Yhdessä lapsen parhaaksi – Varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan yhteistyön johtaminen
Varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan välinen monialainen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin tukemisessa. Moniammatillisen yhteistyön rakentaminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Johtajilta ja esihenkilöiltä odotetaan yhä enemmän verkostoitumista ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä ohjaavat useat lait ja kansalliset suositukset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vaikuttanut myös varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan väliseen yhteistyöhön. Uudistuksen myötä palveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille, mikä edellyttää uusien yhteistyö- ja johtamiskäytäntöjen kehittämistä. (Alasuutari ym. 2022, 73.) Jotta kyseinen uusi rajapinta hyödyttäisi yhteisiä asiakkaita, on tarpeen kehittää uusia yhteistyörakenteita ja – muotoja hyvinvointialueiden ja kuntien välillä sekä strategisella että asiakaskohtaisella tasolla. (Lammi-Taskula & Keloharju 2023, 6.)
Kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen foorumi
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että toimintasuunnitelmien ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien yhdistäminen vahvistaa monialaisen yhteistyön perustaa. Tämä edellyttää kuitenkin erityistä panostusta kunnan ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön tiivistämiseen ja sujuvoittamiseen suunnitelmien laadintaprosessissa.
On tärkeää perustaa foorumi, joka kokoaa yhteen hyvinvointialueen ja kuntien edustajat sekä toimii yhteistyön valmistelua ohjaavana elimenä, jossa voidaan keskustella ja sopia yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Kuntaliiton raportin (2023, 7, 23) mukaan foorumin perustaminen luo pohjan avoimelle ja jatkuvalle vuoropuhelulle, mikä on olennaista strategisen yhteistyön onnistumiselle. Ylimmän johdon osallistuminen strategiatason keskusteluihin on tärkeää.
Johtoportaan merkitys strategisen yhteistyön laatimisessa
Sujuva yhteistyö edellyttää myös johtoportaan säännöllisiä tapaamisia, selkeitä rakenteita sekä kaikkien osapuolten osallistumista yhteisten tavoitteiden asettamiseen. Kuntaliiton mukaan (2023, 7, 14, 31) yhteistyö alkaa keskustelusta ja vuorovaikutuksesta luottamushenkilöiden, johdon, asiantuntijoiden ja henkilöstön kesken.
Strategisessa yhteistyössä laaditaan yhteinen strategia, tilannekuva ja tavoitteet. Yhteiset tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuut kootaan yhteen, jotta kaikki työskentelevät yhteisten päämäärien saavuttamiseksi ja edistymistä voidaan seurata. Sinervon ja Keskimäen (2019, 429) mukaan esihenkilöiden välinen kommunikaatio ja hyvät henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä. On tärkeää tuntea verkoston muiden osapuolten työ ja rakentaa luottamusta.
Pelkkä yhteistyö eri organisaatioiden yksittäisten henkilöiden välillä ei ole riittävää luomaan vakiintuneita toimintamalleja tai muuttamaan toimintakulttuureja. Monialaisen yhteistyön edistäminen vaatii myös laaja-alaista ymmärrystä eri alojen välisistä rajapinnoista, lainsäädännön tuntemusta sekä johtotason strategista otetta palveluiden yhdistämisessä. (Holopainen ym. 2023, 2.)
Johdon aktiivinen osallistuminen on välttämätöntä sektorirajat ylittävän yhteistyön onnistumiselle. Johtajien tehtävänä on luoda positiivinen ja innostava ilmapiiri sekä tarjota tilaisuuksia avoimelle keskustelulle, jotta muutosta ei koeta ylhäältä johdetuksi. (Hujalan & Lammintakanen 2018, 41.) Tutkimus vahvistaa, että johdon aktiivinen osallistuminen on välttämätöntä luotaessa yhteisiä rakenteita ja resursseja, jotka tukevat sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
Myönteinen asenne vie pitkälle
Yhteistyötä edistävät myönteinen asenne, selkeät tavoitteet, toisen työn arvostus, avoin keskustelu, riittävä aika ja ammattilaisten keskinäinen tuntemus (Hujala ym. 2019, 592). Toimiva yhteistyö edellyttää ammattilaisilta kykyä työskennellä yhdessä ja aktiivista osallistumista organisaatiorajat ylittävän yhteistoiminnan kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan moniammatillista yhteistyöosaamista ja hyvää ymmärrystä muiden soteammattilaisten tehtävistä. (Holopainen ym. 2023, 1–2.)
Opinnäytetyössä toteutettu tutkimus vahvistaa myönteisen asenteen merkitystä monialaisen yhteistyön onnistumisessa. Tulokset viittaavat siihen, että ammattilaisilla on kehittämismyönteinen asenne, mutta yhteistyön onnistuminen edellyttää lisäksi yhteistä tahtotilaa, keskinäistä tutustumista ja oikeiden henkilöiden löytämistä osaksi yhteistyötä.
Monialainen yhteistyö yhdistää eri alojen osaamisen yhteiseksi voimavaraksi, mikä mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Tämä edellyttää ammattilaisten aktiivista ja tasavertaista tiedon ja osaamisen jakamista. Yhteistyön päätavoitteena on parantaa palveluiden laatua ja lisätä niiden vaikuttavuutta. (Timperi 2022, 20.)
Selkeät rakenteet ja prosessit lisäävät luottamusta
Selkeät ja yhdessä sovitut rakenteet ja prosessit lisäävät luottamusta yhteistyöhön osallistuvien välillä. Tämä mahdollistaa jokaisen täyden panoksen verkoston hyväksi. Hyvin määritellyt rakenteet pitävät verkoston koossa, keskittävät energian yhteiseen tavoitteeseen ja varmistavat toiminnan tuloksellisuuden. (Valtioneuvosto. 2019, 21.)
Hyvin toimivat yhteistyörakenteet tukevat laadukasta yhteistyötä. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen tiivis yhteistyö edistää lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimista. Tämä yhteistyö parantaa varhaiskasvatuksen tasoa ja tukee neuvolan työtä lapsen ja perheen parissa. (OPH. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyö 2025.)
”Säännölliset alueelliset tapaamiset edistävät avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä.”
Opinnäytetyön tulokset osoittavat selvästi, että säännölliset alueelliset verkostotapaamiset ja monialaiset tiimit edistävät toisiin ammattilaisiin ja heidän työhönsä tutustumista, avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tutkimuksen mukaan alueelliset verkostotapaamiset ovat tärkeä osa yhteistyörakenteita.
Monialainen yhteistyö vaatii koordinointia ja selkeää viestintää
Monialaisen yhteistyön onnistuminen vaatii aktiivista koordinointia ja johtamista. Koordinaattori vastaa alueellisten ryhmien ja koordinaatioryhmän koolle kutsumisesta sekä aktiivisesta yhteydenpidosta eri yhteistyötahoihin. Koordinaatioryhmän perustaminen varmistaa prosessin pysymisen hallinnassa. Ryhmän jäseniä voivat olla esimerkiksi perhekeskuspäälliköt, päiväkodin johtajat, neuvolan osastohoitajat ja perheneuvolan esihenkilöt. Säännölliset tapaamiset ja päätöksenteon selkeät rakenteet tukevat ryhmän toimintaa.
Voidaan todeta, että moniammatillisen yhteistyön onnistumiselle on ensiarvoisen tärkeää selkeä ja avoin viestintä, jossa huomioidaan tietosuojanvaatimukset. Digitalisaation hyödyntäminen ja selkeät ohjeet viestintäkäytännöistä tukevat tehokasta tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Nimetyt terveydenhoitajat varhaiskasvatusyksiköille ja selkeät tiedonsiirtokäytännöt parantavat viestintää. Yhteyshenkilön nimeäminen puolestaan helpottaa toimijoiden välistä tiedonkulkua. Molemmin suuntaisen viestinnän tulee olla sujuvaa, ja ajantasaiset yhteystiedot on pidettävä helposti saatavilla. Tiedon jakaminen voidaan järjestää sähköisten kanavien, kuten Teamsin tai sähköpostin kautta.
Yhteisellä kehittämistyöllä laatua ja vaikuttavuutta
Varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan ammattilaisten asiantuntemusta voidaan hyödyntää kehittämistyössä, jolla voidaan parantaa työn laatua ja vaikuttavuutta. On tärkeää, että jokainen ammattilainen hahmottaa roolinsa osana suurempaa kokonaisuutta. Molempien tahojen asiantuntemusta voidaan hyödyntää myös yhteisten ilmiöiden käsittelyssä.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat, että ennaltaehkäisevää työtä tulisi tehdä enemmän, ja siihen tarvitaan lisää resursseja, kuten aikaa ja henkilöstöä. Perustason palveluiden vahvistaminen voisi ehkäistä tarpeetonta siirtymistä erikoisairaanhoitoon, joka on jo ruuhkautunut.
”Monialaisen yhteistyön kehittymistä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti.”
Lisäksi opinnäytetyön tulokset osoittavat, että konkreettisten indikaattoreiden käyttö vaikuttavuuden mittaamisessa ja säännöllinen palautteen kerääminen ovat keskeisiä toiminnan arvioinnin ja kehittämisen kannalta. Hujalan ym. (2020, 138) mukaan monialaisen yhteistyön kehittymistä olisi hyvä seurata ja arvioida säännöllisesti. On tärkeää, että mittarit huomioivat myös yhteistyöhön käytetyn ajan ja resurssit. Muuten yhteistyö voi näyttäytyä jopa negatiivisena suorituksena.
Tulokset osoittavat selvästi, että yhteisövaikuttavuuden malli ja perhekeskeinen työskentelytapa ovat keskeisiä vaikuttavan monialaisen yhteistyön rakentamisessa. Eri toimijoiden saumaton yhteistyö on ratkaisevaa, jotta perheiden tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Yhteisövaikuttavuus tarjoaa lupaavan lähestymistavan yhteistyön kehittämiseen ja laajempaan käyttöönottoon eri alueilla.
Yhteisövaikuttavuustyössä järjestöt, kunnat, seurakunnat ja hyvinvointialueet kehittävät yhdessä tutkittuun tietoon perustuvia paikallisia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. (Itla. 2023.)
Lähteet:
Alasuutari, M.; Lammi-Taskula, J.; Riikonen, A. & Kannel, L. 2022. Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:27. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 16.2.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163937/VNTEAS_2022_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Holopainen, E.; Nyyssölä, A.; Karvonen, S.; Aaltonen, S.; Hästbacka, N.; Lipponen, O. & Pitkänen, T. 2023. Monialainen yhteistyö nuorille suunnatuissa palveluissa on vaihtelevaa – katsaus kirjallisuuteen. Tutkimuksesta tiiviisti 23/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.10.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146541/URN_ISBN_978-952-408-087-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Kuntaliitto. 2023. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tilanne ja suosituksia yhteistyöhön. Kunta- ja aluekierroksen raportti 2023. Viitattu 10.1.2025. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Alue-%20ja%20kuntakierroksen%20raportti_diat_2023.pdf.
Lammi-Taskula, J. & Keloharju, A. 2023. Yhteiset asiakkaat hyvinvointialueella. Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö. Tutkimuksesta Tiiviisti 20/2023. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.1.2025 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146475/URN_ISBN_978-952-408-081-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Hujala, A.; Mustonen, E.; Klinga, C.; Lammintakanen, J.; Laulainen, S. & Taskinen, H. 2020. Intergoiva johtaminen. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press, 129–149. Viitattu 2.1.2025. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123995/978-952-359-022-9.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
Hujala, A.; Taskinen, H.; Oksman, E.; Kuronen, R.; Karttunen, A. & Lammintakanen, J. 2019. Sote-ammattilaisten monialainen yhteistyö. Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle. Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019):5–6. Viitattu 2.10.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138878/YP1905-6_Hujalaym.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
Hujala, A. Lammintakanen, J. 2018. Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. Kaks –Kunnallisalan kehittämissäätiö. Julkaisu 12/2018. Viitattu 19.12.2024. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/01/paljon-sote-palveluja-tarvitsevat-ihmiset-keskioon.pdf.
Itla. 2023. Miksi lapsiperheiden palvelujärjestelmää pitää uudistaa? Viitattu 14.1.2025. https://itla.fi/toiminta/yhteisovaikuttavuus/miksi-ja-miten-lapsiperheiden-palvelujarjestelmaa-pitaa-uudistaa/.
OPH. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyö. 2025. Viitattu 11.2.2025. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatuksen-ja-neuvolan-yhteistyo.
Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:22. Valtioneuvoston hallintoyksikkö. Helsinki: Julkaisutuotanto. Viitattu 13.12.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164410/STM_2022_22_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Valtioneuvosto. 2019. Verkostojohtamisen opas. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja. 2019:12. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 13.1.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161513/VNK_12_19_Verkostojohtamisen_opas.pdf.