• esihenkilötyö
• hoitotyö
• johtaminen
• viestintä
• viestintäjohtaminen

Sujuva viestintä kuuluu erikoissairaanhoidon vuodeosaston toiminnan edellytyksiin. Sisäisen viestinnän tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista, ja toimiva viestintä vaatii viestintäjohtamisen keinoja esihenkilöltä. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitettiin erikoissairaanhoidon vuodeosaston sisäistä viestintää.  Tavoitteena oli kehittää viestintäjohtamista ja näin sujuvoittaa osaston sisäistä viestintää moniammatillisessa tiimissä sekä selkiyttää viestintäkeinoja.

Työyhteisön koko, vuorotyön haasteet sekä työpäivän kiireisyys ovat erikoissairaanhoidon vuodeosastolla viestinnän haasteita. Työyhteisössä ei viestitä vain hoitajien kesken, vaan viestintää tapahtuu päivittäin läheisten sidosryhmien kuten lääkäreiden, fysioterapeuttien ja farmaseuttien kanssa. Jotta työnteko on sujuvaa, tulee kaikkien sisäiseen viestintää osallistuvien tietää mitä ja miten viestitään. Tehokas viestintä mahdollistaa osaltaan laadukkaan hoidon potilaille (Ifrim ym. 2022).

Viestintä tekee toiminnasta näkyvää

Viestintä on merkittävä osa esihenkilön työtä. Viestinnän avulla saadaan tietoa levitettyä toiminnan tavoitteista ja näin ollen se tukee kaikkea yksikön toimintaa (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta-Rapo 2021, 13).  Viestintä tekee siis toiminnasta näkyvää. Toimiva viestintä vaatii johtamisen keinoja. Avoimuus ja ajankohtainen viestintä lisäävät sitoutumista, motivaatiota sekä luovuutta. (Hagerlund & Kaukopuro-Klemetti 2013, 12).

Nykytutkimusten perusteella johtamistyylillä on merkitystä tiedonjakamiseen hoitoalalla. Esihenkilön tulee luoda avoimuutta ja viestintää tukeva työympäristö. (Saleem & Majd 2024).  Hänen tulee toteuttaa vuorovaikutteellista viestintää ja taitaa myös osallistamisen taidot, jotta koko työyhteisö sitoutuu dialogisuuteen. (Marjamäki & Vuorio 2021, 28–29).

Viestinnän tukena voidaan nykyisin hyödyntää monia teknologisia ratkaisuja, jotka eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja. Jotta uudet teknologiset viestintäkeinot otetaan käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla, vaatii se esihenkilöltä uudenlaisia esihenkilötaitoja. Teknologiset menetelmät kehittyvät vauhdilla ja työyhteisöjen tulee reagoida nopeasti jatkuviin muutoksiin (Marjamäki & Vuorio 2021, 15–16).

Niin teknologiset muutokset kuin terveydenhoidon yksiköiden toimintatapojen muutokset vaativat nopeaa reagointia. Muutosviestintä auttaa henkilöstöä sopeutumaan muutokseen, luomaan luottamuksellista ilmapiiriä ja sietämään stressaavaa tilannetta. Esihenkilön tuleekin jakaa monipuolisesti tietoa vuorovaikutuksellisuutta unohtamatta (Hagerlund & Kaukopuro-Klemetti 2013, 38; Laaksonen & Salin (toim.)2019, 68–71).

Viestintäsuunnitelma on esihenkilön työkalu

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön työpajojen tulosten perusteella moniammatillisen tiimin jäsenten toiveita sujuvalle viestinnälle ovat:

• kohdennus
• sovitut käytänteet
• saavutettavuus
• ajantasaisuus
• moniammatillisuus
• lukurauhan mahdollisuus.

Opinnäytetyön työpajoihin osallistuneiden mielestä esihenkilön tulee ottaa yllä mainitut osa-alueet huomioon suunnitellessaan sisäisen viestinnän toimintatapoja, jotta viestintä koetaan helppona, nopeana ja sujuvana. Jotta esihenkilö voi tehdä viestinnästä tavoitteellista ja suunnitelmallista, tulee sen olla kirjallisesti määritettyä. Viestintäsuunnitelma on viestinnän työkalu, joka tukee viestintäjohtamista. Viestintäsuunnitelmaan määritellään, mitä viestitään, milloin viestitään, kenelle viestitään, millä viestintäkanavalla viestitään ja kuka on vastuussa viestinnästä.(Hagerlund & Kaukopuro-Klemetti 2013, 25.)

Viestintäsuunnitelman osa-alueiden määrittelyn myötä jokainen työyhteisön ja sen sidosryhmien jäsenet tietävät mitä viestitään ja millä välineellä. Näin ollen viestinnän kohdentaminenkin helpottuu. Kirjallinen viestintäsuunnitelma mahdollistaa sen, että sitä voidaan arvioida ja kehittää toiminnan ja teknologisten muutosten myötä (Valpola 2023, 160–161). Selkeästi määritetty suunnitelma on hyvä lisä perehdytyksestä ja näin saada heti uusikin työntekijä mukaan viestintään ja sen vuorovaikutteisuuteen (Salonen 2019, 56).

Rohkeasti uusien viestintävälineiden kokeiluun

Opinnäytetyössä kohdeyksikön pääviestintävälineeksi valikoitui Teams, jota ei ennen ollut käytetty yksikön sisäisen viestinnän välineenä. Teamsin hyödyiksi nähtiin mm. mahdollisuus vuorovaikutteellisuuteen, tiedostojen ja kuvien tallentaminen samalle alustalle sekä kalenterin ja kyselyiden tekemisen hyödyntämiset.   

Uusia viestintävälineitä ei kannata pelätä. On kuitenkin muistettava, että toisilla uusien välineiden opettelu vie aikaa ja tämän takia tulee johtamisen keinoin työyhteisöä tukea ja tarjota koulutusta riittävästi. (Gassen 2022, 66–67; Juholin 2008, 31). Sisäisen viestinnän arvioinnilla voidaan saada tietoa, miten on onnistuttu toiminnan kehittämisessä ja löydetään edelleen kehitettävät osa-alueet. Jatkuva kehitys mahdollistaa toimivat menetelmät jatkossakin.

Lähteet:

Gassen R. 2022. Digitaalinen työympäristö. Näin taivutat teknologian yrityksen tarpeisiin. Alma Talent. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Hagerlund T & Kaukopuro-Klemetti H. toim. 2013. Työyhteisö viestii, jotta olisi olemassa. Kunta-alan työyhteisöviestinnän opas. Viitattu 25.11.2023. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/tyoyhteiso_viestii_ebook.pdf

Ifrim R, Klugarova J, Magurita D, Zazu M, Mazilu D & Klugar M. 2022. Communication, an important link between healthcare providers: a best practice implementation project. JBI Evidence implementation 20(S1): p. S41-S48, 2022.

Juholin, E. 2008. Viestinnän vallankumous. Löydä uusi työyhteisöviestintä. Juva: WSOYpro.

Laaksonen, H & Salin S, (toim.) 2019. Iloa ja intoa johtamiseen. Käytännön eväitä sosiaali- ja terveysalan esimiestyöhön. Helsinki:Oppian.

Lohtaja-Ahonen S. & Kaihovirta-Rapo M. 2012. Tehoa työelämän viestintään. Puhu kuulijalle, kirjoita lukijalle. Alma Talent Oy. 2. painos. E-kirja. Viitattu 26.9.2024. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.turkuamk.fi/teos/BAXBBXATJGHDB#/kohta:1/piste:b374 Vaatii kirjautumisen.

Marjamäki L & Vuorio J. 2021. Viestinnän johtaminen – strategiasta tuloksiin. Alma Talent. Liettua: Balto print,

Saleem A-R & Majd T. M. The impact of humble leadership on knowledge-sharing and creativity in nursing setting: a cross-sectional study. Sage open Nursing. Viitattu 14.5.2025.
https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.1177/23779608241306999

Salonen S. 2019. Työyhteisöviestinnän ihanteet ja todellisuus – Case Kela. Maisteritutkielma. Valtiotieteellinen tiedekunta. Sosiaalitieteiden laitos. Helsingin yliopisto. Viitattu 26.9.2024. http://hdl.handle.net/10138/301050

Valpola A. 2023. Keskusteleva viestintä strategiatyössä. Professional Publishing Finland Oy. Totem.com.pl Poland.

Kuva on laadittu tekoälyllä.