Työskentelyn ohjeet kokoava käsikirja perehdytyksen ja työhyvinvoinnin tukena
Kaarinan perhe- ja sosiaalipalveluissa toteutettiin kehittämisprojekti, jossa tarkasteltiin työhyvinvoinnin ja perehdytyksen merkitystä työssäjaksamisessa sekä millä keinoin siihen voidaan vaikuttaa. Projektin myötä valmistui lastensuojelun ja lähityön käyttöön käsikirja, joka kokoaa yhteen toimintaohjeet sekä tietoja yksiköiden toiminnoista. Käsikirjan avulla perehdytys ja työn tekeminen helpottuvat, sillä kaikki tarvittavat ohjeet ja tiedot löytyvät samasta paikasta.
Hyvinvoivalla työyhteisöllä on merkittävä rooli työntekijän motivaatioon sekä sitoutumiseen. Mitä paremmin työyhteisössä jokaisen rooli, vastuut ja työtehtävät ovat selvillä, sitä helpompaa on jokaisen sitoutua työskentelyyn. Työntekijän jaksamiseen vaikuttavat monet tekijät. Se, miten jaksamme työpaikalla, vaikuttaa vapaa-aikaan ja muuhun jaksamiseen työn ulkopuolella.
Lastensuojelutyö on vaativaa ja kuluttavaa työtä, minkä vuoksi rakenteiden on oltava kunnossa, jotta työntekijät jaksavat. Työyhteisön rakenteilla on iso merkitys, ja niiden ollessa kunnossa se tukee jokaista työntekijää myös muilla elämänalueilla.
Mitä työhyvinvointi on?
Työhyvinvointi on hyvin moninainen käsite, joka pitää sisällään muun muassa:
- osaamisen
- työympäristön
- vuorovaikutuksen
- ilmapiiriin
- organisaatiokulttuurin
- työnkuormituksen
Työhyvinvointi on kokonaisuus, jossa eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Työhyvinvointia on mahdollista kehittää ja sen pitää olla pitkäjänteistä sekä suunnitelmallista. Lastensuojelussa laki säätelee toimintoja ja antaa pohjan työyhteisöjen työlle. Tämän lisäksi jokainen työyhteisö vaatii kuitenkin omat toimintaohjeensa ja -tapansa, jotta työn tekeminen on mahdollista. Vaativaa työtä tekevien työntekijöiden kohdalla on äärimmäisen tärkeää, että työyhteisössä on selkeitä toimintaohjeita, jonka mukaan työtä tehdään. Nämä toimintaohjeet helpottavat ja yksinkertaistavat työn tekemistä. Uuden työntekijän on helpompaa liittyä työyhteisöön, kun toimintaohjeet ja perehdytys on selkeää, ja yhtä lailla pitkään työyhteisössä olleen työskentely on sujuvaa.
Työhyvinvointiin liittyy tärkeänä osana se, että työntekijät saavat itse vaikuttaa omaan työhönsä. Kaarinan perhe- ja sosiaalipalveluissa oli vuosien saatossa muodostunut paljon ohjeita ja toimintatapoja. Nämä ohjeistukset olivat irrallaan toisistaan ja kehittämisprojektin aikana ne koottiin yhteen sekä niistä muodostettiin selkeä kokonaisuus. Työntekijöiden näkemyksille ja toiveille annettiin painoarvoa.
Valitettavan usein työntekijät kokevat, että tehdään uudistuksia ja kehittämistyötä, mutta sen jälkeen käytännön työstä ne unohtuvat yksi kerrallaan. Työssäjaksamiselle ja työhyvinvoinnille on merkittävää, että työntekijä saa itse vaikuttaa ja kehittämistyö on sellaista, joka näkyy työssä myös kehittämisen päättymisen jälkeen. Muuttuvassa työelämässä jatkuva parantaminen on isossa roolissa, ja jotta työntekijät saadaan sitoutumaan siihen, heidän näkemyksilleen tulee antaa tilaa ja mahdollisuus.
Kokoaikainen perehdytys palvelee kaikkia
Perehdyttämisestä puhutaan paljon työpaikoilla ja monesti sen puutteisiin kiinnitetään huomiota. Valitettavan usein vastuu perehdytyksestä nähdään vain esihenkilön tehtävänä ja sen kohdistuvan vain uuteen työntekijään. Parhaimmillaan perehdytys on työyhteisössä mukana koko ajan, ja siitä hyötyvät niin uudet työntekijät kuin pitkään työyhteisössä olleet sekä koko organisaatio. Perehdytyksen kaksisuuntaisuus mahdollistaa jatkuvan parantamisen ja kehittymisen.
Perehdytykseen pitää löytää aikaa ja kaikkien tulee sitoutua siihen. Perehdyttämisen avulla sujuvoitetaan työtä ja siihen liittyvien asioiden hoitamista. Työyhteisön avoimuus nostaa esille asioita ja paneutuminen niin epäkohtiin ja toimimattomiin asioihin, mutta yhtä lailla toimiviin asioihin on sitä avoimuutta parhaimmillaan. Toimiva perehdytys mahdollistaa kaikille oppimista ja kehittymistä.
Kehittämistyön vaikutukset työyhteisöön
Kehittämisprojektissa kiinnitettiin huomiota siihen, mitä työntekijät toivoivat ja mitkä asiat he kokivat heitä hyödyttävän. Kun ohjeita on paljon, myös sillä on merkitystä, missä ne sijaitsevat ja missä järjestyksessä ne ovat. Työssäjaksamiseen vaikuttaa, ettei ohjeita tarvitse etsiä, vaan ne ovat helposti saatavilla ja hyödynnettävissä. Tämä luo varmuutta työn tekemiseen ja säästyy aikaa olennaiseen.
Kehittämisprojektissa työntekijät kuvasivat yksinkertaistenkin asioiden ohjeistamisen tukevan työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Ohjeiden myötä tietyt toiminnat muodostuvat automaattisiksi, mikä taas lisää työssäjaksamista ja antaa työssä tilaa muuhun.
Lähteet:
Eklund, A. 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. Helsinki: Grano Oy.
Suonsivu, Kaija. 2014. Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. Helsinki: UNIpress.
Virolainen Harri. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: Books on Demand.