon laatimiseen sekä esitysmateriaalien muotoiluun.
Edellä mainituissa käyttökohteissa tekoälyn käytön koettiin tehostavan ja sujuvoittavan työnkulkua. Kuitenkin kaiken kaikkiaan tekoälyn ei nähty korvaavan esihenkilöiden asiantuntemusta vaan toimivan arkisen työn tukena. Näin ollen sen rooli oli enemmänkin esihenkilötyötä täydentävä mahdollistaen työn tehostumisen ilman, että päätöksenteko siirtyy pois ihmiseltä.
Osaaminen ja organisaatiotekijät ohjaavat tekoälyn käyttöä esihenkilötyössä
Tekoälyn käyttötapoja esihenkilötyössä ohjaa paljolti käyttäjän kokemus omasta osaamisesta, käyttövarmuudesta ja luottamuksesta teknologiaa kohtaan. Tekoäly koettiin toimivan esihenkilötyössä pääosin tukevassa ja täydentävässä roolissa, koska sen käyttö saattoi kohdistua pääosin sellaisiin tehtäviin, joissa hyödyntäminen koettiin hallittavaksi ja riskit vähäisemmiksi. Esihenkilöiden kokema osaaminen ja varmuus saattoivat vaikuttaa siihen, millaisiin työtehtäviin tekoäly koettiin soveltuvaksi sekä siihen, missä määrin sen käyttöä nähtiin mahdolliseksi laajentaa.
Tekoälyn käyttö ei kuitenkaan perustunut ainoastaan yksilön osaamiseen, vaan siihen vaikutti merkittävästi myös organisaation tarjoama tuki. Usein organisaation tarjoama koulutus, selkeät ohjeistukset ja yhteiset toimintamallit vahvistavatkin käyttövarmuutta ja luottamusta tekoälyä kohtaan. Ilman tällaista tukea tekoälyn käyttö saattaa helposti jäädä satunnaiseksi tai eriytyä organisaation sisällä yksittäisten esihenkilöiden varaan.
Edellä mainitut seikat saattavat omilta osiltaan selittää sen, miksi tekoälyn hyödyntäminen painottui toistaiseksi operatiivisiin tehtäviin strategisemman käytön sijaan. Tekoälyllä olisi kuitenkin potentiaalia toimia myös laajemmin esimerkiksi päätöksenteon tukena, ennakoinnissa, johtamisen kehittämisessä ja vaikuttavuusarvioinnissa.
Epävarma toimintaympäristö haastaa ja ohjaa teknologian kehittymistä
Artikkelin kirjoitusajankohdan aikaan sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöön kohdistuu merkittäviä taloudellisia ja rakenteellisia paineita. Julkisessa keskustelussa on nostettu esille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan menojen kasvua, leikkaustarpeita, palvelujärjestelmän uudistamistarpeita ja alan suurten toimijoiden tulevaisuuden näkymiä. Tällainen epävarmuus herättää kysymyksen siitä, hidastuuko teknologinen kehittäminen lähitulevaisuudessa vai kääntyykö kehityssuunta entistä vahvemmin tehokkuutta ja säästöjä tukevien ratkaisujen suuntaan.
Tekoälyn hyödyntäminen voi tässä tilanteessa edetä kumpaan tahansa suuntaan: toisaalta taloudellinen epävarmuus saattaa hillitä uusien ratkaisujen käyttöönottoa, toisaalta taas kasvava tehokkuuspaine voi lisätä kiinnostusta tekoälyn hyödyntämiseen keinona tukea johtamista, resurssien kohdentamista ja arjen sujuvuutta entistä enemmän. Esihenkilötyön näkökulmasta tämä korostaa tarvetta ymmärtää, miten tekoälyn käyttöönottoa johdetaan tilanteessa, jossa organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Nämä kysymykset tarjoavat lähtökohtia tulevalle tutkimukselle tekoälyn roolista johtamisessa taloudellisen murroksen keskellä.
Tämä korostaa myös tarvetta tarkastella tekoälyn käyttöönottoa strategisena valintana, ei pelkästään operatiivisena työkaluna. Jotta tekoälyn potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti, edellyttää se organisaatioilta selkeää strategista suuntaa, pitkäjänteistä kehittämistä ja esihenkilöiden osaamisen systemaattista vahvistamista. Ilman tietoista johtamista riskinä saattaa olla tekoälyn käytön jääminen hajanaiseksi, jolloin sen tarjoamia hyötyjä ei kyetä laajentamaan organisaatiotasolle.
Lähteet:
Kujanen, J. & Pham, M. (2026). Tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalan organisaation esihenkilötyössä. YAMK‑opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu. Tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalan organisaation esihenkilötyössä – Theseus
Artikkelikuva: Pixabay